Supististen "voimistaminen" oksitosiinillä

[Onnellinen äiti]

Synnytin ensimmäisen lapseni noin puoli vuotta sitten ja synnytyksessä supistuksia "voimistettiin" tai tehostettiin oksitosiinillä, kun tilanne ei meinannut edistyä. Oksitosiini aiheutti supistusten rajun kovenemisen ja niitä tuli tauotta.

Mietin vain, että olisiko synnytys ollut "helpompi" tai kipu paremmin siedettävissä, jos oksitosiiniä ei olis käytetty? Onko kellään kokemuksia? Että ekassa synnytyksessä olis käytetty oksitosiiniä ja toisessa ei, oliko eroa?

 

[taustalla]

Mä mietin samaa. Synnytyksestä jäi aikamoinen pelko. Kuvat on hataria ja hämäriä, oksitosiinia lisättiin ja lisättiin ja siltikin supistukset aina välillä loppuivat. Kuulisin mielellään toisten kokemuksia. Lisää lapsia toivon silti. Onneksi mieli unohtaa ikävät asiat.

 

[FANG-ANN-75]

Täällä yksi kans.
Pojun syntymää tehostettiin reilulla määrällä oksia ja kivut oli sen mukaset. Mitä oon oikein ymmärtänyt, normaali synnytys ILMAN sitä ainetta on paljon siedettävämpi sillä toi oksitosiini saa tosiaan aikaan rajut ja voimakkaat supparit. Sehän sen tehtäväkin on.
Toivon että tässä toisessa ei sitä joutuis laittaan, tai jos, niin nuijanukutus tällä kertaa. :/

 

[Tuttemui]

Kaks ekaa synnytystä joudutettiin oksitosiinilla, ja olivat ihan kamalia! Supistuksia tuli lopulta tauotta, ja kivut valtavat. Jäi todellinen pelko ja ikävät muistot :'(
Rohkaisin kuitenkin mieleni, ja "ajauduin" vielä synnytyssaliin. Kielsin oksitosiinin laiton muutoin kuin hätätilassa. Kestin synnytyksen kokonaan ilman kivunlievitystä ja kaikki sujui uskomattoman upeasti. Oli todella kokemisen arvoinen juttu, sain uskoa itseeni "osaan synnyttää" ja jäi todella positiivinen olo ja hyvät muistot :heart:

Sairaaloissa on vaan kamala kiire ja halu saada synnytykset alta pois ja uudet synnyttäjät sisään. Kun sain toiveeni mukaisesti synnyttää omaan tahtiini ja rauhallisella vauhdilla, ei oksitosiinia tarvittu. Odottelin kyllä kohdunsuu kokonaan auenneena noin tunnin verran ponnistamisen tarvetta, mutta kivut olivat siedettävät.

Uskaltakaa kertoa kätilöille, että ette halua oksitosiinia. Se todella tekee synnytyksestä epämiellyttävän.

 

[Onnellinen äiti]

Ja näin jälkikäteen kun synnytystä miettii, niin jäi vähän vaivaamaan, ettei kätilö kysynyt minun mielipidettä saako oksitosiiniä laittaa vauhdittamaan synnytystä vai annetaanko homman edetä omaan luonnolliseen tahtiin. Kätilö vain totesi vähän tylysti, että nyt pitää pistää vauhtia tähän hommaan! Muuten ollaan synnyttämässä vielä seuraavana päivänäkin...

Pitää kuitenkin todeta, että synnytys meni tosi hyvin ja oli aivan mahtava kokemus, sain epiduraalin, mutta sitäkin mietin olisinko selvinny ilman jos oksitosiiniä ei olis laitettu? En luultavasti. Vaikka ei mulla mitään epiduraalia vastaan ollutkaan eikä pyrkimys mihinkään luomusynnytykseen. Sitä vain miettii päässään näitä asioita, olihan kyseessä kuitenkin elämän ainutlaatuisin tapahtuma...

 

[Tuttemui]

\

Ja näin jälkikäteen kun synnytystä miettii, niin jäi vähän vaivaamaan, ettei kätilö kysynyt minun mielipidettä saako oksitosiiniä laittaa vauhdittamaan synnytystä vai annetaanko homman edetä omaan luonnolliseen tahtiin. Kätilö vain totesi vähän tylysti, että nyt pitää pistää vauhtia tähän hommaan! Muuten ollaan synnyttämässä vielä seuraavana päivänäkin...

