Muistan miten itse selasin näitä keskustelupalstoja pitkin raskautta. Välillä tuntui että en laitan jalat ristiin enkä meinaa synnyttää. Joidenkin synnytyskertomukset oli niin pelottavia. Oma synnytys olikin sitten helppo. Välillä tuntuu että synnytys oli niin nopea etten ihan ehtinyt mukaan kun jo piti alkaa ponnistaa.. Ensimmäinen vauva kyseessä.
Limatulppaa en ihan sellaisena nähnyt kun mitä olin ajatellut. Tuli vähän enemmän limaa pöksyihin. En ajatellut sitä enempää. Tämä siis perjantaina 22.4. Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoi alushousut olla kosteita. Menin vessaan ja kahvinkupillinen vettä lurahti lattialle. Lapsivesi oli kirkasta joten päätimme odottaa aamuun. Kun herätin miehen yöllä ja kerroin että taisi mennä vähän lapsivettä, niin ensitöikseen hän laittoi digikameran lataukseen.. Niitä miehiä;. Aamulla soitin sairaalaan ja kävin sitten 10 aikaan paikalla. Sydänkäyrään ja tutkimuksiin. Koska lapsivettä oli alkanut tihkua pääsin vielä neljäksi tunniksi kotiin mutta sitten minut otettiin sisään seurantaan. Oli kaunis ilma eikä ollut mitään tuntemuksia lähenevästä synnytyksestä. Vähän harmitti joutua sairaalaan kun vointi oli hyvä, mutta toisaalta vauvan ja minun vointia seurattiin tarkasti.
Tulehdusarvojani seurattiin 12 tunnin välein, olin sydänkäyrässä seuraamassa tulokkaamme vointia. Kaikki oli hyvin. Ei vieläkään mitään supistuksia eikä vielä sunnuntainakan. Näin viikonlopun aikana monta naista jotka tuli synnyttämään vatsa pyöreenä, seuraavana aamuna niillä oli jo oma nyytti kainalossa ja minun tilanne ei edennyt. Oli tylsää.. Sairaalan käytävät tuli nähtyä ihan tarpeeksi.
Sunnuntaina lounaan jälkeen laitettiin tabu alakertaan nopeuttamaan etenemistä. Ei mitään.. Pientä nipistelyä vatsassa - tuntui enemmän hyttysen puremalta kun supistukselta. Illalla toinen tabu alakertaan. Kohdunsuu sormella auki, kanava 2-3 cm. Sunnuntain ja maanatain vastaisena yöna alkaa vähän jomottaa vatsassa. Olin saanut unilääkkeen illalla kun mitään ei pitänyt tapahtua kun ehkä vasta tiistaina. Näin ollen vaaveli oli myös vähän unessa. Lääkäri soitettiin paikalle. Hommaan pistettiin vähän vauhtia tipan kanssa. Supparit tuli tiheemmin ja alkoi tuntua, ei kuitenkaan pahoja.
Vetelin ilokaasu kun en muuta saanut. Vuava unessa. Klo. 03.45 anestesia lääkäri laitta epiduraalin kun alkaa jo tuntua. Ainetta ehditään laittaa 2 ml kun neiti on jo tulossa. 10 minutissa avauduin 2 sentistä kymmeneen. Epiduraali seis, ja eikun ponnistamaan. Terve neiti synti maanatai aamuna klo 04.14. Kaksi tikkiä laitetiin kun piti vähän leikata. Leikkaaminen ja ompelu ei tuntunut lainkaan.
Kaikin puolin helppo synnytys. Ei mennyt niin kun kirjoissa mutta meni hyvin. En ollut suunnitellut synnytystäni sen enempää. Luotin synnärin henkilökuntaan ja ne luotsasi minut hienosti läpi. Kivut ei yhtään pahat. Ilokaasu riitti minulle. Isäntä ehti mukaan synnärille kun aloin ponnistaa..
