synnytys, pelot... en jaksa enää!!!

[Kyynel]

Joka kerta kun kuulen jonkun synnyttäneen, ja niitä uutisia tulee joka tuutista joka päivä, murrun täysin En vaan jaksa enää uskoa, että itse saisin tämän lapsen koskaan maailmaan... on vielä niin pitkä aika odottaa rv 34+, väsyttää, itkettää vaan koko ajan. En jaksaisi nousta sängystä enää.

Silti pitäisi valmistella muuttoa, pakata, sisustaa... tuntuu vaan niin turhalta laittaa vauvallekaan mitään valmiiksi, kun ei enää yhtään tunnu siltä, että pääsisin joskus synnyttämään. Ja vaikka pääsisinkin, niin sitten tulee sikavirus ja tappaa meidät.

Tuntuu kuin norsu istuisi rinnan päällä, en saa henkeä.

 

[juu]

kannattee mennä pelkopolille puhumaan enne synnytystä.

 

[mimonmami]

Mä ymmärrän, nuo viimeset viikot on aivan kamalia. Mulla oli vääriä hälytyksiä noilta viikoilta asti ja osastollakin juostiin useaan kertaan, joka päivä sitä mietti et josko tänäääää...

Kamalasti voimia, tiedän tuskasi!!! Se ei nyt tunnu siltä mut aivan varmasti se sieltä ulos tulee

 

[vieras]

Sitä synnytystä ei kannata jännittää etukäteen, koska se ei kuitenkaan mene niin kuin on kuvitellut.

 

[Kyynel]

Kiitos... Pelkopolilla oon käynyt, ei se auta... suostuvat kuulemma käynnistämään kun 40 viikkoa täynnä, ettei mene yli, muttei aikaisemmin... Haluisin jo niin lopettaa tän pelkäämisen, ja varmuuden siitä että saan vauvan! Mutta ei sitä kukaan voi minulle luvata Ja joudun pelkäämään vielä monta viikkoa...

Minäkin kävin viikko sitten synnärillä kun tuli väärä hälytys, sen jälkeen olo on vaan pahentunut. Tuntuu, kuin koko synnytys olisi peruttu. Ehkä se onkin

 

[no tuota]

Ensinnäkin, mikä kiire sulla on? Eikös ole parempi mitä pidempään se vauva siellä pysyy niin hänelle, eli älä ajattele omaa napaa.
Toisekseen, mitä ihmeen pelkäämistä synnytyksessä on? Kyllä se vauva sieltä ulos tulee keinolla tai toisella.
Kolmannekseen, koita hankkia elämää itsellesi, ilmeisesti liikaa jouto aikaa joten joudat miettimään typeriä.

 

[Kyynel]

Sitä synnytystä ei kannata jännittää etukäteen, koska se ei kuitenkaan mene niin kuin on kuvitellut.

Joo tiedän... esikoisen synnytys oli todella vaikea, ja siitä jäi sellaisia pysyviä vaurioita, joita tullaan korjailemaan leikkauksilla vielä pitkään

Melkein oksennan, kun kuulen jonkun synnyttäneen helposti, kivuttomasti ja nopeasti tyyliin kotona tai autossa... Olen niin kateellinen, itsellä varmaan, jos tämä ikinä syntyy, kestää taas 20 tuntia ja repeän kahtia puhumattakaan muista ongelmista.

Nyt on vaan niin vaikeaa nähdä valoa tunnelin päässä Onneksi mies hoitaa esikoista, minusta ei ole enää mihinkään.

 

[vieras]

Kiitos... Pelkopolilla oon käynyt, ei se auta... suostuvat kuulemma käynnistämään kun 40 viikkoa täynnä, ettei mene yli, muttei aikaisemmin... Haluisin jo niin lopettaa tän pelkäämisen, ja varmuuden siitä että saan vauvan! Mutta ei sitä kukaan voi minulle luvata Ja joudun pelkäämään vielä monta viikkoa...

