Synnytyspelosta

[P u P u]

Onko synnytyspelosta mahdollista päästä yli?

Meillä on kaksi lasta, mutta jos vain luoja suo, niin kyllä vielä kolmas tai vaikka neljäskin lapsi olisi tervetullut.

Esikoisen synnytin lokakuussa 07, synnytys oli tavallaan kohtalaisen helppo, kipuja ei juurikaan ollut ja kohdunkaulapuudute auttoi ja riitti sen verran lievittämään kipua että sillä mentiin loppuun asti. Koko synnytyksen ajan vauvalla oli rajuja sykkeenlaskuja ja leikkausverinäyte oli jo otettu. Synnytys kuitenkin eteni nopeasti ja vauva syntyi normaalisti alateitse kun synnytys oli kestänyt kuusi tuntia. Syvä episiotomia ja II asteen repeämä.
Olo oli viikko synnytyksen jälkeen melko heikko ja palautuminenkin tuntui kestävän. Kuitenkin aika kultasi muistot ja en jotenkin osannut pelätä.

Kuopus syntyi syyskuussa 09, synnytys oli jälleen nopea ja kaikki meni siinä mielessä hyvin, että tälläkertaa vauva voi lähes koko synnytyksen ajan ihan hyvin. Vaikka tässäkin alku ei lähtenyt hyvin, kun saavuin synnyttämään, otettiin siinä ensin käyrää ja vauvan sydänäänet näytti olevan alhaiset, 90-100 paikkeilla ja jälleen leikkausverinäyte.
Syykin siihen alhaiseen sykkeeseen myöhemmin selvisi, oli vauvalla napanuora kahdesti kaulan ympärillä ja sillähetkellä kun käyrää otettiin, oli napanuora jollakin tapaa puristuksissa, näin kätilöt epäilivät. Kuitenkin kun "antenni" kiinnitettiin vauvan päähän, sykkeet oli loistavat. Synnytys eteni erittäin kivuliaasti ja kohtalaisen nopeasti. Spinaali oli tarkoitus laittaa kun tilanne on siinä vaiheessa. Kuitenkin kun nopeasti synnytys eteni, niin silloin kun spinaalia alettiin valmistelemaan, rupesi ponnistuttamaan, ja niin sitä vauva oli maailmassa kuuden minuutin kuluttua vaikka välissä vapautettiin napanuora kaulan ympäriltä. Luomusynnytys, joka ei todellakaan ollut tavoitteeni, erittäin kivulias synnytys, tuhat kertaa kivuliaampi kun esikoisen synnytys :x tällä kertaa selvisin kolmella tikillä ja synnytyksestä toipuminen ei kestänyt kauaa, jo seuraavana päivänä olo oli mitä mainioin.

Kuitenkin näiden kaikkien sykkeenlaskujen, kipujen, napanuora kaulanympärillä ja leikkaus uhat yms, on saanut synnytyspelon aikaan :/
Aina kun asiaa ajattelen, tulee huono olo, päässä heittää, oksettaa ja vapisuttaa.
Onko synnytyspelkopolista yleensäkkään mitään apua? ja pystyykö vauvan vielä synnyttämään, ilman, että olisi kokoaikaisessa shokissa?
No tässä on vielä jokunen tovi aikaa koittaa tästä päästä eteenpäin ennen kuin kolmatta edes aletaan yrittämään. Olisi vain kiva tietää onko tuo synnytyspelko semmoinen tila jonka ylitse pääsee eikä se sitten haittaisi mahdollisia tulevia raskauksia ja synnytyksiä.

 

[Ristiinkulkija]

Ensimmäistä mennessäni synnyttämään en tiennyt mitä odottaa, epiduraalin kanssa meni ihan hyvästi. Toisen kohdalla sattuikin ikävä kätilö, joka pyynnöistäni huolimatta ei kerinnyt 4 tuntiin mitään antamaan. Kolmatta odottaessa synnytys ekaa kertaa pelotti, pelkopolilla kohtasin 2.synnytyksen kätilön ( ei tullut paljon hysteeriselta itkulta asioita keskulteltua ) . Kolmas synnytys kuitenkin meni kivunlievityksen kohdalta nappiin, spinaali oikein ajoitettuna. Nyt neljännen synnytyksen lähestyessä mietityttää vaan, että minkälainen kätilö kohdalle osuu..

