Suuri ikäero - Uskallanko heittäytyä suhteeseen?

[Ellinen]

Hei

Olen tavannut miehen, jonka kanssa olemme puhuneet paljon lähinnä sähköpostitse. Olemme jutelleet muutamia kuukausia kaikenlaista ja meidän tulevaisuuden haaveet ja muutkin arvot näyttäisi kohtaavan todella hyvin yhteen. Tapasimme miehen kanssa helmikuun lopulla eräissä juhlissa ja kipinä syntyi silloin ja mies etsi minut käsiinsä muutaman viikon päästä juhlista.

Itseäni lähinnä vaivaa se, että mies on minua 15-vuotta vanhempi! Mietin tässä, että onko tämä järkevää vai antaisinko tunteiden viedä ja ryhtyä suhteeseen tämän miehen kanssa? Vosiko tällaisesta todella syntyä jotain vakavempaa vai tuleeko jossain vaiheessa eteen tunne siitä, että toinen on niin paljon vanhempi ja ulkoisesti myös "rupsahtaa" aikaisemmin kuin itse.

Nyt ajattelen lähinnä vain tunteillani, mies vaikuttaa unelmaltani ja toiveet tulevaisuuden haaveista voisi hänen kanssaan toteutua. Itseäni lähinnä vaivaa miehen pakeneva hiusraja ja muut yhtä pinnalliset asiat, jotka ei häiritse nyt, mutta häiritseekö ne ehkä 10-vuoden päästä. Silloin olen itse yhä kuitenkin alle 35-vuotias ja "nuori".

Muiden kokemuksia?

 

[maut]

Kyllä voi onnistua, onhan niitä tarinoita satoja. Kai se kysymys kuuluu, että kuinka paljon välität ympäristösi katseilta ja kommenteilta tai mielipiteiltä? Jos olette 10 vuotta onnellisia, et kyllä sitten enää välitä tuosta ikäasiasta yhtään. Mene tunteiden mukana, jos pystyt olemaan välittämättä ympäristöstäsi, sillä "piilottelu" ja salailu sen vuoks, että välität muiden mielipiteistä, loukkaisi miestäsi.

 

[Minä]

Itse kannatan likimain samanikäisyyttä, mutta silti eri-ikäisyyskin voi hyvin onnistua.
Kunhan harkitsette tarkkaan nuo esittämänne haittatekijät.
Jos ne eivät paina vaakakupissa paljoa, ja rakkaus voittaa, niin ei kai silloin ole liitollenne mitään estettä.
Jos vielä mies ajattelee samoin, niin aina parempi tilanne on.

 

[*Siri*]

En suosittele, sinä esität aina vanhempaa ja hän taas on olevinaan aina nuorempi. Kumpikaan ei ole sitä mitä on.
Tai tietysti jos tunnet olevasi hänen tasollaan, aikaisin vanhentunut, niin mikäpä siinä. Jos et kaipaa ikäistesi seuraa ja ikäistesi elämänkokemusten jakamista ja sinua ei häiritse, jos mies saa nostetta kavereidensa silmissä pokaamalla nuoren naisen. Sehän on vakio vitsinä miesten keskeisissä illanvietoissa.

Jonkun aikaa voi mennä, mutta jos tähtäätkin vain määräaikaiseen, et loppuelämän, suhteeseen sekin varmasti onnistuu. Olet hänen kanssaan vain siihen asti, kun merkit lipidon heikkenemisestä alkavat. Sinähät olet silloin juuri kuumimmillasi, siis jos et ole sitä aikaisin vanhenevaa naistyyppiä. Sekin on kiinni paljolti geeneistä.

Omien vanhempieni ikäero oli 16 v. ja se oli ihan liian paljon. Isä jo vanha ukko kun äiti oli vielä verevä nainen. Kumpikin joutui luopumaan paljosta, isä rauhallisista päivistä kun meitä pieniä lapsia oli vielä jaloissa ja äiti miehisestä miehestä rinnallaan.

 

[M50-]

Isäni on huomattavasti vanhempi kuin äitini. Nuorin veljeni on pantu alulle isän ollessa vanhempi kuin itse olen nyt. Libidosta ei ole kiinni itsellänikään...(Vastaa tällä hetkellä suunnilleen tuonne toiselle palstalle kirjoittaneen 30 v naisen "normaalilibidoa".) Isä huolehtii edelleen lapsuudenkotini remontoimisesta ihan itse ja huolehtiipa osin äidistäkin. Kaljuuntunut isäni kyllä on, mutta niin on moni kolmikymppinenkin mies. (Toisin kuin minä.)

 

[los bastardos]

Riippuu hirmu paljon miehestä. Jos nyt oikein laskin, niin tämä mies olisi noin 40-vuotias. Tuossa iässä näkyy jo tosi hyvin se, miten ihminen on kohdellut itseään. Jos mies on ylipainoinen, tupakoi, käyttää alkoholia reippaasti ja syö epäterveellisesti, niin juokse karkuun ja lujaa. Jos taas mies pitää hyvää huolta kunnostaan, on taloudellisesti omillaan ja omistaa esim. omistusasunnon (joko velaton tai ei juurikaan velkaa), niin sellainen mies saattaa olla hyvinkin potentiaalinen seurustelukumppani. Korostan, että periaatteessahan ei saisi takertua sellaisiin seikkoihin kuin ulkonäkö tai varallisuus, mutta sellaiset asiat yleensä kertautuvat iän myötä: jos elät epäterveellisesti, saat ajan myötä sairauksia ja se näkyy ulkonäössäsi, mutta jos elät terveellisesti, voit hyvin ja näytät jopa ikäistäsi nuoremmalta.

