Sydämeni on rikki...Mies satutti;(

[voi itku sentään]

Joistain viesteistä tulee semmoinen olo että ollaan tosiaan tukka nuottasilla kuin pienet lapset. Meille opetettiin lapsena että se on aina viisaampi joka lopettaa.
Sitäkö te ihmiset haluutte tietää että mitä kaikkea "saa" tehdä toista loukatakseen?
Se ei oo vaikeeta saada muutosta jos vaan edes toinen nöyrtyy lopettamaan nuo lapsellisuudet ja istuu rauhallisesti alas ja sanoo että lopetetaan tämä riitely ja haukkuminen.
NIIN METSÄ VASTAA KUIN SINNE HUUDETAAN.
OLkaa ystävällisiä toisillenne!

 

[Isä -]

[nyrkillä lyöminen ja henkinen väkivalta on kaksi täysin eri asiaa!

Ainoa asiantynkä koko vuodatuksessasi. Hanki suhteellisuudentaju.

Et sitten huomannut ironiaa tekstissäni...
Tsekkaappas lainaamani kirjoitus ja vertaa sitä kommenttiini

 

[Mamahemuli]

[onko siis se rakkautta ja jotenkin normaalia & hyväksyttävää, että haukkuu puolisoaan ja väittää silti rakastavansa??? ei meillä päin ainakaan ole.

On normaalia. Kiukkupäissään ihminen sanoo joskus asioita, joita ei normaalisti haluaisi sanoa. Ehkä hyväkin niin, joskus kunnon riidat puhdistavat ilmaa. Rakkaus joskus koettelee - ilmeisesti sun käsitys rakastamisesta on se, et ollaan vaan koko ajan sovussa eikä ikinä riidellä mistään?

Henkinen väkivalta käsitteenä pitää sisällään jatkuvan ja systemaattisen kiusaamisen, siitähän tässä ei todellakaan ole kyse vaan riitelystä johon toinen osapuoli ei kykene joko sortumatta väkivaltaiseen käytökseen tai karjumatta lapsilta lirut housuun.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Opettele olemaan vähemmän pahasuinen. Väkivaltaa se henkinenkin väkivalta on :attn:

Sen jälkeen et provosoi miestäsi noin paljon ja riitatilanteet ei kärjisty noin paljon.

niin että naisen vika kun mies lyö.... onhan henkinen väkivalta myös väkivaltaa, mutta kyllä lyöminen on ihan eri juttu

mun mielestä yllättävän moni nainen oikein kerjää. saa sanoa ihan mitä vaan mutta ukko ku antaa takas/vetää turpaan niin nainen onkin kohta viaton uhri. joo... |O

Mä myös ihmettelen tätä myös. En missään nimessä ole sitä mieltä että väkivalta olisi hyväksyttyä, mutta tässä tapauksessa ap on sanonut että itse on todella paha suustaan. Ja heti sen jälkeen lisää että kun mies sanoi todella pahasti niin laittaa käden miehen suun eteen?? Eli ap itse voi sanoa pahasti mutta jos mies sanoo niin ap hiljentää miehen? Mua ainakin raivostuttais ihan suunnattomasti tuo että käsi laitettais suun eteen

Mä oon joskus kuunnellut ex-naapurin tappelua seinän takaa ja mä en olis kestänyt kuunnella sitä naista. Jankutti ja jankutti ja jankutti ja mies yritti välillä huutaa sitä hiljaseks.. Ja siinä vaiheessa kun se mies yritti toimia järkevästi ja lähteä pois paikalta niin se nainen ei sitä päästäny vaan huusi monta kertaa ettet lähde mihinkään En oo ite mitenkään väkivaltanen ihminen, koskaan en oo ketään lyöny mutta sitä naista kun kuunteli niin en yhtään ihmettele että se mies sitten sai tarpeekseen ja löi.. :ashamed:

 

[Mamahemulille]

Ja sinä lasit silmillä jätät sitten huomiotta ap:n "pikku tönäisyt" ? Nehän tietty on ok, kun kyseessä on nainen...:headwall:

 

[juups]

Siis näistä ap:n kirjoituksista näkyy ihan selkeästi se, että myös hän käy miehensä "iholle" eli jos mies puhuu ap:n mielestä rumia (tämähän muuten oli Mamahemulin mielestä se heikkouden merkki, kyllä nuo rumat puheet pitäisi kestää ), niin hän tukkii kädellään miehen suun tai sitten "siirtää" miestä tönimällä.

Mun mielestä tässä tapauksessa heillä kummallakin on erittäin huono toimintamalli.

