Synnyttäisikö kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja annu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

annu

Jäsen
29.05.2004
139
0
16
Onko kukaan synnyttänyt kotona kahdestaan miehen kanssa? Miten meni? Mua kiinnostaa kokemukset sillä harkitsen asiaa. Ekan kanssa sairaalassa oli niin epäystävällinen kohtelu, että paha mieli jäi. Mietin, antaisko tän toisen syntyä kotona. Kakkonen syntyy lokakuussa.
 
HALOO... mietippä mitä riskejä kotisynnytykseen voi liittyä ja ootko tosiaan valmis ottamaan ne riskit sen vuoksi, että ekasta synnytyksestä on jääny jotain "pientä "hampaankoloon. Sairaalassa oot seurannassa ja lähellä leikkuria, mikäli jotakin dramaattista tapahtuu kesken synnytyksen... esim: istukka irtoaa ennenaikaisesti tai vauvan sydänäänet romahtaa tai jos esim itse vuodat 2500 ml synnytyksen jälkeen? Jos vauvalle tapahtuu jotain kohtalokasta kotisynnytys-intoilusi vuoksi, ootko valmis elämään sen kanssa loppuelämäsi?
Vaikka sulla olis eka synnytys menny normaalin kaavan mukaan, niin mikään ei takaa, että sama toistus seuraavassa synnytyksessä. Toisaalta sulla on myös mahdollisuus saada loistavaa kohtelua tällä kertaa synnyttäessäsi sairaalassa. Lääkärit ja kätilötkin on vaan ihmisiä ja heilläkin voi joskus olla huono päivä.
 
olethan ottanut selvää kotisynnytyksestä tarvii siin kätilö olla mukana...

koitappa googlettaa joskos löytäsit tietoo millä punnita asiaa tarkemmin .....

on olemassa nimittäin yhdistys jola on kätilöitä jotka tulevat kotiin auttamaan synnytyksessä......yhdistyksen nimi ei vaan muistu mieleen.....

kätilö kannattaa ainakin olla mukana koska hän osaa arvioida milloin on lähdettävä sairaalaan jos tilanne niin vaatii......
 
Älä herran tähden rupee vain miehes kans kahdestaan synnyttään kotona!!! Suostuisko sun miehes muuten siihen, vai onko hän esim. lääkäri? Mulla kaks synnytystä takana ja molemmissa piti vauhdittaa synnytystä kun rupes sydänäänet laskemaan! En kyllä ikinä uskaltaisi ryhtyä moiseen, en edes ajatella asiaa!! Sä voit suoraan sanoa synnärillä, et sulla jäi sitten viime kerralla #&%?$!* maku suuhun henkilökunnasta ja kohtelusta, niin eikähän ääni kellossa muutu toiseksi. Mulla ei oo ku hyviä muistoja mun kätilöistä ja vuodeosastosta, synnytin Jorvissa...
 
HALOO!!!

Jos minä olisin synnyttänyt ekan lapseni kotona, joka jäi jumiin ja jouduttiin ulosauttamaan imukupin avulla ulos, niin miten se olisi kotona onnistunut??

Toinen ehkä olisi voinut onnnistuakkin, mutta kolmas taasen ei!
Kolmonen nimittäin jäi taasen jumiin ja siinä oli kätilöillä töitä!!