Nuorelle naiselle ei ole kivaa, jos näyttää siltä ihan kuin kävelisi käsi kädessä oman isänsä kanssa. Ymmärrän ihan täysin, että pinnallisetkin asiat merkitsevät, vaikka muuten asiat sujuisivatkin hyvin. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus eikä siitä pidä erotella erillisiä asioita liian tarkkaan, mutta tottahan se on, että joku mitätönkin asia voi vaikuttaa ihan hirmuisesti.

Voithan sinä tutustua häneen ja katsot esimerkiksi sen, millaiseksi keskinäinen fyysinen kemianne kehittyy. Voihan olla, että esim. sängyssä mies osoittautuu erittäin osaavaksi rakastajaksi, josta et halua päästää irti ollenkaan tai vastaavasti voi olla, että mies ei olekaan ilman vaatteita yhtään kiihottavan näköinen. Ei pidä vähätellä sitäkään.

Moni suhde päättyy eroon, joten voithan aloittaa seurustelun, jos tapaamiset menevät OK ja jos ero tulee, niin sitten se tulee. Jos haluat lapsia, niin kannattaa tietysti miettiä, onko mies valmis siihen ja onko hän geeneiltään sellainen, että haluat lapsia hänen kanssaan. Jos miehellä on varallisuutta ja ulkonäkö on OK, niin nelikymppinen mies saattaisi olla hyvinkin kelpo vaihtoehto isäehdokkaaksi.

 

[*Siri*]

M50 nyt kovasti kehuskelee mieskuntoaan, mutta julma totuus on ehkä muuta.

Minun isäni sai pikkuveljeni 60-vuotislahjaksi ja 10 v. myöhemmin hän oli kuollut, vaikka oli hyvässä kunnossa.
Muistan hyvin, kuinka isä oli usein kärttyinen. Meidän lasten olisi pitänyt osata olla hiljaa ja kiltisti. Kesäisin hän viihtyi saunakamarissa ja nukkui siellä monesti yötkin. Väsymyksen näki selvästi ja ymmärsi, että muiden isät jaksoivat ihan toisella tavalla, kun olivat nuorempia.
Isä teki työtä kuolemaansa asti, mutta olisi selkeästi kaivannut jo rauhallisempiä päiviä edes kotona.

Kaljuus on aika mitätön asia, jotkut menettävät hiuksensa heti 20 v. jälkeen ja nythän on paljon kaljuja ihan vapaaehtoisesti.

 

[M50-]

M50 nyt kovasti kehuskelee mieskuntoaan, mutta julma totuus on ehkä muuta.


Kaljuus on aika mitätön asia, jotkut menettävät hiuksensa heti 20 v. jälkeen ja nythän on paljon kaljuja ihan vapaaehtoisesti.

Tarkoitin sitä kolmikyppistä naista, joka kirjoitti haluavansa kolme kertaa viikossa -Kyllä kiitos sama tahti sopisi minullekin. Julma totuus on kuitenkin, että vaimoni haluaa vain kerran viikossa, joten pienessä puutteessa tässä joudun olemaan. Sooloilu tietysti auttaa hieman ja vaimon pystyy hoitelemaan silti samana päivänäkin. Luulin sitä Anna-Leena Härkösen kirjaa ensin fiktiiviseksi teokseksi, sillä henkilökohtaisesti en pysty edes käsittämään, että joku mies kieltäytyisi seksistä vaimonsa kanssa. Täällä ollaan aina valmiina kuin partiopoika! (Tai no jos on yli 38 asteen kuume niin homma jää hoitamatta.)

Vanhemmillani on onnellinen rakkausuhde, jota tietysti toivon myös alkuperäiselle. Me ihmiset olemme yksilöllisiä, mutta jos tuossa on todellisen rakkaussuhteen mahdollisuus, niin suosittelen.

 

[miss lucy]

Eihän noin "pieni" ikäero vielä ole paljon mitään! Jos itsekin olet vielä nuori, eli kakskymppinen, ja mies nyt ehkä nelissäkymmenissä, ei todellakaan ole mikään ihmeellinen ikäero. Itselläni (olen 35) on 25 vuotta vanhempi rakastaja, ja totta se on mitä sanotaan: vanhemmat miehet ON parempia sängyssä!! Mutta tämän miehen taidan pitää vain seksiseurana: ei kiinnosta vanhuudensairauksia yms. vaivoja hoitaa... Minua henk.koht. kiihottaa selvästi vanhemmat miehet, piirre jonka olen huomannut vasta itse ikääntyessäni. Onhan se vähän surkuhupaisa näky kun yli 50 ta 60v miehet kulkee kakskymppisten naisten kanssa, mutta omalla kohdalla en sitä huomaa koska itselläkin on jo ikää.

Älä välitä mitä muut ajattelevat, jos tykkäät/rakastat miestä, ei millään ikäerolla ole väliä!

 

[Noona]

Meillä on miehen kanssa 11-vuotta ikäeroa ja meidän suhde on aivan ihana. Itsekin jouduin tosin miettimään alussa, että uskaltaako tähän ryhtyä. Henkiseltä iältämme olemme ihan saman ikäisiä, en jaksaisi ikäistäni poikaa vakavassa suhteessa, kun tuppaavat olemaan vielä niin nulikoita. Mies on tähän ikään mennessä kerennyt touhuamaan touhunsakin, niin e tule houkutuksia vieraisiin. Minun mies on vielä ns. baby face, eli näytetään ulkoisesti aika samanikäisiltä. Naimisiin ollaan tässä menossa, ettei mikään kepeä suhde ole kuitenkaan.