Synttärit ja sosiaaliset suhteet

["saskia"]

Ollaan miettitty jos järjestäisimme sosiaalisesti rajoittuneelle/valikoivalle lapselle synttärit johon kutsuttaisiin kaikki luokkakaverit . On syksyllä aloittanut koulun eikä ole tutustunut kehenkään uuteen lapseen. Paras kaveri kyllä on mutta muihin ei halua tutustua. Ehkä haluaisi mutta kokee vaikeana. Ei ole yksin viihtyvää sorttia kuitenkaan, mutta ryhmätilanteissa helposti vetäytyy, vaikka paras kaveri olisi siinä ryhmässä mukana. Lapsi ei itse haluaisi kaikkia luokalta synttäreille mutta mietin että olisi hyvä mahdollisuus luoda suhteita niin lapsiin kuin vanhempiinkin ja sitä kautta ehkä tutustua paremmin. Ja ehkä sitten poikisi hänellekin synttärikutsuja. Luulen että on sen verran sosiaalisesti rajoittunut ja kömpelö että helposti jää ulkopuolelle porukoista. Minusta olisi nyt hyvä tilaisuus ennen kuin luokalle on syntynyt vakiintuneemmat kuppikunnat. Periaatteessa olen ”pakkososiaalistamista” vastaan enkä siihen usko, mutta jollain tavoin pitäisi yrittää sosiaalisia taitoja tukea ja suhteita yrittää luoda. Missään harrastuksessa lapsi ei viihdy, ainakaan jos ole ketään hyvää tuttua, yleensä ei silloinkaan. Eikä varsinkaan halua tutustua kehenkään uusiin.

Mitä mieltä, onko väärin järjestää koko luokan synttärit jos lapsi on sitä vastaan?!

 

[Lapsen toiveen mukaan]

Introvertistä ei tule ekstroverttiä, vaikka ympäröisit sen ihmisillä. Olisiko lapsi kuitenkin halukas kutsumaan osan luokasta?

 

["saskia"]

Introvertistä ei tule ekstroverttiä, vaikka ympäröisit sen ihmisillä. Olisiko lapsi kuitenkin halukas kutsumaan osan luokasta?

Lapsi ei varsinaisesti ole introvertti vaan enempi sosiaalisesti valikoiva (minun mielestä kaksi eri asiaa). On sanonut että hänestä on vaikea tutustua uusiin, eikä kyse ole haluttomuudesta tutustua, vaikka onkin valikoiva sen suhteen kehen ylipäätään haluaisi tutustua. Omassa, hyvin tutusssa seurassa on todella ekstrovertti.

On halukas muutamis kutsumaan luokasta kyllä.

 

[viera.s]

Minä luulen, että paremmin lapsi saisi niitä syvempiä suhteita solmittua pienemmässä porukassa. Jos koko luokka kutsutaan, tilannehan on ihan sama kuin koulussa eikä uusiin ihmisiin tutustuminen sen helpompaa.

Minunkin lapseni on melko arka/ujo sekä hitaasti lämpenevä. Hänelle järjestettiin kaverisynttärit kun oli aloittanut muutamia viikkoja aiemmin päiväkodissa. Kutsuttiiin lapsia sillä mielellä, että lapsi voisi tutustua paremmin heihin. Ei ihan koko ryhmää, vaan kaikki joiden nimet lapsi siinä vaiheessa sentään muisti, aika paljon siis kuitenkin.

Synttäreilllä totesin, että isossa vilkkaassa lapsiryhmässä ei kyllä sosiaaliset suhteet syvene, läheskään kaikki lapset eivät olleet ollenkaan lapseni tyyppisiä ja touhusivat lähinnä omien kavereidensa kanssa. Ei nyt mitenkään kurjaa kuitenkaan lapsellani ollut, mutta sen paremmin ei kuitenkaan kehenkään tutustunut siinä vaiheessa, kun lapsia oli paikalla toistakymmentä. Sen sijaan sitten, kun useimmat lähti ja paikalle jäi pari lasta, ihan oikeasti jo pääsi heihin tutustumaankin. Yhdestä näistä tulikin lapselleni uusi kaveri, nyt on jo kyläilty hoidon ulkopuolellakin. Onneksi kävi siis näin, ettei kaikki lähteneet samaan aikaan, päättymisajan olinkin ilmoittanut joustavana.

