Syyllisyys ja häpeä niin paha että mietin lopullista ratkaisua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Erittäin-ahdistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Älä välitä yhtään, jos sua syyllistetään

-abortista (ei kuulu muille mitenkään, itse tappavat yhtä paljon ihmisiä, me kaikki tapamme koska elämäntaso on liian korkea täällä, syömme toisten kakkua, tulevien sukupolvien)

- lapsen pahoinpitelystä tai pois antamisesta (osaat katua, hävetä pahoinpitelyä, minuakin on lyöty, mutta tiedän että äitini oliv äsynyt, pyörtyili jopa lapsena) ja pois antaminen on ollut rakkautta, aina ei ole mistä antaa ja silloin luovuttaminen on ok.


-tupakanpoltosta raskausaikana, juomisesta tai huumeiden käytöstä raskausaikana. Jos olisin syntynyt kotiin, jossa minusta ei välitetä, en voi olla yhtään varma että olisin ollut tarpeeksi kasassa kun oma lapsi syntyy, vaan jos olisin saanut vaan huonoa kohtelua niin mistä olisin ottanut sen voiman ja vastuun kun olen kantanut koko elämäni jo vastuuta itsestäni, silloin kun ei olisi kuulunut?

älä anna perkele kenenekään syyllistää sua. jos kerran kadut, niin olet yhtä hyvä kuin kuka vaan.

seksiasiat jne on sun omia asioitasi, niissä ei ole naisillekiaan mitään hävettävää.

näistä täällä ainakin haukutaan.

Mun mielestä nolointa ja häpeällisintä on haukkua toisia, ja syyllistää ja näin yrittää nostaaa omaa arvoa.
Itse haukun vaan toisten kiusaajia.
 
  • Tykkää
Reactions: Pumpe
niin ja jos olet ollut koulukiusaaja/työpaikkakiusaaja/naapurikiusaaja ja kadut niin et ole mun mielessä paha sittenkään. suurin osa ei kuule muista omia pahoja tekojaan tai kadu, heh, aivan naurettava ajatuskin.

suurin osa kiusaajista vaan jatkaa ylpeänä ja nauttii siitä!
 
Ja tässä on vielä sekin taustalla että tulen huonosta perheestä jossa oli väkivaltaa ja alkoholismia. Luulin että olen vahva, mutta nyt alkaa sortua :(. En tiedä mitä teen, kynnys avun hakemiseen on iso joten mietin vielä. Kiitos joka tapauksessa vastauksista, ehkä toivoa on vielä edes vähän. Läheiset tästä asiasta ei tiedä paitsi mies. Hän ei tiedä mun ajatuksista eikä varmaan ymmärtäisi. Kyllä hänkin aluksi tuomitsi mutta kun pystyin muuttamaan tapani se loppui. Tästä on jo 4v aikaa kun nämä asiat tapahtui.
 
Väärä omavoimaisuus saakin sortua, se ei tarkoita mitään pahaa, vaan hyvää. Ei tarvitse olla niin vahva ja täydellinen, koska olemme ihmisiä, teemme virheitä. Ihan jokainen.
Olet ehkä oppinut lapsuuden perheessäsi kantamaan muidenkin taakkoja.
Toivon, että opit olemaan armollinen itsellesi.
Avun hakemista ei tarvitse pelätä, itsekin kohtasin ihania välittäviä ihmisiä, kun muutama vuosi sitten jouduin/pääsin hoitoon omien traumojeni takia.
 
Ei kannata välittää, ei täällä eikä muuallakaan. Täällä nyt porukka suoltaa paskaa suustaan sen minkä ehtii, teet niin tai näin niin ikinä ei ole hyvä. Mä aikaisemmin ajattelin ihan liikaa sitä, mitä muut ajattelee, mutta oikeasti sillä ei ole mitään väliä. Puhu sellaiselle ihmisille tunnoistasi johon todella luotat tai sitten voi aina hakea keskusteluapua muualta, jos tuntuu siltä. Oikeasti puolueettoman ja ulkopuolisen jutteluavun saaminen voi olla iso apu.
 