Näin juuri Synnyttäjältä ei itseltään kysytä - ja mitä sitten, vaikka oltaisiin oltu synnyttämässä vielä seuraavana päivänä. Näinhän se ei yleensä mene, vaan kun synnytys lähtee luonnostaan vauhtiin, se saattaa myös edetä hyvinkin nopeasti! Elimistö vain ehtii mukaan paremmin.

 

[Onnellinen äiti]

Eka synnytys kun oli, niin ei sitä oikein tienny ja osannu vaatia mitään. Sitä vain meni eteenpäin kätilön ohjauksessa.

Seuraavassa synnytyksessä ( toivottavasti esillä muutaman vuoden sisällä) varmasti tietää jo omia toiveitaan kertoa, mitä haluaa ja mitä ei. Halu olis kokea luonnollisesti etenevä synnytys ja selvitä vaikka ilman lääkkeitä.

 

[Onnsku]

Mulle on laitettu oksitosiinitippa molemmilla kerroilla siinä vaiheessa, kun ponnistusvaihe on kestänyt tunnin. Molemmilla kerroilla kätilö korosti sitä, että se ei lisää supistusten kipua vaan antaa "potkua" ja ponnistusvoimaa. Siis että kipu on jo huipussaan siinä vaiheessa.

Enkä henk.koht. huomannutkaan kivun lisääntyvän. Tietenkään en voi sanoa miten käy, jos tippa laitetaan reilusti ennen ponnistusvaihetta.

 

[nenda]

\

Kaks ekaa synnytystä joudutettiin oksitosiinilla, ja olivat ihan kamalia! Supistuksia tuli lopulta tauotta, ja kivut valtavat. Jäi todellinen pelko ja ikävät muistot :'(
Rohkaisin kuitenkin mieleni, ja "ajauduin" vielä synnytyssaliin. Kielsin oksitosiinin laiton muutoin kuin hätätilassa. Kestin synnytyksen kokonaan ilman kivunlievitystä ja kaikki sujui uskomattoman upeasti. Oli todella kokemisen arvoinen juttu, sain uskoa itseeni "osaan synnyttää" ja jäi todella positiivinen olo ja hyvät muistot :heart:

Sairaaloissa on vaan kamala kiire ja halu saada synnytykset alta pois ja uudet synnyttäjät sisään. Kun sain toiveeni mukaisesti synnyttää omaan tahtiini ja rauhallisella vauhdilla, ei oksitosiinia tarvittu. Odottelin kyllä kohdunsuu kokonaan auenneena noin tunnin verran ponnistamisen tarvetta, mutta kivut olivat siedettävät.

Uskaltakaa kertoa kätilöille, että ette halua oksitosiinia. Se todella tekee synnytyksestä epämiellyttävän.

Kiitti tosi paljon kirjoituksestasi! Sai hiukan lohtua tulevaan koitokseen. Mulle laitettiin myös oksitosiiniä litratolkulla ekassa synnytyksessä ja se kyllä oli yhtä #&%?$!*ä. Vasta nyt olen ymmärtänyt koko asian, kun ei mulle siellä todellakaan kerrottu mitä tehtiin, puhumattakaan, että oltaisiin kysytty mielipidettä. Olen hirmu katkera ja pettynyt omiin kätilöihini, joilta sain äärettömän tylyä kohtelua koko synnytyksen ajan. Nyt siis "pikkukakkonen" tuloillaan ja pian pääsen pelkopolille pauhaamaan ulos katkeruuttani ja ikävää kokemusta ekasta synnytyksestä. Epätoivoisesti hoen itselleni "jospa tämä menisi paremmin", sillä pelkään synnyttämistä kuollakseni... Johtuen siis tästä ensimmäisestä kokemuksesta :'(

 

[Rue84]

liekköhän tästä syystä meikäläisenkin ponnistusvaihe ollut yhtä tuskaa ja kipua. kyllähän se muutenkin varmasti sattuu, mutta se että lisätään vielä suolaa soppaan niin ei kiitos. olempahan nyt tässä seuraavassa synnytyksessä paljon viisaampi ja aijon kieltäytyä siitä jos yrittävät sitä tarjota....

