V
vierailija
Vieras
Lapsellani on koulukaveri joka asuu muutaman sadan metrin päässä meiltä. Kuljevat samaa matkaa kouluun ja ovat koulun jälkeen yhdessä. Yleensä aina meillä kun heille ei saa mennä (heille tulossa vieraita eikä saa sotkea, äiti on aikeissa siivota, äidillä päänsärkyä jne milloin mitäkin, mutta melkein poikkeuksetta joku syy). Jos heille saa mennä sisällä ei saa olla vaan pitää olla ulkona eikä vieraille ainakaan tarjota ruokaa tai välipalaavaan pitää odottaa ulkona kun kaveri käy syömässä.
Meillä saa olla sisällä ja minusta on kohteliasta, että vieraille tarjotaan ruokaa jos meillä on ruoka-aika. Tilanne on kuitenkin alkanut tympimään kun tämän yhden kaverin kohdalla ei ole mitenkään vastavuoroista. Tyttö on vielä todella kova syömään. Meillä on jääkaapissa mikrossa lämmitettäviä nopeita tukevampia välipaloja koska oma lapsemme syö omatoimisesti välipalan harrastuspäivinä. Lapsen kaverilla on kova ruokahalu ja syö näitä omalle lapsellemme harrastuspäiviin varattuja ruokia kerralla ihan älyttömiä määriä mikä teettää minulle helposti 2-3 ylimääräistä kauppareissua/ viikko lisää. Vaikka pyrin käymään kerran viikossa kaupassa. Minähän en siis ole kotona heidän tultua koulusta vaan lapset syövät välipalaa keskenään. Viikko sitten minulla hermot. Kun tulin töistä kotiin tämä lapsen kaveri lusikoi suoraan purkista Nurellaa sovallamme. Oli syönyt jo 2/3 purkillista. Olin erikseen painottanut lapsellemme, että siihen ei kosketa koska tarvitsen sitä leipomiseen viikonloppuna. Lapseni kaveri sanoi, että ajatteli syödä siitä vain vähän ja oma lapseni taas sanoi ettei osannut kieltää kun kaveri jankkasi asiaa niin paljon. Aikaisemmin viikolla olivat leiponeet kahteen kertaan mikrossa mutakakkua vaikka olin etikseen kieltänyt.
Sanoin, että nyt täällä ei olla viikkoon koulun jälkeen vaan jos haluatte olla yhdessä menette joko tälle kaverille tai olette ulkona, mutta sisälle ei ole asiaa kerran sääntöjä ei noudateta. Lapsen kaveri suuttui omalle lapselleni eikä puhunut tälle mitään muutamaan päivään koulussa ja tämä äiti suuttui minulle eikä edes tervehtinyt kun törmäsimme kaupassa. Yleensä jää juttelemaan niin ettei puheesta tule loppua, mutta nyt vain katsoi minua hyvin vihaisella ilmeellä eikä vastannut tervehdykseeni.
Usein sanotaan, että pitäisi osata asettaa omat rajat ja tässäkin tapauksessa minua on harmittanut ettei tämän kaverin kanssa vastavuoroisuus toteudu mitenkään vaikka ei ole kiinni siitä ettei heillä olisi rahaa ymv. Minulle jäi tästä todella kurja olo. Suutututin lapseni kaverin äidin näköjään oikein kunnolla. Hänelle on turha laittaa viestiä miksi tähän ratkaisuun päädyin koska se on aikaisemminkin johtanut vain siihen, että loukkaantuu ja suuttuu ja sanoo, että lapset nyt ovat lapsia. Esim kerran sanoin ettei meille tulla nyt muutamaan päivään kun tytöt olivat tärvänneet 90€ arvosta minun meikkejäni ja sitä edellisenä päivänä kokkailleet niin, että jauhoja ymv oli keittiöstä eteiseen asti ja aivan kaikki kuivakaapin tarvikkeet oli sotkettu ja erilaisia kippoja käytettyinä ympäriinsä kun tulin töistä. Tämän sanoin kasvokkain kun näin äitiä ja äiti vain hihitteli, että siinä on ollut sinulla siivoamista ja kaikkea ne lapset keksii. Muiden kavereiden kanssa lapseni ei saa tällaisia älynväläyksiä, mutta nämä kaksi yhdessä ovat sellaisia, että sotkua syntyy ja rahaa menee älyttömästi kun mitä ihmeellisempiä asioita sotketaan, rikotaan ja levitellään.