Jos otan aiheen puheeksi yleisellä tasolla läheisten kanssa niin tiedän, että ensireaktio on tuomitseva. Ehkä se reaktio muuttuisi jos kertoisin että olen jopa toivonut omaa kuolemaa asian takia, voisi suhtautuminen muuttua. Mutta en pysty tähän. Luulen että aika harva uskoisi minusta että olen voinut tehdä niin ja muutenkin kaikki luulee että mulla menee hyvin, kulissit on pystyssä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäinen;26325385:
Jos otan aiheen puheeksi yleisellä tasolla läheisten kanssa niin tiedän, että ensireaktio on tuomitseva. Ehkä se reaktio muuttuisi jos kertoisin että olen jopa toivonut omaa kuolemaa asian takia, voisi suhtautuminen muuttua. Mutta en pysty tähän. Luulen että aika harva uskoisi minusta että olen voinut tehdä niin ja muutenkin kaikki luulee että mulla menee hyvin, kulissit on pystyssä.

En oikein tiedä miten asia meille varsinaisesti "kuuluisi", jos ymmärrät mitä tarkoitan. Siis tarkoitan nyt, että kannattaa miettiä lopputulosta = saatko lisää pahaa mieltä vai onko se sinulle hyvä asia ja löydät tukea ja voimaa. Toki en sano, ettetkö saisi mieltäsi tännekin purkaa, kannattaa suhtautua varovaisesti mikäli tuntuu, ettei tämä ehkä olekaan paras paikka.

Minä oikeasti suosittelen sitä, että peloista ja huolestasi huolimatta otat yhteyttä lääkäriin. Vaikka kynnys on suuri, niin mikäli näistä ajatuksista on sinulle näin paljon haittaa, että tunnet olevasi valmis jopa lopulliseen ratkaisuun, niin tee mieluummin toisin. :hug: Voit myös kertoa suoraan peloistasi sitten siellä. Pelkäät että sinut tuomitaan, pelkäät että sinua halveksutaan.
 
Sama tilanne täällä. Olen loukannut kahta rakkainta ihmistä, saanut toiselta anteeksi, toinenkin ymmärtää. Itselleni en kuitenkaan pysty antamaan anteeksi. Syyllisyys on niin paha, että olen myös miettinyt lopullista ratkaisua. Käyn nyt terapiassa puhumassa syyllisyydestäni. Se auttaa, vaikka ei teekään teoistani tekemättömiä. Jokainenpäivä on yhtä räpiköintiä syyllisyyteni kanssa. Soimaan itseäni, halveksimienne itseäni. Tuntuu, että tästä en selviä. Syyllisyys on paljon paljon vaikeampi tunne kuin vaikka suru. Suru helpottaa Kun itkee, syyllisyyteen ei tunnu auttavan mikään. Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäinen;26325385:
Jos otan aiheen puheeksi yleisellä tasolla läheisten kanssa niin tiedän, että ensireaktio on tuomitseva. Ehkä se reaktio muuttuisi jos kertoisin että olen jopa toivonut omaa kuolemaa asian takia, voisi suhtautuminen muuttua. Mutta en pysty tähän. Luulen että aika harva uskoisi minusta että olen voinut tehdä niin ja muutenkin kaikki luulee että mulla menee hyvin, kulissit on pystyssä.

Ei sinun tarvitse hakea hyväksyntää läheisiltä tai muiltakaan.
Voi olla parempi, että juttelet ensin ammattiauttajan kanssa niin jos oppisit ensin itse hyväksymään itsesi.
Olet myös kovin varma, että läheisesi ja jopa ammattiauttaja tuomitsisi sinut. En usko tuota. Joku voi tuomita (se on oma häpeänsä, kellään ei ole vara tuomita toista) mutta ei varmasti kaikki, eikä varsinkaan ammattiauttajat. Minullakin on monenlaisia tuttavia. Yksi on tappanut nuoruudessaan ihmisen. Hänelläkin on ystäviä ja tuttavia jotka hyväksyvät hänet ja rakastavat häntä.
 
Jos olet abortin tehnyt, niin voit uskoa, sitä katuu moni muukin. Mutta suurimmalle osalle se on varmasti ollut paras ratkaisu. Ei kovin moni tee aborttia hepposin perusteluin. Minusta siihen riittää, ettei yksinkertaisesti koe olevansa valmis.
 