Synnytyksen kokonaiskesto oli 4 tuntia 18 minuttia josta ponnistusvaihe 18 min. Tyttö painoin 2910 g ja mittasi 47 cm. Viikkoja kasassa 38+3
Tsemppiä muille synnytykseen.
terv. äiti ja Mathilda neitii
Limatulppaa en ihan sellaisena nähnyt kun mitä olin ajatellut. Tuli vähän enemmän limaa pöksyihin. En ajatellut sitä enempää. Tämä siis perjantaina 22.4. Perjantain ja lauantain välisenä yönä alkoi alushousut olla kosteita. Menin vessaan ja kahvinkupillinen vettä lurahti lattialle. Lapsivesi oli kirkasta joten päätimme odottaa aamuun. Kun herätin miehen yöllä ja kerroin että taisi mennä vähän lapsivettä, niin ensitöikseen hän laittoi digikameran lataukseen.. Niitä miehiä;. Aamulla soitin sairaalaan ja kävin sitten 10 aikaan paikalla. Sydänkäyrään ja tutkimuksiin. Koska lapsivettä oli alkanut tihkua pääsin vielä neljäksi tunniksi kotiin mutta sitten minut otettiin sisään seurantaan. Oli kaunis ilma eikä ollut mitään tuntemuksia lähenevästä synnytyksestä. Vähän harmitti joutua sairaalaan kun vointi oli hyvä, mutta toisaalta vauvan ja minun vointia seurattiin tarkasti.
Tulehdusarvojani seurattiin 12 tunnin välein, olin sydänkäyrässä seuraamassa tulokkaamme vointia. Kaikki oli hyvin. Ei vieläkään mitään supistuksia eikä vielä sunnuntainakan. Näin viikonlopun aikana monta naista jotka tuli synnyttämään vatsa pyöreenä, seuraavana aamuna niillä oli jo oma nyytti kainalossa ja minun tilanne ei edennyt. Oli tylsää.. Sairaalan käytävät tuli nähtyä ihan tarpeeksi.
Sunnuntaina lounaan jälkeen laitettiin tabu alakertaan nopeuttamaan etenemistä. Ei mitään.. Pientä nipistelyä vatsassa - tuntui enemmän hyttysen puremalta kun supistukselta. Illalla toinen tabu alakertaan. Kohdunsuu sormella auki, kanava 2-3 cm. Sunnuntain ja maanatain vastaisena yöna alkaa vähän jomottaa vatsassa. Olin saanut unilääkkeen illalla kun mitään ei pitänyt tapahtua kun ehkä vasta tiistaina. Näin ollen vaaveli oli myös vähän unessa. Lääkäri soitettiin paikalle. Hommaan pistettiin vähän vauhtia tipan kanssa. Supparit tuli tiheemmin ja alkoi tuntua, ei kuitenkaan pahoja.
Vetelin ilokaasu kun en muuta saanut. Vuava unessa. Klo. 03.45 anestesia lääkäri laitta epiduraalin kun alkaa jo tuntua. Ainetta ehditään laittaa 2 ml kun neiti on jo tulossa. 10 minutissa avauduin 2 sentistä kymmeneen. Epiduraali seis, ja eikun ponnistamaan. Terve neiti synti maanatai aamuna klo 04.14. Kaksi tikkiä laitetiin kun piti vähän leikata. Leikkaaminen ja ompelu ei tuntunut lainkaan.
Kaikin puolin helppo synnytys. Ei mennyt niin kun kirjoissa mutta meni hyvin. En ollut suunnitellut synnytystäni sen enempää. Luotin synnärin henkilökuntaan ja ne luotsasi minut hienosti läpi. Kivut ei yhtään pahat. Ilokaasu riitti minulle. Isäntä ehti mukaan synnärille kun aloin ponnistaa..
Synnytyksen kokonaiskesto oli 4 tuntia 18 minuttia josta ponnistusvaihe 18 min. Tyttö painoin 2910 g ja mittasi 47 cm. Viikkoja kasassa 38+3
Tsemppiä muille synnytykseen.
terv. äiti ja Mathilda neitii