Onko se oikeutettua mielestäsi että saatat vaarantaa syntymättömän lapsesi hengen?? Tai omasi!!? :o
Jos sinua on sairaalassa kohdeltu huonosti viimeksi, mikset pyytänyt vaihtaa kätilöä!!!!??? :whistle:
 
En halua sinua pelotella, mutta ymmärrätkö nyt täysin, millaiset riskit otat edes harkitessasi kotisynnytystä? Mietipä tarkkaan, onko sinulla varaa tahallaan riskeerata lapsesi henki? Etenkin ensisynnyttäjän (ei kyllä muidenkaan) ei missään tapauksessa kannata alkaa leikkimään tällaisella asialla!
Vaikka synnytys tapahtuisi sairaalassa, aina voi tulla yllättäviä tilanteita.Onneksi sairaalassa on heti apua saatavilla.Pienissä sairaaloissa ei aina ole välitön apua esim. hätäsektion mahdollisuutta, mutta vauvan seuranta on koko ajan tiivistä.Tällaiseen seurantaan ei kotioloissa ole mahdollisuutta.Mieti vielä, onko oma mukavuudenhalusi tärkeämpää kuin lapsesi terveys ja oikeus syntyä turvallisesti!
 
en synnyttäisi kotona missään nimessä!
mieti, mitkä riskit kuitenkin on olemassa! ja jos synnytät kotona ja tarvittaisiin esim kiireellistä sektiota, sitä ei millään ehditä totuttaa.
sairaalaan vaan, se on mun mielipide.
 
Olisiko sellainen yhdistys kuin Aktiivinen synnytys ry tai jotain, siellä kotisynnytyksistäkin muistaakseni oli. Mutta en kyllä kahden suosittelisi synnytystä harkitsemaan!!
Kyllä kotisynnytyksiä hoitanut kätilö pitää olla paikalla ja olikohan jotain suosituksia siitäkin, että asut esim. 5-10 min matkan päässä sairaalasta JOS jokin meneekin pieleen! Ja varmaan pitää olla äiti ja lapsi todettu terveiksi ja raskaus ollut normaali.
Tutki asiaa ja juttele neuvolassa, mutta tosiaan vaarannat oman ja lapsen hengen jos ihan "kylmiltään" rupeat tuohon hommaan.
Itse voisin ajatella synnytystä kotioloissa, jos noi em. kriteerit täyttyisi.
 
Jos oisin synnyttänyt kotona, olisin kuollut massiiviseen verenvuotoon. Se saatiin just just tyrehtymään sairaalassa ja sain verisiirteitä yms. olin letkuissa pari vuorokautta ja viikon sairaalassa. Olis esikoinen jäänyt pienenä äidittömäksi. Ei se esikoisen synnytys kerro mitään siitä miten toinen synnytys sujuu, mietihän sitä. :/
 
kokemukset ei paljon tällaisissa jutuissa auta.sillä jokainen synnytys on erilainen.
koskaan en sitä riskiä ottaisi,et vaarantaisin oman rakkaani hengen.
Mielluummin vaik itse kärsin huonosta kohtelusta,kuin ottaisin riskin menettää lapseni.tai aiheuttaa hänelle jotain pahaa.

pyydä hyvä ihminen parempaa kohtelua,kerro edellisestä synnytyksestä.jos eivät meinaa kuunnella,niin laita heidät kuuntelemaan.Sinun synnytys,sinä ja vauva olette silloin ykkösiä.unohtakoot kätilöt/lääkärit omat huolensa siksi aikaa.

onnea synnytykseen.
 
itse suunnittelin kotona synnyttämistä ihan tosissani. Lapsi on minulle neljäs ja tiedän mitä synnytys on,vaikka jokainen synnytys on erilainen. Luomuna olen edelliset kolme synnyttänyt ja aion tämänkin synnyttää. Ensisynnyttäjän ei anneta synnyttää kotona mutta jo monta synnyttäneelle se on mahdollista jos löytää kätilön joka on halukas tulemaan. Oma kotisynnytykseni kaatúi siihen että tuleva vauva on arvioitu lähemmäs viisi kiloiseksi syntyessään joten en missään nimessä lähde riskeeraamaan vauvan henkeä..jos sattuukin jäämään kiinni tai jotain. vaikka edellisetkin ovat yli neljäkiloa ollut syntyesään mutta en siltikään lähde kotona synnyttämään kun on noin isosta neitokaisesta kyse.
 
