Olin tässä jo viikkoja haaveillut kolmannesta lapsesta (ennestään pojat 3,2 ja 1,10v). Olin jo kovasti miestä ylipuhunut jne. Sitten tuolta odotuspalstalta luin odottajasta jolle oli puhjennut maksahepatogestoosi jo viikolla 26. Itselläni on kyseinen vika ollut molemmilla kerroilla. Ja se sitten pisti tosissaan miettimään... Olen vielä kotona lasten kanssa ja on pakko ottaa huomioon lastenhoito-ongelmat kun raskautta suunnittelee. Hepatoosin takia joutuu käymään pari kertaa viikossa sairaalassa ja välillä mahdollisesti joutuu jäämään sisään. Mihin minä lapseni tyrkkään. Toki mieskin voi välillä sen aikaa katsoa lapsia, mutta ei joka kerta. Toisekseen raskauteni ovat muutenkin rankkoja, oksennan aamusta iltaan. Kiva siinä sitten lapsia hoitaa... Viime yönä nyt mietinkin, että josko EHKä yrittäisin lasta vasta syksyllä kun aloitan työt. Pidän sitä työnantajalle epäreiluna kun 75% varmuudella joudun olemaan paljon poissa töistä. Mutta siinä olisi lapsenhoitostressi poissa lääkärikäyntien ajalta ja jos pahoinvoinnin takia taas joudun saikulla, niin saisin kerrankin sairastaa yksinään.... Ottaa päähän kun joutuu tällaisia miettimään. Sen verran kuitenkin olen elämässä oppinut että VARSINKAAN raskauksien kanssa laskelmointi ei ole järkevää.
Onko kellään vastaavia omakohtaisia kokemuksia tai muuten vaan hyviä neuvoja tai sanoja
Onko kellään vastaavia omakohtaisia kokemuksia tai muuten vaan hyviä neuvoja tai sanoja