Ja toisella lapsella napanuorassa solmu, josta johtuen sykkeet välillä laski. Ja kolmannella lapsella napanuora kaulan ympäri ja toinen kierros käden ali, joten sykkeet heitteli tässäkin. Mutta nää on asioita, joita ei voi etukäteen tietää.

Mulla ehkä eniten haittaa ja pelkoa on aiheuttanut keskenmenot, kun koskaan ei voi olla varma kauanko tää raskaus kestää...nyt 10. loppusuoralla..onneks. Silti vaikee luottaa, että meneehän tää hyvin.

 

[ammuli]

Vaikea sanoa pääseekö synnytyspelosta yli, mutta ainakin isommissa kaupungeissa on asiaan perehtyneitä psykologeja jotka voivat auttaa ja hypnosynnytyskursseja ym. Minäkin pelkäsin hulluna esikoisen syntymän jälkeen ettei enää ikinä, mutta nyt kun olen raskaana olen pelännyt yllättävän vähän. Jotenkin hormoonit pehmentävät asiaa ja tosiasiat ei tunnut niin traumaattiselta kun jos ei olis raskaana. Uskon myös että kaikesta huolimatta kun antaa positiivisen energian tulla mukaan, se voi varmasti auttaa sitten h-hetkellä asiaa. On myös niin henkilöstä ja persoonasta kiinni kuinka lukkoon pystyy itsensä laittamaan, sinä itse sen vain tiedät. Varmasti kannattaa mennä jonkun asiaan perehtyneen kanssa juttelemaan asiasta niin ehkä saat samalla selville mitä sielujesi syövereissä todellisuudessa on. Liikaa ei kannata asioita märehtiä. Minäkin kun vuoden päivät mietin sitä että uskaltaako enää raskautta ja moneen kertaan päätin etten uskalla, sitten mies alkoi kyselee että miten olis, haluaisinko minä. Kysyin asiaa jopa rukouksissa että mitä pitäis tehdä ja useita itsetutkiskeluja. Sitten kun raskaus alkoikin yllättäen, olinkin siitä suunnattoman iloinen ja hetkeä myöhemmin olin jopa huolissani keskenmenosta sillä rv 5 alkoi tulla verta. Raskaus kuitenkin pysyi ja kaikki on mennyt hyvin, vain synnytys enää edessä. Viimeiset rukoukset vielä ittelle ja vauvalle synnytykseen (vaikka en ole uskovainen, tavallinen kristitty vain). Pakko ajatella koko juttua kuitenkin osana vain luonnonkulkua että me synnytään, eletään ja kuollaan - ja me annetaan jollekin uudelle ihmiselle elämä - ei sen upeampaa olekaan!

 

[unensieppaaja]

Mulla eka ja toka synnytys ihan normaaleita alatiesynnytyksiä, kolmas oli jotain järkyttävää ja päätyi sektioon. Kolmannesta jäi synnytyspelko. Nyt odotan neljättä ja vielä vähän aikaa sitten olin ehdottomasti sektion kannalla. Kävin ensimmäisellä pelkopolikäynnillä jokunen aika sitten ja juttelu kätilön kanssa selvitti sen, että tuskin seuraava synnytys menee saman kaavan mukaan kuin edellinen. Sen verran käynti kuitenkin häivytti tuota pelkoa, että kätilön juttusilla ei tartte enää tässä raskaudessa käydä, lääkärin juttusilla ainakin kerran vielä. Mutta nyt näyttää siltä, että olen enemmän kallistumassa jo alatiesynnytyksen puolelle =)
Kysyin kätilöltä et miten moni synnytyspelosta kärsivä päätyy sektioon. Mitään tilastoja hällä ei ollut, mutta arvio sen KS-KS:ssa olevan vain muutamia vuoden aikana.

Jos tulet raskaaksi, niin mainitse heti pikimiten neuvolassa pelostasi, niin sieltä laittavat samantien lähetteen pelkopolille =)