 

[RouvaHuldaHuoleton]

Mulla oli oksitosiinitippa melkein 14 tuntia ja en voi sanoa kärsineeni. Tai ainakin luulen että kipu olisi ollut samaa luokkaa ilmankin, mutta synnytys pitkittynyt aivan järjettömästi. kun nytkin, oksitosiinin avulla, kesti n 20h ja tyssäsi välillä. Mulla ennemminkin kivunhoito epäonnistui ja siitä vähän jäi hampaan koloon, muttei mitenkään peloksi asti. Mulle saa siis seuraavassakin laittaa oksitosiinin, jos omat supistukset ei meinaa riittää. otan mieluummin enemmän kipuja vähemmän aikaa kuin kärvistelen jonkun maratoonisynnytyksen. Niin ja siis multa kysyttiin kyllä saako laittaa ja selitettiin mitä se tekee ja miksi. Luvan annoin mieluusti enkä tosiaan kadu.<br><br>

 

[lenita]

Minulla avautumisvaiheen supistukset eivät olleen mitenkään erityisen kivuliaita, enkä kokenut tarvitsevani ilokaasua kummempaa kivunlievitystä. Siirtymä- ja ponnistusvaiheessa kipu yltyi järjettömiin mittoihin, mutta se ei luultavasti johtunut supistuksista vaan vauvan työntymisestä synnytyskanavaan.

Omat supistukseni heikkenivät niin, etten saanut niistä tarpeeksi voimaa ponnistamiseen. Vasta oksitosiinin lisäys sai suppareihin taas niin paljon potkua, että sain vauvan puserrettua maailmaan. Siinä vaiheessa kivut eivät enää lisääntyneet.

Summa summarum. Avautumisvaiheessa en halua missään nimessä oksitosiinia, koska omat supistukseni olivat täysin siedettäviä. Sen sijaan ponnistusvaiheen pitkittyessä haluan ehdottomasti oksitosiinia.

 

[Onnellinen äiti]

Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että on hyvä asia et synnytys edistyy paremmin oksitosiinilla eikä pitkity järjettömän paljon. Vaikka kipu lisääntyy niin voimia saattaa silti olla lopussa paremmin.

No, mulla ainakin synnytys edistyi oksitipan avulla, tunnissa aukes neljästä sentistä täyteen kymmeneen! Miten muilla oksia saaneilla on sit tuo kivunlievitys hoidettu? Kun tuntuu, että monille on jäänyt pelko ja kammo synnytyksestä oksin takia?

 

[krisse-80]

Mulla myös synnytys käynnistetiin tipalla vesien menon jälkeen ja kivut oli kyllä mahtavat. Epiduraalikaan ei mulla auttnut, joten kärsin vaan. Mutta synytys oli tosi nopeaan ohi, kesti alle 4 tuntia. Loppuvaiheessa paikat aukes todella vauhdilla ja kivut oli lähes sietämättömät. Mutta taitaisimpa silti valita tipan ja nopeen synnytyksen enemmin, ku hitaamman luomun.

 

[AjaBaja]

Mulle kanssa laitettiin oksitosiinitippa, mutta enpä voi sanoa huomanneeni mitään eroa... Supistukset tulivat jo valmiiksi koko ajan, ilman taukoja. Eivät vain olleet tarpeeksi pitkiä ja voimakkaita jotta olisi edesauttanut lasta syntymään. Itsellä ei ollut mitään puudutusta, ei olisi edes ehtinyt laittaa kun lapsi syntyi 3 tunnissa siitä kun otettiin sairaalaan sisään. Kivut oli niin mahtavat muutenkin, etten voi sanoa vaikuttiko oksi siihen mitenkään.
Tästä ei nyt ollut kauheasti apua... :ashamed:

 

[taustalla]

Tuskinpa oksitosiinia huvikseen "tarjotaan" tai laitetaan tippumaan. Mulla laitettu sitä molemmissa synnytyksissä, koska lapsiveden menon jälkeen supistukset oli todella lieviä/olemattomia tuntikausia. Toisessa synnytyksessä sen jälkeen, kun huomattiin että lapsivesi on vihreää. Ilman puudutuksia, ei jäänyt kammoa.

 

[Mannu2006]

\

Ja näin jälkikäteen kun synnytystä miettii, niin jäi vähän vaivaamaan, ettei kätilö kysynyt minun mielipidettä saako oksitosiiniä laittaa vauhdittamaan synnytystä vai annetaanko homman edetä omaan luonnolliseen tahtiin. Kätilö vain totesi vähän tylysti, että nyt pitää pistää vauhtia tähän hommaan! Muuten ollaan synnyttämässä vielä seuraavana päivänäkin...

