Suuri suru, vauvan kuolema

[vauvansa menettänyt]

Hei Iltatähden äiti. Ihan ensiksi olen todella pahoillani,että te olette pienestänne joutunut luopumaan. Teillä on nyt todella raskasta pitkän aikaa, mutta uskokaa, että jossain vaiheessa alkaa helpottaa vaikka se vaikeaa onkin. Teille on käännetty aivan uusi sivu elämässänne ja paluuta entiseen ei koskaan ole. Varmasti mielessäsi pyörii kysymys Miksi? mutta valitettavasti siihen ei koskaan saa vastausta.
Itselläni on vauva kuollut synnytyksessä 2v sitten hoitovirheeseen ja tiedän tunteesi mikä se tällähetkellä on.
Tuntematon enkeli-sivustolla on meitä äitejä ja kaikilla on erilainen tarina kerrottavanaan. tervetuloa sinne keskustelemaan. Sieltä itse olen saanut apuja kaikissa asioissa ja saanut vaan purkaa ja huutaa pahaa oloaan pois.

Valtavan suuri ja lämmin halaus teidän koko perheelle ja etenkin sinulle ja valtavasti voimia tulevaan.

 

["Johanna"]

Voimia suureen suruunne<3
Toivottavasti jaksat ottaa yhteyttä edellä mainittuihin tahoihin. Ethän jää yksin ajatuksiesi ja suuren surusi kanssa.
Haleja!

 

["Ansku"]

Kyyneleet valuvat pitkin poskiani! Ihan kamalaa...
Voimia ja siunausta sinulle ja koko perheellenne. Olen sanaton!
Toivon että löydät vertaistukea raskaaseen tilanteeseen.
Surusi, vihan tunteesi ja tuskasi on normaalia... kuuluu asiaan ja jonain päivänä olosi alkaa helpottua, mutta kaipaus vauvaasi/lastasi kohtaan säilyy läpi elämän.
Nauti isommista lapsistasi! Onneksi sinulla on heidät.
Elämä tuo välillä kamalia asioita, ystäväni kertoi viikko sitten läheisistään jotka saivat lapsen, pitkään odotetun, erittäin toivotun, reilusti yli 40vuotiaina, kun toivo lapsesta oli lähes kadonnut. Nyt äiti oli kaatunut lapsi sylissä ja vauva oli kuollut, tuska ja suru on suunnaton.

Voimia sinulle! Kunpa voisin auttaa, kulkea edes kappaleen matkaa rinnallasi! Rukoilen enkeleitä ympärillesi auttamaan, suojelemaan, lohduttamaan!

 

["Bea"]

Eihän tuollaista voi kukaan muu kuin saman kokenut ymmärtää, mutta kuvitella voin miten epätodellinen ja tyhjä olo sinulla on! Kun asia tulee vielä ihan täytenä yllätyksenä eikä asiaan kerkeä yrittää sopeutua, heti vaan hautaamaan.
Kyllä sinä selviät. Te kaikki selviätte. Viimeistään ammattiavun voimin. <3 Puhukaa vauvasta avoimesti perheenne kesken. Kertokaa surustanne toisillenne. Puhukaa myös vaikka taivaasta jos siihen uskotte tai jos se lohduttaa.

Joillekin suositellaan, että aloittvat uuden vauvan teon melko nopeasti. Se ei korvaa menehtynyttä, mutta uusi elämä voi tuoda sisältöä tyhjyyteen. Kukin tietänee itse onko se hyvä ajatus heille.

Voimia. :hug: <3

 

[pahus]

[QUOTE="vieras";23423344]voimia teille suuren surun keskelle, muista surra rauhassa, älä patoa suruasi! itse menetin lapseni hänen ollessaan 3kk ikäinen, kätkytkuolema.. nyt tapahtuneesta on kulunut 2 vuotta ja 4kk, olo on helpottunut, mutta ikävä ei koskaan häviä, kyseessä oli esikoiseni! muista pitää myös itsestäsi huolta tämän kaiken keskellä :heart: itse sain vertaistukea sairaalan kautta vertaistukiryhmästä!

"Katselen täältä kaukaa, Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee? Miksi isällä niin raskaat askeleet? Minäkö heille olen surua tuottanut, kun vain katselen täältä kaukaa? Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti, että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan. Voitko Taivaan Isä äitiä lohduttaa, pyyhkiä kyyneleet pois? Voitko isän olkaa taputtaa, ettei hän niin kumarassa ois? Kerro heille Taivaan Isä, etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan. Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on Luojalle, ettei heitä malttaisi millään antaa pois. Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen lennän perhosena ikkunaan. Tietäisipä isä, miten tuulen mukana hänen poskeaan silittää saan. Vielä joskus saan pienenä kasvaa äidin vatsassa ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea. Ja kun vihdoin kohtaamme löytää tarkoituksensa pettymys jokainen. Ne on kestettävä, jotta juuri minä syntyisin. Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää. Koska saan mennä, Taivaan Isä? Joko pian pääsen omaan kotiin?"[/QUOTE]

Olen pahoillani pienen poikanne menetyksestä. Voimia.