Minäkin kävin viikko sitten synnärillä kun tuli väärä hälytys, sen jälkeen olo on vaan pahentunut. Tuntuu, kuin koko synnytys olisi peruttu. Ehkä se onkin

Jos sulla on vasta menossa viikko 34, älä nyt vielä hyvä ihminen murehdi siitä, että synnytys olisi peruttu =) Odottavan aika on vaan niin pitkä! Mulla menossa samat viikot ja mä ainakin toivon, että vielä edes 4 viikkoa pysyisi vauva masussa.

 

[Kyynel]

Ensinnäkin, mikä kiire sulla on? Eikös ole parempi mitä pidempään se vauva siellä pysyy niin hänelle, eli älä ajattele omaa napaa.
Toisekseen, mitä ihmeen pelkäämistä synnytyksessä on? Kyllä se vauva sieltä ulos tulee keinolla tai toisella.
Kolmannekseen, koita hankkia elämää itsellesi, ilmeisesti liikaa jouto aikaa joten joudat miettimään typeriä.

Jos olisit kokenut yli 20 tunnin synnytyksen jossa koko alapää menee muussiksi niin että ainoa korjausvaihtoehto on leikkaukset lopun ikää, tietäisit mitä pelkäämistä synnytyksessä on...

 

[Kyynel]

Kiitos... Pelkopolilla oon käynyt, ei se auta... suostuvat kuulemma käynnistämään kun 40 viikkoa täynnä, ettei mene yli, muttei aikaisemmin... Haluisin jo niin lopettaa tän pelkäämisen, ja varmuuden siitä että saan vauvan! Mutta ei sitä kukaan voi minulle luvata Ja joudun pelkäämään vielä monta viikkoa...

Minäkin kävin viikko sitten synnärillä kun tuli väärä hälytys, sen jälkeen olo on vaan pahentunut. Tuntuu, kuin koko synnytys olisi peruttu. Ehkä se onkin

Jos sulla on vasta menossa viikko 34, älä nyt vielä hyvä ihminen murehdi siitä, että synnytys olisi peruttu =) Odottavan aika on vaan niin pitkä! Mulla menossa samat viikot ja mä ainakin toivon, että vielä edes 4 viikkoa pysyisi vauva masussa.

Niin, tiedän että parempi vauvalle ettei vielä tule, mutta kun en jaksais pelätä enää... koko raskaus ollut pelkkää jännitystä ja pelkoa ensin lapsen selviäimisen nyt synnytyksen ja toki edelleen lapsen selviäimisen puolesta Tuntuu, että tämä pelkääminen on vaan nyt vienyt minun kaikki voimat. Haluaisin niin palata arkeen taas.

 

[narikka83]

mene uuestan sinne pelkopolille. oletko saanu kerrottua kaiken mitä on mielenpäällä? jos olet ekassa revenny tosi pahasti niin eikö kannattais YRITTÄÄ VAATIA käynnistys aijemmin? toivottavasti asiat selviää, viellä pari viikkoa ja vauva on tarpeeksi vahva.

 

[vieras]

Jos sinulla on noin kovat pelot ja traumat alatiesynnytyksestä, miksi et vaadi sektiota? Ja varsinkin, jos joudut loppuelämäsi käymään sen ensimmäisen synnytyksen takia leikkauksissa, miksi synnytät jälleen alakautta?

 

[Kyynel]

Jos sinulla on noin kovat pelot ja traumat alatiesynnytyksestä, miksi et vaadi sektiota? Ja varsinkin, jos joudut loppuelämäsi käymään sen ensimmäisen synnytyksen takia leikkauksissa, miksi synnytät jälleen alakautta?

Koska pelkopolilla puhuivat ympäri. Vauriot on kuulemma jo olemassa, niitä ei enää sektio korjaa... ja seuraava synnytys "voi kuulemma mennä ihan hyvin"... joo... entä jos ei mee?

