Synnytyksestä jäänyt vaivaamaan

[kahren äippä]

Heips,
synnytin noin kaksi vuotta sitten potran pojan ja toisen vuoden päästä.. Ponnistusaika oli eka synnytyksessä 1½ tuntia, minusta tosi pitkä. Minua on nyt jälkeenpäin jäänyt vaivaamaan, että kun kätilö oli katsonut, että olen täysin auki ja voin ponnistaa, niin hän häipyi paikalta! Olin ihan lamaantunut! En tiennyt, mitä mun olisi oikein pitänyt tehdä, en osannut ollenkaan ponnistaa. Onko tää aivan normaalia käytäntöä, että kätilö häippäsee paikalta H-hetkenä? Ilmeisesti hän meni johonkin toiseen huoneeseen, jossa joku toinen synnytti samaan aikaan, yleensähän synnytyskessä on kaks kätilöö paikalla, vai? Kun sitten oma ponnistusaikani oli mennyt yli tunnin, niin lääkäri kutsuttiin paikalle ja tuli imukuppisynnytys, paikalla oli lääkärin lisäksi toinen kätilö. Itse olen jälkeenpäin ollut sitä mieltä, että kun siinä yksin ähelsin puoltuntia - 40 minuuttia ilman mitään tukea ja ohjausta, niin mun voimat meni siihen. Mulla jäi kuitenkin hirvee kauhu tuosta, koska poika painoi yli neljä kiloa. toinen poika panoi vain kolme kiloa, hän syntyi rv 35 eli ennenaikaisena, mut isona kuitenkin. Sit kuin sain alkaa ponnistaa, niin paikalla oli kaks kätilöä ja kaikki meni hyvin. Kuitenkin me haluttas saada vielä kolmas lapsi, mut jotenkin luotto on menny tohon synnytystouhuun... et kätilö vaan häipyy paikalta... osaako joku valaista mua hiukan, en tosin osannu oikein kysymyksen muotoon ajatuksia saada ja on niin kiirekin, kaksi mukeloa tossa... ja tulikohan väärällä sivullekin...

 

[oöol]

Minä olen synnyttänyt Naikkarilla ja sielläkin kätilö vaan sanoo, että voit alkaa ponnistelemaan ja on mennyt muualle. Ei se mua haitannut. Ainoa mitä jälkikäteen mietin on että edellistäkin ponnistin 15 minuuttia joka ei mielestäni ole pitkä aika ja jos olisin heti ponnistellut kovemmin, niin olisiko vauva tullut ennen kätilöitä... No, ei se mitään. Kai ne jotain tietää. Ensi kerralla kyllä sanon, ettei kannata mennä kauaksi, sillä olen aiemminkin uskaltanut ponnistaa ihan vauhdikkaasti. Kyllähän jotkut tosin ponnistaa alle minuutinkin. En sinuna stressaisi. Voit aina sanoa, että toivot paikalla olevan kätilön sillä hetkellä.

 

[Vaadi!]

Seuraavan kerran soitat sitä kelloa ja vaadit, että joku on kanssasi!
Kukaan ei jätä sinua yksin, kun tarpeeksi painokkaasti teet selväksi, että et halua niin tapahtuvan. Tulisiko mies synnytykseen? Jos mulle kävisi noin, niin mies saisi kyllä lähteä käytäville hakemaan kätilöä ja vaikka väkipakolla raahaisi synnytyshuoneeseen
Mutta siis ne kellot on mun mielestä sitä varten, että niitä soitetaan kun tulee tarve/hätä/paniikki/asiaa!!!

 

[semppiä]

Tunnin pituinen ponnistusaika lasketaan jo liian pitkäksi, puolitoista tuntia on jo aivan liikaa. Sinulla on täysi oikeus olla stressaantunut, joku toinen voi kokea tilanteen toisin. Myös jälkikäteen on mahdollista papereiden perusteella käydä synnytystä läpi, joskus se voi helpottaa. Pienestäkin asiasta voi jäädä synnytyspelko, iso sellainen ,joten kannattaa selvittää asia itselle. Ja vielä; tuo ponnistusaika on ihan liian pitkä, kyllä kätilön olisi pitänyt tulla paikalle aiemmin.