 

["saskia"]

^Aattelinkin panostaa ohjelmaan ym. että tehtäisiin yhdessä eikä kuppikunnissa.Mutta on tietty totta että onhan siinä iso ryhmä silloinkin.
Sen lisäksi pidettäisiin erikseen ei koulukaveri-synttärit

 

[viera.s]

[QUOTE="saskia";30406393]^Aattelinkin panostaa ohjelmaan ym. että tehtäisiin yhdessä eikä kuppikunnissa.Mutta on tietty totta että onhan siinä iso ryhmä silloinkin.
Sen lisäksi pidettäisiin erikseen ei koulukaveri-synttärit[/QUOTE]

Joo, no ohjelma takaa sen, ettei kukaan jää ihan ulkopuoliseksi, mutta toisaalta silloin tilanne on sama kuin jossain liikuntatunnilla koulussa. Eli ei oikeasti toisiin sen paremmin tutustuta.

Luulen, että parhaiten saisit lapsen uusia kaverisuhteita edistettyä kutsumalla ne luokkakaverit, jotka lapsi haluaa kutsua. Sosiaalisesti valikoivasta ja hieman arasta lapsesta ei tule synttäreillä kaikkien kaveria. Eikä tietysti tarvitse tullakaan, sellaisia on vain pieni osa lapsista. Eikö pääasia ole se että lapsellasi on riittävästi sosiaalisia suhteita, jotta hänen itsensä on mukava mennä kouluun jne.? Jos hänelle riittää muutama kaveri, koita edistää sitä.

 

[leijona76]

Kutsukaa ne jotka lapsi haluaa. Minustakaan ei ole järkevää kaikkia kutsua sen toivossa että tutustuisi paremmin. Omani ei edes viihdy isossa vierasjoukossa ja kutsui nyt juhliinsa 5 kaveria. Ihan sopiva määrä.

 

["saskia"]

Joo, totta tuo, että voisi panostaa niihin kaikkein potentiaalisimpiin. Alun perin hän ilmoitti että haluaa vain parhaan kaverinsa luokaltaan ja loput oli muista ympyröistä vanhoja tuttuja. Nyt on sanonut pari nimeä lisää. Eihän valikoivasta lapsesta tule kaikkien kaveria, se on selvä ja on luonnollista että toisista ihmisistä pidetään enemmän kuin toisista. Mut mietin vaan että jos sellaisia potentiaalisia samanhenkisiä kavereita löytyisi kuitenkin vielä luokalta koska poika on vaan maininnut vanhat eskariryhmäläiset, ei ketään uusia. Pitkässä juoksussa voisi sitten tutustuakin uusiin, jos kävisi myös muiden synttäreillä yms. Lisäksi voisi kysyä vanhempien yhteistietoja sopia vaikka pienen porukan puistotreffejä. Nyt kun ei muita vanhempia ja lapsia juurikaan näe.

On kiva että on todella hyvä paras kaveri, mutta ainoa ongelma on se, että paras kaveri on liikunnallinen ja oma lapseni ei. Esim. välitunnilla paras kaveri saattaa pelata jotain jolloin omani saattaa jäädä yksin, kun ei halua olla muiden lasten kanssa. Iltapäiväkerhossa lapseni jos saa olla bestiksensä kanssa kahden, niin ok, mutta jos tulee muita joukkoon, omani lähtee pois ja bestis jää porukan kanssa. Eli riski siihen että jää monessa tilanteessa yksin, on suuri. Oikeasti on sen verran sosiaalinen, ettei yksinään viihdy (toki joskus kaipaa omaa rauhaa). Ja myös se on riskinä että jossain vaiheessa bestis kyllästyy siihen, että lapseni yrittää omia häntä eikä huoli muita joukkoon.

Heitin tämän synttäri-idean isolla varauksella lapsen opelle ja kuntouttavalle taholle ja he pitivät sitä todella hyvänä ideana, vaikka itse esitinkin asian epäilevällä kannalla.