 

[no]

[onko siis se rakkautta ja jotenkin normaalia & hyväksyttävää, että haukkuu puolisoaan ja väittää silti rakastavansa??? ei meillä päin ainakaan ole.

On normaalia. Kiukkupäissään ihminen sanoo joskus asioita, joita ei normaalisti haluaisi sanoa. Ehkä hyväkin niin, joskus kunnon riidat puhdistavat ilmaa. Rakkaus joskus koettelee - ilmeisesti sun käsitys rakastamisesta on se, et ollaan vaan koko ajan sovussa eikä ikinä riidellä mistään?

Henkinen väkivalta käsitteenä pitää sisällään jatkuvan ja systemaattisen kiusaamisen, siitähän tässä ei todellakaan ole kyse vaan riitelystä johon toinen osapuoli ei kykene joko sortumatta väkivaltaiseen käytökseen tai karjumatta lapsilta lirut housuun.

kun on aikuinen, osaa harkita mitä sanoo vaikka tappelee. toki meillä keskustellaan tiukkaankin sävyyn joskus, mutta ei sanota mitään sellasta mitä joutuu katumaan. paineet voi purkaa urheilemalla, ei tartte toista loukata. me kohtelemme toisamme kohteliaasti, koska toinen on sen arvoinen.

 

[voi itku sentään]

Luin uudestaan ap:n kirjoituksen. Vaikutat kuitenkin aika vilpittömältä ja olette vasta naimisiin menneet.
Teidän kannattaa tehdä asialle jotain. Menkää vaikka juttelemaan Kriisikeskukseen tai kirkon perheasiainneuvottelukeskukseen... en tiedä mitä teillä siellä on, mutta varmasti jotain.
Molempien olisi laskeuduttava sieltä linnakkeestaan ja heilutettava valkoista lippua niin sanotusti.
Toivon teille että saatte löytää sen rakkauden ja ystävyyden uudelleen ja viettää perheenä mukavia hetkiä.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

Ap:lle.. Teillä olisi nyt molemmilla korjattavaa käytöksessä, kannattaisi varmaan miettiä vähintään jotakin parisuhdeterapiaa. Ellette sitten eroa..

 

[Himpulat ja Vimpulat]

oli sitten kyseessä nainen tai mies, väkivalta (henkinen ja fyysinen ) on AINA väärin!!
Pahaa tekee niiden lasten puolesta jotka joutuu elämään väkivaltaisessa perheessä ja näkemään sitä

Nyt teidän on todenteolla opeteltava itsehillintää, yritätte selvittää asiat puhumalla, ei huutamalla. lapsille tulee turvaton olo kun näkee ja kuulee tuollaista.
Laittakaa lapset vaikka hoitoon jos mahd. ja selvittäkää ja sopikaa asiat. Joku vihan ja kiukun-hallinta terapiakin voisi olla paikallaan.

Tsemppiä! :hug:

 

[Joo]

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Lasten ei oo hyvä kuunnella isänsä karjumista, mutta ei myös yhtään parempi kuunnella sitä, kuinka äiti on "tosi paha suustaan" isälle.

Eli koittakaapa MOLEMMAT miettiä omaa käyttäytymistänne älkääkä keskittykö siihen kummassa nyt on syy.

 

[Mamahemuli]

[Mä en kyllä allekirjoita tuota. Entäpä jos se toinen osapuoli harrastaa tuota rumasti sanomista ja "herjan" heittelyä melkein ammatikseen...

Kuten jo totesin, kiusaaminen on asia erikseen ja aina asia, johon pitää puuttua. MUTTA; kiusaamisen sietäminen on aika tapauskohtaista ja riippuu vaikutusvaltasuhteista. Työpaikalla sen kitkeminen on vaikeampaa, koska siellä - ellet ole johtavassa asemassa muihin nähden - henkilön on vaikea itse asioihin vaikuttaa. Sen sijaan, kotona puolisot ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisia. Siellä kenenkään EI TARVITSE asettua toisen ala- tai yläpuolelle ellei itse halua. Aikuinen täysvaltainen ihminen ei siviilielämässä ole riippuvainen kenestäkään - sen sijaan lapsi tai vajaavaltainen on. Mua ihmetyttää, miksi joku heittäytymäll heittäytyy kynnysmatoksi, kun ei kerran ole pakko?

 

[Mamahemuli]

Ja sinä lasit silmillä jätät sitten huomiotta ap:n "pikku tönäisyt" ? Nehän tietty on ok, kun kyseessä on nainen...:headwall:

En tietenkään. Säännöt ovat samat molemmille osapuolille.