Meillä saa olla sisällä ja minusta on kohteliasta, että vieraille tarjotaan ruokaa jos meillä on ruoka-aika. Tilanne on kuitenkin alkanut tympimään kun tämän yhden kaverin kohdalla ei ole mitenkään vastavuoroista. Tyttö on vielä todella kova syömään. Meillä on jääkaapissa mikrossa lämmitettäviä nopeita tukevampia välipaloja koska oma lapsemme syö omatoimisesti välipalan harrastuspäivinä. Lapsen kaverilla on kova ruokahalu ja syö näitä omalle lapsellemme harrastuspäiviin varattuja ruokia kerralla ihan älyttömiä määriä mikä teettää minulle helposti 2-3 ylimääräistä kauppareissua/ viikko lisää. Vaikka pyrin käymään kerran viikossa kaupassa. Minähän en siis ole kotona heidän tultua koulusta vaan lapset syövät välipalaa keskenään. Viikko sitten minulla hermot. Kun tulin töistä kotiin tämä lapsen kaveri lusikoi suoraan purkista Nurellaa sovallamme. Oli syönyt jo 2/3 purkillista. Olin erikseen painottanut lapsellemme, että siihen ei kosketa koska tarvitsen sitä leipomiseen viikonloppuna. Lapseni kaveri sanoi, että ajatteli syödä siitä vain vähän ja oma lapseni taas sanoi ettei osannut kieltää kun kaveri jankkasi asiaa niin paljon. Aikaisemmin viikolla olivat leiponeet kahteen kertaan mikrossa mutakakkua vaikka olin etikseen kieltänyt.
Sanoin, että nyt täällä ei olla viikkoon koulun jälkeen vaan jos haluatte olla yhdessä menette joko tälle kaverille tai olette ulkona, mutta sisälle ei ole asiaa kerran sääntöjä ei noudateta. Lapsen kaveri suuttui omalle lapselleni eikä puhunut tälle mitään muutamaan päivään koulussa ja tämä äiti suuttui minulle eikä edes tervehtinyt kun törmäsimme kaupassa. Yleensä jää juttelemaan niin ettei puheesta tule loppua, mutta nyt vain katsoi minua hyvin vihaisella ilmeellä eikä vastannut tervehdykseeni.
Usein sanotaan, että pitäisi osata asettaa omat rajat ja tässäkin tapauksessa minua on harmittanut ettei tämän kaverin kanssa vastavuoroisuus toteudu mitenkään vaikka ei ole kiinni siitä ettei heillä olisi rahaa ymv. Minulle jäi tästä todella kurja olo. Suutututin lapseni kaverin äidin näköjään oikein kunnolla. Hänelle on turha laittaa viestiä miksi tähän ratkaisuun päädyin koska se on aikaisemminkin johtanut vain siihen, että loukkaantuu ja suuttuu ja sanoo, että lapset nyt ovat lapsia. Esim kerran sanoin ettei meille tulla nyt muutamaan päivään kun tytöt olivat tärvänneet 90€ arvosta minun meikkejäni ja sitä edellisenä päivänä kokkailleet niin, että jauhoja ymv oli keittiöstä eteiseen asti ja aivan kaikki kuivakaapin tarvikkeet oli sotkettu ja erilaisia kippoja käytettyinä ympäriinsä kun tulin töistä. Tämän sanoin kasvokkain kun näin äitiä ja äiti vain hihitteli, että siinä on ollut sinulla siivoamista ja kaikkea ne lapset keksii. Muiden kavereiden kanssa lapseni ei saa tällaisia älynväläyksiä, mutta nämä kaksi yhdessä ovat sellaisia, että sotkua syntyy ja rahaa menee älyttömästi kun mitä ihmeellisempiä asioita sotketaan, rikotaan ja levitellään.