Miksi kukaan on tänne tämän värssyn laittanut, eihän tämä ole sopiva ollenkaan?? Oikeasti jos ei ole sanoja loduttamaan niin pitäisi olla ihan hiljaa jos sammakoita on vain luvassa. Anteeksi Iltatähdenäiti kun näin tästä viestistä kommentoin,mutta olet jo saanut liikaakin tökeröitä "lohdutuksia" ja täällä sitä jatketaan. kääk

 

[:(]

Voimia Sinulle ja perheellesi! :heart:

 

["Minna"]

KÄPY ry!! Heillä on sururyhmiä lapsensa menettäneille.

Voimia paljon.

 

[sanaton olen]

PERHONEN

Näin siivet hennot, näin ensi lennot.
odotti kaunis maa.
Taivaaseen lensit valoa päin.
Huoneeseen yksin pimeään jäin.
Siivin haavoittunein sinä lensit jumalan luo.

Mureni taika, missä on aika, missä on perhonen?
Tiedämme täällä,
levon sait päällä jumalan kämmenen.
Taivaaseen lensit valoa päin, huoneeseen yksin pimeään jäin
Siivin haavoittuvin sinä lensit Jumalan luo.

Perhonen pieni, valaisit tieni.
Aina jäät sydämeen.
Päivämme kiitää, aika pois liitää.
Kohtaamme uudelleen.
Valossa kylpee Jumalan maa.
Jokainen siivet eheät saa.
Sinä taivaaseen lensit ja siellä jo odotetaan.

Sanat säv. Anna-Mari Kaskinen

 

["suru"]

suuri halaus..suru vaatii aikaa,voimia sinulle elät elämäsi vaikeinta aikaa juuri nyt.

 

["mmmm"]

mä löysin netistä sivun enkelivauva.suntuubi.com, siellä oli kertomuksia samanlaisista kokemuksista kuin sinulla ap.

 

[IhanaValo]

:hug: Paljon voimia teille!

 

["Joku"]

Kyllä minusta on ihanaa ja turvallista, että voi luottaa Jumalaan näissäkin asioissa. Kyllä se tuo lohtua, kun tietää, että jälleen näkeminen on mahdollista..pieni on nyt Jumalan luona. Woimia koko perheelle!

 

[jklkl]

Osanottoni suureen suruunne. En osaa sanoa muuta, mutta jos voisin, niin halaisin.
Ei ole oikein toisten sanoa, että "onneksi on muita lapsia", ei se poista sitä ikävää menettämäänne lasta kohtaan. Ihmiset voivat nykyaikana olla aika julmia, olen huomannut. Tuntuu kuitenkin ne omat asiat olisivat tärkeitä, eikä osata yhtään eläytyä toisten elämään. Voi aivan hyvin sanoa heille, että ei tuollainen lause tee oloasi yhtään paremmaksi. Ei muiden tarvitse tulla mukaan syvimpään suruusi, mutta jkl myötäeläminen olisi kohtuullista.

Ennen vastasyntyneiden teholla työskennelleenä kannustaisin sinua ottamaan yhteyttä sen sairaalan vto:lle, jossa lapsenne oli hoidossa. Sieltä löytyy varmasti tietoa teidän asuinkuntaanne lähellä olevista tukiryhmistä, netti olevista keskustelufoorumeista. Kenties voitte jopa saada jonkun samanlaista kokeneen perheen yhteystiedot, näinkin tiedän tapahtuneen.

Ja anna surun tulla niin voimalla kuin tulee. Koittakaa miehenne kanssa puhua tapahtuneesta.
Ja antakaa armoa tunteillenne ja aikaa suremiseen.

 

["pallukka"]

Voimia ja jaksamista suureen suruunne!! :'( Toivottavasti aika pikkuhiljaa vie suurimman tuskan pois.
Minulla ei ole kokemusta lapsen menettämisestä, mutta meilläkin vauva oli syntyessään vakavasti sairas ja kiikkui elämän rajoilla.Omaa oloani helpotti tuolloin mm. rukoileminen,toi jonkinlaista rauhaa.