Pitää nyt näiden pelotteluiden perään vielä vastata...

Minäkin olen harkinnut kotisynnytystä, mutta oli se oma ensimmäinen synnytykseni sen verran rankka kokemus, että en olisi kovin helpolla tähän ratkaisuun päätymässä vielä toisen kanssa. Tiedän kuitenkin, että Suomessakin on ihmisiä jotka ovat tähän ratkaisuun päätyneet (Belgiassa se muistaakseni on ihan yleistäkin?) ja ovat olleet ihan tyytyväisiä valintaansa. Kotisynnytys voi olla ihan turvallinen kokemus, kunhan paikalla on kokenut kätilö ja lähin synnäri on niin lähellä, että sinne voi tarvittaessa lähteä kesken synnytyksen. Kotisynnytyksiä hoitava kätilö pystyy varsin hyvin ennakoimaan ongelmatilanteet niin, että sairaalaan ehditään ajoissa. Sataprosenttista varmuutta tästä ei tietenkään ole, mutta kuolee niitä lapsia (kuin myös äitejä) sairaaloissakin. Kotisynnytyksiä hoitavaa kätilöä kannattanee lähteä etsimään Aktiivinen synnytys ry:n kautta.

Toinen vaihtoehto olisi miettiä tarkkaan, missä sairaalassa synnyttää. Uskoakseni WHO:n Baby Friendly sertifikaatti on melko varma laadun tae, mutta noitahan Suomesta löytyy valitettavasti vain neljältä synnäriltä. Jos omaan sairaanhoitopiiriin ei sellaista kuulu, on mahdollista pyytää kunnalta etukäteen maksusitoumusta, että voisi synnyttää sairaanhoitopiirin ulkopuolisessa sairaalassa. Ainakin Tammisaaren synnärillä varmasti mielellään neuvovat sellaisen hakemisessa, ja itse suosittelen lämpimästi siellä synnyttämistä. Henkilökunta oli todella aurinkoista, kiireettömän oloista ja osaavaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.08.2006 klo 23:16 mimi kirjoitti:
kokemukset ei paljon tällaisissa jutuissa auta.sillä jokainen synnytys on erilainen.
koskaan en sitä riskiä ottaisi,et vaarantaisin oman rakkaani hengen.
Mielluummin vaik itse kärsin huonosta kohtelusta,kuin ottaisin riskin menettää lapseni.tai aiheuttaa hänelle jotain pahaa.

pyydä hyvä ihminen parempaa kohtelua,kerro edellisestä synnytyksestä.jos eivät meinaa kuunnella,niin laita heidät kuuntelemaan.Sinun synnytys,sinä ja vauva olette silloin ykkösiä.unohtakoot kätilöt/lääkärit omat huolensa siksi aikaa.

onnea synnytykseen.
Olen ehdottomasti samaa mieltä! En synnyttäisi kotona, vaikka ensimmäinen synnytys menikin hyvin ... ei se mitään takuita anna. LA viikon päästä enkä missään nimessä haluaisi vaarantaa pienokaisen elämää taikka omaani.
Mutta jos tosissasi haluat synnyttää kotona, niin mielestäni sinun kannattaisi ottaa yhteyttä kätilöön tai doulaan ... joku siinä pitäisi olla joka tietää ja osaa, mutta ei sekään anna mitään takuita jos nopea toiminta on tarpeen sillä kotona ei ole kaikkia niitä vempeleitä mitä sairaalassa on.
Kertoisit ennemmin synnärille tullessa edellisistä kokemuksista jotka jättivät pahan maun suuhun, kyllä asia järjestyy. Mutta tietysti itse teidän on se päätös tehtävä, mutta silloin pitää muistaa myös kaikki riskit.
Onnea synnytykseesi miten ja missä sen suoritatkin, eiköhän kaikki mene hyvin toivotaan ainakin niin.
 