Ja siis, sanottakoon sen verran, että itselläni on aina, etenkin lapsuudessa ollut samankaltaista ongelmaa. Olisin halunnut olla osa ryhmää, mutten ikinä oikein päässyt sisään tai osannut olla ryhmässä, ja kärsin yksinäisyydestä. Yksittäisiä kavereita oli, ja kieltämättä, tietyssä määrin olin valikoiva. Mutta niihinkin ryhmiin/lapsiin johon olisin halunnut tutustua, niin ei sekään onnistunut.

 

[synttärit]

Koko luokan kutsumisessa on vaarana se, että lapsesi jää/jättäytyy taas sivuun, vaikka miten yrittäisitte ohjelmalla osallistaa. Jos kutsutte vaan kolme, saattaisi oikea ystävystyminen olla mahdollista niin, että olisivat yhdessä vielä koulussakin.

 

["saskia"]

Juu on kyllä sellainen itsepäinen. Ei kukko käskien laula. Jos häntä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta, ja saattaa myös näyttää sen toiminnan kautta (siis menemällä sivuun).Eikä tykkää ollaa mitenkään esillä ja voi kokea olonsa kiusalliseksi ison joukon "keskipisteenä". Hmm. täytyypä miettiä.

 

[ei ei ei]

On väärin, jos kerran lapsi on sitä vastaan. Kyse on lapsen, ei vanhempien juhlista. Jos porukassa on joku, josta lapsi ei vaan tykkää ja joku, joka ei tykkää teidän lapsesta niin eihän tuo kivaa ole kenellekään. Antakaa lapsen päättää, ketä haluaa synttäreilleen. Vaikka ajattelettekin hyvää, niin pakottamalla sosiaaliseksi ei tule mitään ja ensi vuonna voi olla ettei lapsi halua juhliakaan ollenkaan.

 

[nää on näitä]

Olisiko nyt kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että sinä olet lapsena kärsinyt yksinäisyydestä ja yrität nyt kaikinpuolin tehdä lapsestasi sitä luokan suosituinta tyyppiä, jolla olisi kavereita joka sormelle ja kaikilla olisi kivaa? Hyväksy lapsesi luonne ja mielipide. En minäkään halua juhliini koko työpaikkaa kutsua, vaikka töissä niiden kanssa on mukavaa olla. Lapsellekin ystäväpiiriksi riittää vähempikin, ei se määrä vaan se laatu.

 

[vierass]

En kutsuis koko luokkaa. Lapsesi saattaa tuntea olevansa "altavastaaja" kotonaan eikä se ole reilua. Muutaman lapsen kutsuisin bestiksen lisäksi (ne jotka lapsesi haluaa kutsua). Helpommin pienessä ryhmässä tutustuu!

 

[viera.s]

[QUOTE="saskia";30407425]Juu on kyllä sellainen itsepäinen. Ei kukko käskien laula. Jos häntä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta, ja saattaa myös näyttää sen toiminnan kautta (siis menemällä sivuun).Eikä tykkää ollaa mitenkään esillä ja voi kokea olonsa kiusalliseksi ison joukon "keskipisteenä". Hmm. täytyypä miettiä.[/QUOTE]

Juu, mieti ohjelma sitten myös tuo huomioiden. Meillä kävi pieni vahinko lapsen 5 v synttäreillä, sillä meillä oli siinä ulkopuolinen valvoja ja hän alkoi vetämään onnittelulaulua ennen kuin ehdin estämään. Lapseni ei olisi missään tapauksessa sitä halunnut ja oli sen jo etukäteen painokkaasti sanonut. Hermostui, eikä sitten suostunut edes puhaltamaan kynttilöitä kakusta. Ei vaan yhtään tykännyt olla sillä tavalla huomion keskipisteenä.

 

["sophia"]

Ideasi on hyvä, Etenkin, jos muutkin lapsesi tuntevat kasvatusalan osaajat vielä tukevat ajatustasi.

Ujoinkin ja valikoivin tyyppi pärjää, jos vetäjä on hyvä. Ohjelmaa pitää olla ja sellaista,missä toimitaan pienissä ryhmissä kilpaillen tai muuta hauskaa. Ei mitään verissä päin, mutta niin että naurattaa ja on rentoa. Ajaksi riittää pari tuntia ja sitten porukka pihalle.