 

["vieras"]

:hug: Otan osaa. Kyllä sairaalastakin olisi pitänyt saada esim. Käpy ry:n yhteystiedot. Myös sieltä kohtukuolemasivustoilta löytyy varmasti vertaistukea, samoin enkelivauvoista. Kaikki vauvan/lapsen menettämistapaukset ovat yksilöllisiä, eroja on, mutta paljon myös yhteistä. Löydät vielä itsellesi sopivan ystävän tai ystäviä.

 

[vv]

Itku tuli. Voimia koko perheelle. :hug:

 

[Kais]

Otan osaa suruusi ja voimia koko perheelle :hug:

 

["Yksvaan"]

Otan osaa!

Hieman pisti silmään tuo, että teille oli luvattu terve lapsi. Sitä ei tasan varmasti ollut kukaan luvannut.

 

[ujytreg]

[QUOTE="Yksvaan";23425593]

Hieman pisti silmään tuo, että teille oli luvattu terve lapsi. Sitä ei tasan varmasti ollut kukaan luvannut.[/QUOTE]

Olikohan tuo vähän turha kommentti? jos ajatteletkin noin,niin olisit pitänyt sen omana tietonasi!

Suuri halaus ja lämmin osanotto ap:lle <3

 

["Yksvaan"]

Olikohan tuo vähän turha kommentti? jos ajatteletkin noin,niin olisit pitänyt sen omana tietonasi!

Suuri halaus ja lämmin osanotto ap:lle <3

Minusta on tärkeää että ap tiedostaa tämän ensi kerralla. Tai kuka tahansa lukijoista.
Ne seulat EI takaa tervettä lasta, eikä sitä ap:lle ole takuulla luvattukaan.


t: oman kromosomihäiriöisen poikansa raskauden keskeyttänyt

 

["Mmm"]

Ootko harkinnu että, kävisit juttelemassa jollekkin ammatti ihmiselle tosta teijän suuresta surusta? Kysy neuvolasta onko jossakin jotain ryhmiä, jossa voi porukassa, muiden saman kokeneiden kanssa työstää tota surua, ahdistusta mitä se mukanaan tuo, vihaa jne.

En tiedä, mitä sanoa mutta, kun luin ton aloituksesi, itku pääsi. Tuntuu pahalta teijän puolesta . Mutta, kovasti voimia teille ja puhukaa niistä tunteista, mitä teijän menetys ja suru nostaa pintaan. Kaikki tunteet on sallittuja, oottehan kokenu jotain sellasta, mitä kukaan ei ikinä halua omalle kohdalleen tapahtuvan. Olemassa oloevat lapset ei sitä, surua, menetystä ja tuskaa poista, mutta ne pitää teijät kiinni arjessa ja tarvitsee nyt teitä enemmän kuin koskaan. Vaikka ei kumpikaan ihan täysin ymmärrä tapahtunutta, niin hekin voivat kokea surua ja hämmennystä tilanteesta. Muilla ihmisillä on näköjään vaikee ymmärtää sitä, mitä ootte kokenu. Ovat varmaan myös hämmentyneitä tilanteesta, mutta silti, pitäis muistaa joittenkin hienotunteisuus ja ennen kaikkea miettiä mitä suustaan päästää.

Voimia ja haleja teille. Voimia tulevaan ja tukekaa toisianne, tarviitte sitä nyt jokainen.

 

["höh"]

Olen pahoillani pienen poikanne menetyksestä. Voimia.

Miksi kukaan on tänne tämän värssyn laittanut, eihän tämä ole sopiva ollenkaan?? Oikeasti jos ei ole sanoja loduttamaan niin pitäisi olla ihan hiljaa jos sammakoita on vain luvassa. Anteeksi Iltatähdenäiti kun näin tästä viestistä kommentoin,mutta olet jo saanut liikaakin tökeröitä "lohdutuksia" ja täällä sitä jatketaan. kääk

Mustakin tuo värssy sopisi ennemminkin lapsettomuudesta kärsiville....

 

["Miuku"]

Minäkin mietin tuota varmasti tervettä lasta? Ei kukaan sellaista voi luvata, kukaan ei ole niin kaikkivoipa.

Itsellä kaksi kohtukuolemaa takana. Nyt la lähestyy eikä kukaan ole luvannut että tämäkään syntyisi hengissä. Vaikka kaikki näyttääkin olevan hyvin.

Elämä on julmaa ja raadollista. On vain yritettävä pärjätä.

 

[Orion-]

:'( :hug: Voimia teille! Oman lapsen kuolema on aina rankka juttu, oli sitte vaikka 10 lasta ennestään.

 

[Arwen Undomiel]

kyyneleet täälläkin vieritetty pienen poikasi kohtalosta ja teidän suuresta surusta :'(
Voimia, muuta en osaa sanoa :heart: