Syökö rikkaus rakkautta?

[vieras]

Vai mikä mulla on?
Meillä on ekaa kertaa rahaa tarpeeksi ja ylikin. Meille on ostteu uusi auto uusia huonekaluja ja muuta sisustusjuttua, aletaan tekemään remonttia, kaikki ulkonainen hyvä, mitä olen haaveillut, alkaa olla toteutumassa tai toteutettu. Ihanaa!

Mutta miksi tuntuu, että kokoajan vähemmän tykkään tuosta rakkaasta miehestäni?
Siis rakastan tietysti, enkä missään tapauksessa haluaisi elää ilman, mutta silti välillä tuntuu, että saisinpa olla yksin. Tosin samassa jo kadun ajatuksiani.

Oonkohan mä tulossa hulluksi?

 

[weballergy]

Onko teillä nykyään vähemmän aikaa olla yhdessä?
Siitä se monesti johtuu

 

[vieras]

Onko teillä nykyään vähemmän aikaa olla yhdessä?
Siitä se monesti johtuu

Taitaa olla enemmänkin kuin ennen, ei vähempää ainakaan.
Mä suutunkin paljon helpommin miehelle.
Ja ei, en ole raskaana..

 

[vieras2]

Kai sitä nyt muitakin ongelmia/kriisejä voi olla kuin rahan vähyys tai liika raha? =)

 

[ap]

Kai sitä nyt muitakin ongelmia/kriisejä voi olla kuin rahan vähyys tai liika raha? =)

Tietty, mutta mikä mulla sitten on? Mies ei ole muuttunut, enkä mäkään tietääkseni.

 

[weballergy]

Kai sitä nyt muitakin ongelmia/kriisejä voi olla kuin rahan vähyys tai liika raha? =)

Tietty, mutta mikä mulla sitten on? Mies ei ole muuttunut, enkä mäkään tietääkseni.

Ahneus? Haluatko vaan kaikkea materiaa?

 

[ehkä]

No monesti se kai menee niin, että mitä enemmän rahaa sitä vähemmän yhteistä aikaa. Vaatii aika paljon suhteelta, että se kestää pitkät työpäivät ja yhteisen ajan puutteen.

 

[ninaTT]

Mun mielestä tavaroiden paljous kyl voi viilentää tunteita ihmisiin =/ emmä tiedä, ehkä sillon ku ei oo tarpeeks rahaa arvostaa sitä toista ihmistä ja jaksaa sitä paremmin, ku sit ku on nää ulkoset asiat kaikki hyvin voi tulla semmonen tunne et eiks toi toinenkin vois olla parempi?

Sillon kun yhdessä taistellaan jonkun asian puolesta tai joudutaan vähän ponnistelemaan yhdessä voi suhde itseasiassa usein olla paremmalla mallilla kun sitten kun kaikki on "täydellistä".

Ehkä tohon vois tepsiä se, että keksitte jonkun uuden päämäärän yhdessä miehes kanssa! Nyt kun taloudellisesti on kaikki täydellistä, löytäkää joku uusi tavoite jossa voitte tukea toisianne.

 

[Mankell]

Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään, eli ei ne toisiaan voi syödä.

 

[Rytkäätys]

Blääh, paskat se rahasta ole kiinni. En jaksa uskoo. Meillä ei oo ikinä rahasta tai tavarasta puutetta, ja silti rakkauden ja toisemme nostetaan kaiken muun yläpuolelle.

 

[ap]

Kai sitä nyt muitakin ongelmia/kriisejä voi olla kuin rahan vähyys tai liika raha? =)

Tietty, mutta mikä mulla sitten on? Mies ei ole muuttunut, enkä mäkään tietääkseni.

Ahneus? Haluatko vaan kaikkea materiaa?

ei, mä olisin onnellinen ilmankin, mutta kun rahaa on, niin on sitten käytettykin sitä.
Ja yhteistä aikaa on vähintään yhtäpaljon kuin ennenkin.

Ehkä näillä asioilla ei sitten olekaan mitään tekemistä toistensa kanssa?
Jospa mulla olis sama olo, vaikka ryvettäisiin köyhinä katuojassa?

 

[ap]

Mitä mun pitäis nyt tehdä, haluaisin olla onnellisempi ja rakastuneempi. Tiedän rakastavani ja tahdon rakastaa, mutta millä saan itseni taas nauttimaan mieheni läheisyydestä?

 

[Arvaus]

Oot kyllästyny kaikkeen vanhaan ja pistäny vaihtoon. Taitaa olla enää vain mies vanha ja tuttu? Ehkä kannattais tehdä jotain parisuhdetta piristämään, jos se siitä sais vielä uutta hehkua...

 

[vieras]

Mitä mun pitäis nyt tehdä, haluaisin olla onnellisempi ja rakastuneempi. Tiedän rakastavani ja tahdon rakastaa, mutta millä saan itseni taas nauttimaan mieheni läheisyydestä?

Aika voi auttaa. Kevät väsymystä? Parisuhdehan on aaltoilua, välillä niin ihanaa ja välillä voi tuntua tasasen harmaalta. Hemmottelua, yhteistä illanviettoa, tepsiskö?

 

[Mankell]

Mitä mun pitäis nyt tehdä, haluaisin olla onnellisempi ja rakastuneempi. Tiedän rakastavani ja tahdon rakastaa, mutta millä saan itseni taas nauttimaan mieheni läheisyydestä?

MItäpä jos ajattelisit sitä, miltä tuntuis jos menettäisit hänet? Voihan se vaikka kuolla huomenna, sairastua vakavasti tms. Ehkä ihmisten kannattsi miettiä, miten elämä saattaa heitellä, eikä vaan nurista kun kaikki on liian hyvin.