 

[ninni]

Jos sinulla on noin kovat pelot ja traumat alatiesynnytyksestä, miksi et vaadi sektiota? Ja varsinkin, jos joudut loppuelämäsi käymään sen ensimmäisen synnytyksen takia leikkauksissa, miksi synnytät jälleen alakautta?

Koska pelkopolilla puhuivat ympäri. Vauriot on kuulemma jo olemassa, niitä ei enää sektio korjaa... ja seuraava synnytys "voi kuulemma mennä ihan hyvin"... joo... entä jos ei mee?

Ja todennäköisesti ei tule menemäänkään hyvin. Ystävälle kävi samoin, lääkärit puhui aina ympäri synnyttämään alakautta. Vaikka ensimmäinen oli jo ollut todella paha. Ei siinä mitään, ystävä meinasi henkensä heittää synnytykseen ja sitä 3 kirurgia leikkasi koko yön ja onneksi saivat pelastettua. Mutta lapsia ei tule enää ikinä tekemään lisää =( Että kannattaa luottaa omiin vaistoihin ja taistella asiasta ! Ei tarvitse katua jälkeen päin, kuten ystäväni saa.

 

[Kyynel]

Niin, sitä minä pelkäänkin, että "suostun" synnyttämään alakautta (vaikka en nyt jaksa uskoa että tämä ikinä syntyis) ja sitten saan niin pahoja vaurioita ettei niitä voi korjata edes leikkauksella!!!

Mutta kun viime kerralla lääkärille sanoin, että haluaisin sektion, ja myös että pelkään tuota sikavirusta, niin lääkäri sanoi, että sektion jälkeen se vasta riski onkin siihen sairastua!

Kaikki sanoo, ettei vielä ainakaan kannata pelätä tuota influenssaa, ja että voisi liikkua ja elellä normaalisti, mutta en minä uskalla!! Ja kun olen sen pelon takia linnoittautunut kotiin, pelko ja ahdistus vaan kasvaa koko ajan... täällä ei voi keksiä muuta tekemistä tai ajateltavaakaan

Tekisi hirveästi mieli lähteä ulkoilmakahvilaan jätskille, kirpparikierrokselle, hankkimaan tavaroita uuteen kotiin... mutta ei. Istun kotona koneella ja tuijotan seiniä, ja ODOTAN ODOTAN ODOTAN että aika kuluisi... mutta eihän tuo kulu...

 

[vieras]

Niin, sitä minä pelkäänkin, että "suostun" synnyttämään alakautta (vaikka en nyt jaksa uskoa että tämä ikinä syntyis) ja sitten saan niin pahoja vaurioita ettei niitä voi korjata edes leikkauksella!!!

Mutta kun viime kerralla lääkärille sanoin, että haluaisin sektion, ja myös että pelkään tuota sikavirusta, niin lääkäri sanoi, että sektion jälkeen se vasta riski onkin siihen sairastua!

Kaikki sanoo, ettei vielä ainakaan kannata pelätä tuota influenssaa, ja että voisi liikkua ja elellä normaalisti, mutta en minä uskalla!! Ja kun olen sen pelon takia linnoittautunut kotiin, pelko ja ahdistus vaan kasvaa koko ajan... täällä ei voi keksiä muuta tekemistä tai ajateltavaakaan

Tekisi hirveästi mieli lähteä ulkoilmakahvilaan jätskille, kirpparikierrokselle, hankkimaan tavaroita uuteen kotiin... mutta ei. Istun kotona koneella ja tuijotan seiniä, ja ODOTAN ODOTAN ODOTAN että aika kuluisi... mutta eihän tuo kulu...

kuulostaa jo aika pitkälti raskauspsykoosin alulta, ihmeellisiä pelkotiloja jotka noin voimakkaasti vaikuttaa elämistä.

 

[th]

No ohhoh. Miten ihmeessä annoit itsesi tuolla lailla puhua ympäri siihen alatiesynnytykseen?

Vähemmilläkin syillä on annettu sektiopäätös. Jos sen saisit helpottaisiko olo ollenkaan? Niin ja se sikainfluenssa ei kyllä liity tähän mitenkään.