Totesinkin jo eka tekstissäni että minusta 'väkivalta' ei heidän suhteessaan ole ongelma, ts minusta kumpikaan osapuoli ei ole syytön eikä toisaalta syyllistynyt kohtuuttomaan väkivaltaiseen käytökseen. Ongelma on sen sijaan tuo lasten kuullen karjuminen.

 

[Minä]

Ja sinä lasit silmillä jätät sitten huomiotta ap:n "pikku tönäisyt" ? Nehän tietty on ok, kun kyseessä on nainen...:headwall:

En tietenkään. Säännöt ovat samat molemmille osapuolille.

Totesinkin jo eka tekstissäni että minusta 'väkivalta' ei heidän suhteessaan ole ongelma, ts minusta kumpikaan osapuoli ei ole syytön eikä toisaalta syyllistynyt kohtuuttomaan väkivaltaiseen käytökseen. Ongelma on sen sijaan tuo lasten kuullen karjuminen.

Eikö tuo äidin kettuilun kuunteleminen ole lapsille pahasta?

Munkin äiti oli "tosi paha suustaan" isälle, ja mun ankeimmat lapsuusmuistot liittyy kyllä siihen, kun kuuntelin omassa sängyssäni kuinka äiti piruili iskälle niitten riitojen aikana ihan hirveillä jutuilla - ok, ihan normaalilla hiljaisella keskusteluäänellä, mutta ihan niinkun yöaikaan se ei kuuluis koko taloon? Ja kyllä mä nyt tiesin mitä siellä tapahtuu, kun se kiukkusen sävynen sihinä alko, vaikkei sanoista ois aina selvää saanukaan.

Ennemmin sitten rehellistä huutamista kun tuntikausia jatkuvaa piruilua. Mieluiten ei tietty kumpaakaan, mutta ihan turha kuvitella, että ois jotenkin lasten parasta ajattelevaa hoitaa riidat olemalla "tosi paha suustaan" ja tönimällä, niin ettei kuulu ääntä. Lapset huomaa paljon enemmän kun mitä aikuset luulee.

 

[Isä -]

Ja sinä lasit silmillä jätät sitten huomiotta ap:n "pikku tönäisyt" ? Nehän tietty on ok, kun kyseessä on nainen...:headwall:

En tietenkään. Säännöt ovat samat molemmille osapuolille.

Totesinkin jo eka tekstissäni että minusta 'väkivalta' ei heidän suhteessaan ole ongelma, ts minusta kumpikaan osapuoli ei ole syytön eikä toisaalta syyllistynyt kohtuuttomaan väkivaltaiseen käytökseen. Ongelma on sen sijaan tuo lasten kuullen karjuminen.

Eikö tuo äidin kettuilun kuunteleminen ole lapsille pahasta?

Munkin äiti oli "tosi paha suustaan" isälle, ja mun ankeimmat lapsuusmuistot liittyy kyllä siihen, kun kuuntelin omassa sängyssäni kuinka äiti piruili iskälle niitten riitojen aikana ihan hirveillä jutuilla - ok, ihan normaalilla hiljaisella keskusteluäänellä, mutta ihan niinkun yöaikaan se ei kuuluis koko taloon? Ja kyllä mä nyt tiesin mitä siellä tapahtuu, kun se kiukkusen sävynen sihinä alko, vaikkei sanoista ois aina selvää saanukaan.

Ennemmin sitten rehellistä huutamista kun tuntikausia jatkuvaa piruilua. Mieluiten ei tietty kumpaakaan, mutta ihan turha kuvitella, että ois jotenkin lasten parasta ajattelevaa hoitaa riidat olemalla "tosi paha suustaan" ja tönimällä, niin ettei kuulu ääntä. Lapset huomaa paljon enemmän kun mitä aikuset luulee.

Vahva peesi! :attn:

 

[Merengue]

Puoleen väliin kahlasin. Mutta halusitko siis neuvoa täältä? Sähän voisit tietoisesti välttää tilanteita, jotka johtaa siihen, että lapset häiriintyy. Riidoille ja välienselvittelyille oma aikansa ja paikkansa. Lapset pitäisi silloin olla muualla.

 

[Mamahemuli]

[kun on aikuinen, osaa harkita mitä sanoo vaikka tappelee. toki meillä keskustellaan tiukkaankin sävyyn joskus, mutta ei sanota mitään sellasta mitä joutuu katumaan. paineet voi purkaa urheilemalla, ei tartte toista loukata. me kohtelemme toisamme kohteliaasti, koska toinen on sen arvoinen.

No kivaa, et teillä kohteliaasti riidellään. Kait.

Meillä oltu 18 vuotta yhdessä, yksi lapsi on ja toinen tulossa. Riidellään silloin tällöin; nälvitään, kiukkuillaan, lähdetään ovet paukkuen, mökötetään ja muutenkin käyttäydytään tosi lapsellisesti ja typerästi. Mutta tuleepahan ainakin selväksi mikä mättää ja asiat selvitettyä. Sitten lopulta tunnustetaan, että tulipas taas käyttäydyttyä kuin pahinkin uhmaikäinen.

Minä en ainakaan tosiaankaan käytä harkintaa kun tulistun. Mieheni tietää sen, eikä ainakaan tähän mennessä ole kertaakaan ruikuttanut, että henkistä väkivaltaa olisi joutunut nielemään. On sen verran terveitsetuntoinen ja omillaan ajatteleva tapaus.

 

[joo]

[kun on aikuinen, osaa harkita mitä sanoo vaikka tappelee. toki meillä keskustellaan tiukkaankin sävyyn joskus, mutta ei sanota mitään sellasta mitä joutuu katumaan. paineet voi purkaa urheilemalla, ei tartte toista loukata. me kohtelemme toisamme kohteliaasti, koska toinen on sen arvoinen.

No kivaa, et teillä kohteliaasti riidellään. Kait.

Meillä oltu 18 vuotta yhdessä, yksi lapsi on ja toinen tulossa. Riidellään silloin tällöin; nälvitään, kiukkuillaan, lähdetään ovet paukkuen, mökötetään ja muutenkin käyttäydytään tosi lapsellisesti ja typerästi. Mutta tuleepahan ainakin selväksi mikä mättää ja asiat selvitettyä. Sitten lopulta tunnustetaan, että tulipas taas käyttäydyttyä kuin pahinkin uhmaikäinen.

Minä en ainakaan tosiaankaan käytä harkintaa kun tulistun. Mieheni tietää sen, eikä ainakaan tähän mennessä ole kertaakaan ruikuttanut, että henkistä väkivaltaa olisi joutunut nielemään. On sen verran terveitsetuntoinen ja omillaan ajatteleva tapaus.

me ollaankin näköjään valtavirrasta poikkeavia. me jutellaan miehen kanssa todella paljon ja analysoidaan tilanteita. ei meille tuu siksi varmaan riitoja. meillä on 4 lasta ja koitamme näyttää oikean rakkauden mallia, parisuhteen mallia.

 

[IhanaValo]

Ei kuulosta hyvältä,kummankaan jutut..Voi lapsiparkoja.

Noissa riitatilanteissa,lähde vaikka ite jonnekin kauemmas,jo ennen kuin mies aloittaa huutaa..tai vielä parempi,mene kauemmas jo ennen kuin itse alat aukoa päätäsi..siis jos alkaa tuntua siltä että kohta tulee valitsemattomia sanoja.Menkää kumpikin "omaan huoneeseenne" ja hakatkaa vaikka tyynyä.
Jutelkaa sitten asiat halki kun ootte rauhottuneet.

Tai menkää pariterapiaan ja vihanhallintakurssille..tai erotkaa.

 

[Isä -]

Ei kuulosta hyvältä,kummankaan jutut..Voi lapsiparkoja.

Noissa riitatilanteissa,lähde vaikka ite jonnekin kauemmas,jo ennen kuin mies aloittaa huutaa..tai vielä parempi,mene kauemmas jo ennen kuin itse alat aukoa päätäsi..siis jos alkaa tuntua siltä että kohta tulee valitsemattomia sanoja.Menkää kumpikin "omaan huoneeseenne" ja hakatkaa vaikka tyynyä.
Jutelkaa sitten asiat halki kun ootte rauhottuneet.

Tai menkää pariterapiaan ja vihanhallintakurssille..tai erotkaa.

Vahva peesi tälle!

Eikä muuten ero auta tuommoiseen käyttäytymismalliin mitään. Terapiasta varmasti on apua, mutta ero vain siirtää ongelman eikä poista sitä.

 

[Isä -]

Meillä oltu 18 vuotta yhdessä, yksi lapsi on ja toinen tulossa. Riidellään silloin tällöin; nälvitään, kiukkuillaan, lähdetään ovet paukkuen, mökötetään ja muutenkin käyttäydytään tosi lapsellisesti ja typerästi. Mutta tuleepahan ainakin selväksi mikä mättää ja asiat selvitettyä. Sitten lopulta tunnustetaan, että tulipas taas käyttäydyttyä kuin pahinkin uhmaikäinen.