Tässä ei niin mukava esimerkki kotisynnytyksestä:

Ystäväni halusi ehdottomasti synnyttää kotona juurikin sairaalassa saaman huonon kohtelun vuoksi ja myös siksi, että esikoisen synnytys oli ollut todella helppo. Heillä oli kätilö paikalla ja matkaa sairaalaan vajaa 4 kilometriä.

Kaikki sujui ihan hyvin, kivut olivat kovemmat kuin ensimmäisellä kerralla ja miettivät välillä sairaalaan menoa, noh eivät sitten kuitenkaan menneet ja lapsi syntyi kotona. Heti lapsen synnyttyä ystävälläni alkoi todella kova verenvuoto, ambulanssi tilattiin heti, mutta ambulanssin saavuttua (todella pian) ystäväni oli vuotanut kuiviin! Ruumiinavauksessa selvisi, että kohtuvaltimo tai -laskimo (en muista) oli auennut ja kaikki veret tuli hetkessä pihalle.

Sairaalassa ystäväni olisi voitu pelastaa nopealla toiminnalla, mutta tässä tapauksessa he olivat liian kaukana avusta! :'(

Nyt minä olen tämän reilun vuoden ikäisen tytön kummi. Isä ei ole vielä toipunut vaimonsa kuolemasta ja on edelleen katkera, miksi antoi vaimon synnyttää kotona, koska ei halunnut mennä sairaalaan "tyhmien hoitajien" takia muutamaksi päiväksi! Eihän sinne sentään asumaan mennä!!!

Heidän elämänsä ei kovin helppoa ole ollut ja äitiä kaivataan päivittäin myös ihan käytännön asioita hoitamaan. Onneksi heillä on suhteellisen laaja tukiverkosto, joilta ovat saaneet kaikenlaista apua. Esikoinen nyt 2,5 vuotias kutsuu minuakin kummiäidiksi, kun kummiäidin osuus heidän elämästään on ollut pakostakin aika suuri.

En halua sinänsä pelotella ketään, mutta kerron tämän itselleni läheisen asian ihan tosikertomuksena niille, jotka vastaavaa suunnittelevat. Oma kantani on, etten missään nimessä voisi kuvitellakaan synnyttäväni kotona, eikä kenenkään muunkaan pitäisi! mutta kaikki tekevät itse omat päätöksensä!
 
Kannattaa miettiä tarkasti. Synnytyksessä on kuitenkin aina riskinsä ja vaikka raskaus olisi mennyt hyvin, niin se ei tarkoita, että synnytys sujuisi käsikirjoituksen mukaan.
Itse en missään nimessä synnyttäisi ainakaan tarkoituksella. Kun matkaakin on sairaalaan 30km, niin hätätilanteessa menisi liian kauan ajaa sinne.
Mulla on nyt viisi lasta ja jokaisen synnytys on mennyt ongelmitta, mutta olen tyytyväinen, että oon ollut sairaalassa. Tosin kuopus oli vähällä ettei syntynyt autoon.. :kieh:
 
Minä olen synnyttänyt kotona, en kyllä tarkoituksella, mutta vauva päätti tulla maailmaan ilman kipeitä säännöllisiä supistuksia, enkä ollut kovin kipeäkään. Oltiin kyllä tilattu jo ambulanssi, että lähetään sairaalaan, mut selkä oli aika kipiä ja menin vielä suikuun, niin alkoi työnnättämään. Ja siihenhän se pesuhuoneen lattialla synty, mies oli kätilönä. Ambulanssi tuli sit heti ja lähettiin sairaalaan.
Onneksi kaikki meni hyvin ja meillä on rauhallinen ja pirteä tyttönen, ikää 1vk ja2 päivää.
Jos joskus vielä olen saamassa vauvaa, tiedämpähän, että selkäkivuillakin voi paikat aueta ja lähteä vähän aikaisemmin.
 

Yhteistyössä