 

[hirveää]

Itsellä ekassa synnytyksessä ponnistusvaihe kesti 1h45min.. että mistähän noi "liian pitkät" ponnistusajat on repästy. Sehän riippuu ihan vauvan voinnista ponnistuksen aikana mikä katsotaan liian pitkäksi.

Mutta ihan kauhealta tilanteelta kuullostaa mun mielestä että kätilö HÄIPYY ponnistuksen alkaessa?! Mitä ihmettä? Mun luona on aina ollu kätilö ponnistuksen alusta loppuun saakka. tehkää ihmeessä jo valitus tommosesta toiminnasta, sehän on heitteeille jättöä tommonen.

 

[JÄRKYTTÄVÄÄ]

En ole koskaan kuullut että noi tehdään!!! Mitäs jos lapsen sykkeille olisi tapahtunut jotain dramaattista (kuin mulla tapahtui, tosin kätilö oli läsnä ja äkkiä lekuri paikalle ja lapsi vedettiin imukupilla ulos parissa minuutissa) mutta siis osaako ensikertalainen äiti siinä tilanteessa tulkita monitoreja kun jännittää ja on tuskissaan ym. Musta toi kuulostaa edesvastuuttomalta!
Mut jätettiin yksin ehkä 2 minuutiksi ja mua järkytti sekin. se tapahtui ennen kun oli edes piuhoja laitettu tai 'värkkiin ' kurkattau. ja kun kurkattiin niin siellä oli jo pää näkyvissä. eli mullakin on jäänyt huonot vaikutelmat jotenkin mutta en sitten osannut/jaksanut käydä sitä kenenkään kanssa läpi kun lapsi kuitenkin oli ihan ok.

 

[Nojoo...]

Ne kätilöt näkee jokaisen synnytyssalin monitorit myös niiden yhteiseen tilaan!!! Älkää siis hätääntykö. Jos vauvan sykkeissä tapahtuu jotain kun olet yksin, niin kätilöjen huoneessa hälyyttää heti ja joku tulee paikalle!

Älkää nyt ihmeessä hysterisoiko odottajia kun ette tiedä mistä puhutte. Jos sen kätilön tosiaan haluaa sinne, niin siellä on se soittokello sitä varten.

Viime vuonnakin oli täällä eräs joka oli ponnistellut pari tuntia, joten ei 1,5 tunnin ponnistusaika mikään päätä huimaava ole. Jos äidillä on mitään voimia, niin kätilöt tietenkin kannustavat tähän. Onhan se nyt parempi ponnistaa se 0,5 tuntia kauemmin kuin hätiköiden mennä sektioon, jos ei mitään hirveää syytä ole.

Ota ap asia esille, jos tuntuu siltä!!!

 

[En sitte valittanut kuiten]

Kyllä niitä huonoja synntyskokemuksia piisaa. Mulle sattui oikea painajais kätilö, joka syyllisti minua koko ajan siitä, että ponnistusvaihe venyi liian pitkäksi ja voimani loppuivat joten imukuppi synnytyksesksi meni. Oli semmoinen olo että olen kaikkien aikojen huonoin synnyttäjä! Muutoinkin tuo kätilö jupisi vaan koko ajan että salissa oli ne ja ne tarvikkeet loppu (oliskohan mun pitänyt ehdottaa että kipaisenko hakemassa?) ja syytti tavallaan edellis vuoron kätilöä laiskottelusta (joka kerkesi olla hetken munkin kanssa ennen vuoron vaihtumista ja oli todella sympaattinen). Ei tuonkaan kätilön käytös minusta aivan asiallista kyllä ollut.. Olin liian kiltti valittaakseni myöhemminkään. Paha mieli jäi.

 

[Ponnistelija]

Mulla myös esikoisen synnytyksessä ponnistusvaihe kesti sen kaksi tuntia, ja kun olin täysin auki, kätilö jätti meidät mieheni kanssa "hiljakseen harjoittelemaan ponnistelemista", kuten kätilö asian ilmaisi. Tunnin verran haettiin tuntumaa ja rauhallisesti omaan tahtiin ponnisteltiin, kunnes vauva oli laskeutunut niin paljon synnytyskanavassa että kannatti aloittaa aktiivinen ponnistaminen ja kätilö oli tässä vaiheessa ollut jo hyvän aikaa takaisin luonamme.