Näinpä. On ihan normaalia että pariskunta riitelee. Ja toisinpäin on epänormaalia, että ei koskaan riidellä.

MUTTA kaikkein tärkeintä on, että riita osataan sopia ja se kanssa sovitaan. Mieluimmin lasten nähden, niin saavat sitten terveen mallin tuosta.

 

[UuTeEnNoUsUUn]

PERHENEUVOLAAN!!!

 

[IhanaValo]

Meillä oltu 18 vuotta yhdessä, yksi lapsi on ja toinen tulossa. Riidellään silloin tällöin; nälvitään, kiukkuillaan, lähdetään ovet paukkuen, mökötetään ja muutenkin käyttäydytään tosi lapsellisesti ja typerästi. Mutta tuleepahan ainakin selväksi mikä mättää ja asiat selvitettyä. Sitten lopulta tunnustetaan, että tulipas taas käyttäydyttyä kuin pahinkin uhmaikäinen.

Näinpä. On ihan normaalia että pariskunta riitelee. Ja toisinpäin on epänormaalia, että ei koskaan riidellä.

MUTTA kaikkein tärkeintä on, että riita osataan sopia ja se kanssa sovitaan. Mieluimmin lasten nähden, niin saavat sitten terveen mallin tuosta.

Näin just!

 

[Mamahemuli]

[Eikö tuo äidin kettuilun kuunteleminen ole lapsille pahasta?

Munkin äiti oli "tosi paha suustaan" isälle, ja mun ankeimmat lapsuusmuistot liittyy kyllä siihen, kun kuuntelin omassa sängyssäni kuinka äiti piruili iskälle niitten riitojen aikana ihan hirveillä jutuilla.

Riippuu, mitä ja miten lasten kuullen sanotaan. Kyllä, jatkuva ja systemaattinen nälviminen on lasten kuullen pahasta ja antaa todella ikävän olon ja mallin lapsille. Samoin lasten kuullen ei voi sanoa mitä tahansa edes kertaluonteisesti. En tiedä onko jatkuvasta herjauksesta kyse tässä tapauksessa, Ap:han on puhunut koko ajan vain riitatilanteista.

Mitä sun vanhempiin tulee, isäsi on ollut täysvaltainen aikuinen ihminen eikä hänen olisi tarvinnut kuunnella 'piruilua'. Tämä seikkahan mua ihmetyttääkin, miten voi olla että näitä ihmisiä löytyy jotka antavat toisen kohdella itseään kuin jotain vajaavaltaista? Mua aina pöyristyttää kun kuulen puhuttavan, että joku kysyy lupaa puolisoltaan tehdä jotain. Tai puoliso puhuu että antaako miehelleen/vaimolleen luvan tehdä jotain. Sukupuolella ei tässä asiassa ole merkitystä, samat säännöt toimii molempiin suuntiin. Paljon olen hämmästellyt miten vaimot täällä hakevat apua kun mies määrää kotona idioottimaisia asioita. Mikseivät he itse laita pistettä asialle omassa kotonaan? Samoin olen kauhistellut juttuja kun vaimot puhuvat että sallivat tai eivät salli miehensä tekevän asioita. Miten voi määräillä aikuista täysivaltaista ihmistä? Mä en vaan käsitä...

 

[Aada]

Mun mielestä ei oo mitään tarvetta käyttäytyä suuttuessaan "lapsellisesti ja typerästi" kuin "pahinkin uhmaikäinen" ja olla "tosi paha suustaan". Toki niitä riitoja tulee, isompia ja pienempiä, ja silloin käytetään isompia kirjaimia ja tiukkaa sävyä, ääntäkin korotetaan, mutta minusta riidellessäkin voi pitää järjen päässä, jättää ne pahimmat iskut vyön alle pois, ja riidellä siitä asiasta mistä nyt ikinä ollaankaan riitelemässä. Jos mies sanoisi mulle "tosi pahasti", se olisi kyllä uuden riidan paikka, ei mikään luonnollinen osa riitaa.

En käsitä ihmisiä joiden mielestä on ihan ok huutaa kaikki huorittelut ja vitun mulkut ja kusipäät ja vihaamiset silmille joka riidassa, ja sitten pitäisi sopia ja pusia ja olla niinkuin ei mitään. Kyllähän sitä suutuspäissään tulee sanottua ikävästi, mutta en minä ehdoin tahdoin loukkaa ihan vain ilkeyttäni.