 

[ap]

Oot kyllästyny kaikkeen vanhaan ja pistäny vaihtoon. Taitaa olla enää vain mies vanha ja tuttu? Ehkä kannattais tehdä jotain parisuhdetta piristämään, jos se siitä sais vielä uutta hehkua...

Melkein näin se on, mutta mies halus vaihtaa autoa, en minä.
Ja miestä en vaihda! Se on mun eka joka suhteessa, mutta uskon silti, että paras mahdollinen. Nytkään mä en syytä miestäni, vaan haen syytä itsestäni ja haluan itse muuttua, miehessä ei ole vikaa!

Mitä se piristys sitten olisi? Lapsia on, työ on erittäin sitovaa, lomalle ei ole mahdollisuutta lähteä.

 

[ap]

Mitä mun pitäis nyt tehdä, haluaisin olla onnellisempi ja rakastuneempi. Tiedän rakastavani ja tahdon rakastaa, mutta millä saan itseni taas nauttimaan mieheni läheisyydestä?

MItäpä jos ajattelisit sitä, miltä tuntuis jos menettäisit hänet? Voihan se vaikka kuolla huomenna, sairastua vakavasti tms. Ehkä ihmisten kannattsi miettiä, miten elämä saattaa heitellä, eikä vaan nurista kun kaikki on liian hyvin.

Olen ajatellutkin, enkä osaa kuvitellakaan elämää ilman miestäni, rakastan häntä ihan hurjasti. Mutta silti, vaikka tuntuu, että kuolisin, jos pitäis elää ilman miestäni, niin kun hän tulee lähelle, toivon, ettei koskettaisi tai suukottelisi.

Kai mä sitten olen tulossa hulluksi?

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille vastauksista, ihan itkettää, että te jaksatte olla ihania ja vastata mulle, vaikka olen lman nimimerkkiäkin.

 

[Anni]

Sanoisin, että ei liity nää rakkausasiat rahaan millään tavalla.

Kauanko olette olleet yhdessä? Ainakin meidän yli kymmenen vuoden yhteiseloon on mahtunut jokunen kausi, kun toinen kyllästyttää vallan paljonkin. Menee ohi, oli taskussa tonneja tahi ei lantin lanttia.

 

[ap]

Sanoisin, että ei liity nää rakkausasiat rahaan millään tavalla.

Kauanko olette olleet yhdessä? Ainakin meidän yli kymmenen vuoden yhteiseloon on mahtunut jokunen kausi, kun toinen kyllästyttää vallan paljonkin. Menee ohi, oli taskussa tonneja tahi ei lantin lanttia.

Ihan kohta tulee 10v, täyteen.

 

[Mankell]

Mitä mun pitäis nyt tehdä, haluaisin olla onnellisempi ja rakastuneempi. Tiedän rakastavani ja tahdon rakastaa, mutta millä saan itseni taas nauttimaan mieheni läheisyydestä?

MItäpä jos ajattelisit sitä, miltä tuntuis jos menettäisit hänet? Voihan se vaikka kuolla huomenna, sairastua vakavasti tms. Ehkä ihmisten kannattsi miettiä, miten elämä saattaa heitellä, eikä vaan nurista kun kaikki on liian hyvin.

Olen ajatellutkin, enkä osaa kuvitellakaan elämää ilman miestäni, rakastan häntä ihan hurjasti. Mutta silti, vaikka tuntuu, että kuolisin, jos pitäis elää ilman miestäni, niin kun hän tulee lähelle, toivon, ettei koskettaisi tai suukottelisi.

Kai mä sitten olen tulossa hulluksi?

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille vastauksista, ihan itkettää, että te jaksatte olla ihania ja vastata mulle, vaikka olen lman nimimerkkiäkin.

TUskin hulluksi, ja sitä paitsi, tuo voi olla ihan ohi menevääkin.

 

[ap]

[

TUskin hulluksi, ja sitä paitsi, tuo voi olla ihan ohi menevääkin.

Toivottavasti!
Kiitos teille! Nyt lähden laste kanssa ulos.
Hyvää päivän jatkoa!

 

[vieras]

Ei ainakaan meillä...mun mies ei tiennyt seurustelumme alkuvaiheessa mun taloudellista tilannetta, kunnes sitten vähän myöhemmin. Ei se ole rakkautta koskaan millään lailla syönyt, vaikka mä olinkin rutkasti varakkaampi kuin mieheni. Päinvastoin, meillä on ollut mahdollisuus hankkia omistusasunto, auto yms. Kyllä se tosirakkaus kestää karikot, rikkaudet yms.

 

[Anni]

Juu, et todellakaan ole tulossa hulluksi. Rakastat selvästi miestäsi valtavan paljon, nyt on vaan pieni kevätväsymysmasennuskaamostylsistyminen käynnissä. Uskaltaisinkohan veikata, että menee ohi heti, kunhan tuo kevätaurinko näyttää parhaat puolensa Älä ainakaan kauheesti vielä huolestu, kuullostaa tosiaan ihan ohimenevältä ja täysin normaalilta.

 

[ap]

Juu, et todellakaan ole tulossa hulluksi. Rakastat selvästi miestäsi valtavan paljon, nyt on vaan pieni kevätväsymysmasennuskaamostylsistyminen käynnissä. Uskaltaisinkohan veikata, että menee ohi heti, kunhan tuo kevätaurinko näyttää parhaat puolensa Älä ainakaan kauheesti vielä huolestu, kuullostaa tosiaan ihan ohimenevältä ja täysin normaalilta.

En vielä ehtinyt mennä ja nyt vetistelen täällä oikeasti. Ihanasti kirjoitettu. Kiitos hurjasti. Kai tämä tästä. Kiitos.