Kyllä ne kätilöt näkee että miten kaukana se lapsi siellä synnytyskanavassa on, joskus joutuu odottelemaan vähän kauemminkin vauvan laskeutumista, ennenkun se sieltä käsiin saadaan. Ne kätilöt ovat muutaman synnytyksen nähneet, ja varmaan osaavat vähän arvioida tilanteen etenemistä. Ja tosiaan se soittokello on siellä sitä varten että haluaa kätilön paikalle...

 

[faaf]

Mulla ponnistusvaihe kesti 1h 22 min. Ja mullakin kätilö tutki paikat ja totesi että kohdunsuu on kokonaan auki. Sanoi, että voit ponnistella jos siltä tuntuu. Ja sitten lähti ovesta ulos. Siinä vaiheessa tuntui kyllä vähän hölmöltä, että ai jaa synnytänkö tämän lapsen nyt tässä itsekseni...

Jossain vaiheessa kätilö palasi (en muista tuliko omia aikojaan vai soitettiinko kelloa) ja sanoi että vauva on laskeutunut sen verran alemmas että nyt ruvetaan ponnistamaan ihan tosissaan. Ja sen jälkeen kätilö opasti ponnistussuuntaa yms. ja oli siinä vieressä sitten ihan loppuun asti.

Ja vauvan sykkeet on tosiaan seurannassa, se tieto mitä salin monitorissa näkyy, näkyy myös kätilöiden huoneessa. Ja ainakin mulla synnytyssalin ruudussa näkyi myös parin muun synnyttäjän supistukset ja sykekäyrät. =)

Mulla oli myös verenpainemansetti koko ajan kädessä ja se masiina mittasi verenpaineen aina välillä. Jossain vaiheessa mittarin letku jäi mutkalle jonnekin, eikä mittaus onnistunut, niin kätiö tuli kyllä heti katsomaan mikä on hätänä.

 

[ap-ap]

Hei, näitä viestejä lukiessani tajusin, että kätilöllä oli syynsä häippästä paikalta. Olis voinut ehkä kertoa mullekin sen. Itelle jäi sen verran suuret pelot tosta synnytyksestä, että jos kolmas vielä siunaantuu, niin sanon jo etukäteen, että mulla tarttee sitten olla kätilö KOKO PONNISTUSAJAN paikalla. Jos ei sitä voi luvata, niin vaadin PELKOSEKTION. Ihan karua toimintaa oli mun mielestä ja vieläkin muistelen asiaa kauhulla. Joku toinenhan voi kokea saman, että all right, mut me ollaan yksilöitä ja kokemukset kans.

 

[pieniäpieniä]

Neljä synnytystä takana ja aina on 1-2 kätilöä ollut koko ponnistus vaiheen läsnä,koskaan ei ole yksin jätetty. Yleensä kätilöt ovat vielä neuvonet kuinka ponnistan ja muutenkin yrittäneet olla apuna..

 

[Pelästynyt]

Niinhän sitä voi pelästyä tuollaisessa tilanteessa, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Meillä äitiysvalmennuksen synnytysosioissa kerrottiin aika tarkkaan, mitä kaikkea tavallisesti synnytyssalissa tapahtuu. Ponnistusvaihe oli alkamassa ja kätilömme yht'äkkiä sanoi, että hän kutsuu toisen kätilön paikalle. Ja minä pelästyin, että mitä kamalaa on tapahtunut, kun tarvitaankin toinen kätilö. Vasta jälkeenpäin kuulin, että aina paikalla on kaksi kätilöä lapsen syntyessä. Mutta luulin jonkin kauhean komplikaation kohdanneen. Minusta kätilöjen olisi tärkeää kertoa aina, miksi jotakin tehdään. Ja jos poistuu huoneesta kertoa, ettei ole mitään hätää, eikä vauva juuri nyt syntymäisilään. Minä en kyllä uskaltaisi ponnistaa, jos ei kukaan olisi vastaanottamassa. Esikon ponnistusvaihe oli 22 min ja siitäkin oli "huulilla" jo monta minuuttia.

 

[Hui !]

Onneks täällä EP:llä on kätiö aina ollut koko ponnistusajan paikalla:esikoista ponnistin 8 min, toista 4 min, kolmatta 2 min ja tälle neljännelle kirjattiin minuutti... Viimeisimmässä mies ei voinut olla mukana ja jos olisin jäänyt huoneeseen yksin, olisi kai pitänyt vain toivoa että lapsi pysyy pöydällä....