Pitää kuitenkin todeta, että synnytys meni tosi hyvin ja oli aivan mahtava kokemus, sain epiduraalin, mutta sitäkin mietin olisinko selvinny ilman jos oksitosiiniä ei olis laitettu? En luultavasti. Vaikka ei mulla mitään epiduraalia vastaan ollutkaan eikä pyrkimys mihinkään luomusynnytykseen. Sitä vain miettii päässään näitä asioita, olihan kyseessä kuitenkin elämän ainutlaatuisin tapahtuma...

Juu, minultakaan ei kysytty, eikä kyllä kerrottukaan, että oksitoonia on laitettu (itsellä vähän hataria muistikuvia), luin vasta jälkeenpäin synnytyskertomuksesta.
Minulla ei kuitenkaan siitä traumoja jäänyt, ei saanut oksitooni aikaseksi liian lujia suppareita!!!

 

[Piipa75]

Minulla esikoisen käynnistettyä synnytystä (rv 39+ raskausmyrkytyksen vuoksi) vauhditettiin oksitosiinitipalla. Alkuun tippa oli ihan maltillisesti 10-20-30 jne, mutta ponnistusvaiheessa tippa oli nostettu yli sallitun määrän (luki papereissa) ja se oli 200ml/h. Kuulemma suurin sallittu määrä on 90, mutta joskus nostetaan hetkeksi jopa 120 asti. Kivut olivat kauheat ja traumat vähintään yhtä suuret. Synnytys meni muutenkin kaikilla tavoilla ns. pieleen.

 

[ammuli]

Teillä joilla on jouduttu laiskojen supistusten takia voimistamaan oksitosiinilla, niin oliko teillä sitä ennen kivuliaitakin ennakoivia supistuksia esim. päivä- tai viikkokausia lainkaan? Eli koitan selvittää sitä että kun toisilla on supistusherkempi kohtu kuin toisilla, esim. minulla meni siihen että kohtu supisteli vaan eikä pitänyt taukoja. Nyt toista odotan ja laskettu aika on ovella ja supistusten määrä ja voimakkuus on riittävän kova ollut jo pitkään (viikkoja sekä kovempia nyt noin 5 päivää), joku olis näillä vaivoilla jo mennyt synnärille mutta kun ei limalonttien lisäksi ole tullut verijuovaakaan eikä veden tippaakaan ja muutenkin olen ajatellut siirtyväni sairaalaan vasta kun olen täysin varma että synnytys tämä on eikä mikään harjoittelusupistus.

 

[Vernalis]

Joskus sitä oksitosiinia on vaan ihan pakko käyttää :/

Itselläni oli viime synnytyksessä pakko tilanne kun vauva ei meinannut laskeutua millään ja supistukset ihan surkeita ja tehottomia ja loppuivat välillä ihan kokonaan.
Syyksi sitten paljastui virhetarjonta kun poika syntyi käsi poskella.
Jos oksitosiinia ei olisi laitettu tippumaan niin olisin synnyttänyt varmaan todella kauan.
Kivut olivat aivan karmaisevat tietenkin mutta olin kuitenkin tyytyväinen että saatiin synnytys hoidettua niinkin nopeasti loppuun.

Mitään kovia ennakoivia supistuksia ei ollut vaan kovenivat vasta kun synnytys oikeasti käynnistyi.

Ei sitä oksitosiinia ihan huvikseen kyllä laiteta tippumaan vaan omallakin kohdallani siihen ratkaisuun päädyttiin todellakin pitkän harkinnan jälkeen.
Ja sanoo vaan heti toivomukseksi että edetään mahdollisimman omalla tahdilla synnytys ja käytetään näitä keinoja vasta kun on ihan pakko.

 

[pippamama]

Nyt siis "pikkukakkonen" tuloillaan ja pian pääsen pelkopolille pauhaamaan ulos katkeruuttani ja ikävää kokemusta ekasta synnytyksestä. Epätoivoisesti hoen itselleni "jospa tämä menisi paremmin", sillä pelkään synnyttämistä kuollakseni... Johtuen siis tästä ensimmäisestä kokemuksesta :'(

Mulle jäi myös trauma ekan synytyksestä, just kätilöiden ykäytöksen vuoksi (oli siinä muutakin, mutta...) ja pelkäsin kamalasti kakkosen synnytystä.
En pystynyt uskomaan että synnytys olisi helpompi vaan varauduin samaan helvettiin.
Mutta, kuinka ollakkaan kakkonen syntyi niiiin helposti ja luonnollisesti että!! Kätilökin oli todella mukava Olisin voinut kipujen puolesta olla kotona 8senttiin saakka ja jos sen olisin tehnyt lapsi olisi syntynyt autoon, vaikkei matkaa ollut kuin 10min verran.