Me suomalaiset tuemme liian helposti sellaista, ettei me tässä nyt mitään aleta tekemään ja äääälääää nyt ainakaan mua pyydä mukaan. JA eihän siitä mitään tule, jos aletaan tässä isolla porukalla pitämään hauskaa. Että kivempaa on, jos mennään nurkkaan päin seisomaan ja sanotaan ettei huvita. Tällaista keskustelua tässäkin ketjussa on, että tulee vaikeeta ja voihyvänenaikasentään kun ei meidänkään Pellervo kestäisi tollasta. Huoh! Nyt laitat itsesi ja lapsesi likoon. Kysy neuvoa ja apua, jos et itse osaa. Astukaa ulos mukavuusalueellanne. Asiat eivät muutu voivotellen ja sinä olet tehnyt hienon aloitteen lapsesi elämänlaadun parantamiseksi.

 

[Vier]

[QUOTE="sophia";30407546] Asiat eivät muutu voivotellen ja sinä olet tehnyt hienon aloitteen lapsesi elämänlaadun parantamiseksi.[/QUOTE]

Miten elämänlaatu paranee juhlasta jossa on ihmisiä joita ei halua kutsua?

 

["Milla"]

En kyllä pakottaisi lasta kutsumaan koko luokkaa, jos itse tykkää pitäytyä pienemmässä porukassa ja pelkää isomman ryhmän kanssa yhdessäoloa. Siitä on enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Meidän valikoiva poika on joka vuosi sanellut kutsuttavat, eikä niitä ole ollut kuin noin 5 kappaletta per vuosi. Ei kaipaa montaa kaveria, vaan ennemmin yhden kunnollisen.

 

["saskia"]

Olisiko nyt kuitenkin pohjimmiltaan kyse siitä, että sinä olet lapsena kärsinyt yksinäisyydestä ja yrität nyt kaikinpuolin tehdä lapsestasi sitä luokan suosituinta tyyppiä, jolla olisi kavereita joka sormelle ja kaikilla olisi kivaa? Hyväksy lapsesi luonne ja mielipide. En minäkään halua juhliini koko työpaikkaa kutsua, vaikka töissä niiden kanssa on mukavaa olla. Lapsellekin ystäväpiiriksi riittää vähempikin, ei se määrä vaan se laatu.

Toki se vaikuttaa, mutten suinkaan yritä tehdä lapsestani kaikkien kaveria. Minusta on tosi ok, ettei pidä kaikista eikä halua olla kaikkien kaveri. Onhan se selvää että toisten kanssa synkkaa paremmin kuin toisten. Ja mieluimmin muutama hyvä kaveri kuin sata facebook-kaveria. (huom: en oo facebookissa juuri em. syystä).

Mutta haluan selvittää syitä miksi lapsi sosiaalistuu huonommin kuin muut, haluaisiko hän enemmän kavereita, mutta ei syystä tai toisesta osaa sitä tehdä. Jos kutsuisin kaikki luokan lapset se voisi poikia mahdollisuuksia luoda uusia suhteita - en suinkaan tarkoita sitä, että kaikista pitäisi tulla kavereita.

 

["saskia"]

[QUOTE="Milla";30410393]En kyllä pakottaisi lasta kutsumaan koko luokkaa, jos itse tykkää pitäytyä pienemmässä porukassa ja pelkää isomman ryhmän kanssa yhdessäoloa. Siitä on enemmän haittaa, kuin hyötyä.
Meidän valikoiva poika on joka vuosi sanellut kutsuttavat, eikä niitä ole ollut kuin noin 5 kappaletta per vuosi. Ei kaipaa montaa kaveria, vaan ennemmin yhden kunnollisen.[/QUOTE]

Asiaa pohdittuani saatan kuitenkin olla kallistumassa tähän vaihtoehtoon, vaikka uskon, että osaisin järjestää isomman porukankin juhlat siten, että uusiin lapsiin tutustuminen olisi mahdollista. Lapsi kuitenkin vastustaa koko luokan kutsumista, joten ei ehkä olisi reilua niin tehdä.