Eikö se siis ollut mitään noista mitä ehdotin ja joista haukutaan?
Minusta onpaljon pahempaa se, että syyllistää toisia tuohon jamaan kuin missä sinä nyt oletkuin esim. mikään noista.
se syyllistäminen on vapaaehtoista.
mutta omalle tupakanpoltolleen tai huumeiden käytölleen ei kaikki voi mitään.
 
oletko ravistellut vauvaa tai jotain hänelle? sille ei mahda mitään enää.Miehesi ei ole ehkä tehnyt omaa osuuttaan vauvan hoidossa.

kerran kadut niin olet parempi kuin suurin osa. suurin osa ei kadu mitään, ne pahimmat, jotka aiheuttavat toisille joka päivä pahaa olemalla ilkeä ja niin pois päinn
 
AP: ihmisyyteen ja inhimillisyyteen kuuluu erottamattomasti se, että tehdään virheitä.

Älä ruoski itseäsi liikaa. Kadut tekoasi joka päivä, ja olet muuttanut tapasi. Se riittää. Ala pikku hiljaa päästää irti menneestä. Yritä opetella antamaan itsellesi anteeksi. Aika haalistaa tapahtumat, ja vielä koittaa päivä, kun et vihaa itseäsi enää. Voimia!
 
  • Tykkää
Reactions: pookypooh ja Pumpe
oletko ravistellut vauvaa tai jotain hänelle? sille ei mahda mitään enää.Miehesi ei ole ehkä tehnyt omaa osuuttaan vauvan hoidossa.

kerran kadut niin olet parempi kuin suurin osa. suurin osa ei kadu mitään, ne pahimmat, jotka aiheuttavat toisille joka päivä pahaa olemalla ilkeä ja niin pois päinn

Eiks toi ole laissa kielletty? Oisko jotain pettämis tai kiusaamisjuttuja. Kun ei ap ollut mitään laitonta tehnyt. Tai sitten se huumeiden käyttö, strippaus yms.
 
[QUOTE="vieras";26325562]Eiks toi ole laissa kielletty? Oisko jotain pettämis tai kiusaamisjuttuja. Kun ei ap ollut mitään laitonta tehnyt. Tai sitten se huumeiden käyttö, strippaus yms.[/QUOTE]

Saanko kysyä, että mitä ihmeen väliä sillä voi teille olla mitä ap on tehnyt? Eikö se ole alkuperäisen oma asia pitää se omana tietonaan, mikäli ei sitä selvästi halua teille kertoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperäinen;26325286:
Ja tässä on vielä sekin taustalla että tulen huonosta perheestä jossa oli väkivaltaa ja alkoholismia. Luulin että olen vahva, mutta nyt alkaa sortua :(. En tiedä mitä teen, kynnys avun hakemiseen on iso joten mietin vielä. Kiitos joka tapauksessa vastauksista, ehkä toivoa on vielä edes vähän. Läheiset tästä asiasta ei tiedä paitsi mies. Hän ei tiedä mun ajatuksista eikä varmaan ymmärtäisi. Kyllä hänkin aluksi tuomitsi mutta kun pystyin muuttamaan tapani se loppui. Tästä on jo 4v aikaa kun nämä asiat tapahtui.

Hae nyt ihmeessä apua itsesi ja lapsesi takia. :hug: Muistan sinut ja tekosi ehkä, jos olet tehnyt tällaisia samantyyppisiä aloituksia ennenkin. Uskon, että olet todella hyvä äiti. Jos teet jotain itsellesi, se on pahinta, mitä lapsesi voisi kokea. Menneitä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kannattaa myös vähentää palstailua, täällä mielipiteet on pitkälti kärjistettyjä. Tsemppiä! :hug:
 
  • Tykkää
Reactions: MsGodDammit
Tytsi, saatat muistaa oikein. Viimeksi kun aiheesta puhuin jouduttiin koko ketju sulkemaan koska siihen tuli "tapa ittes, pedofiilikin on parempi kuin sä" tai jotain sinne päin.Siksi pidän parempana etten aiheesta liikaa kerro ettei sama toistu, olen tarpeeksi rikki muutenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AlkuPeräinen;26325954:
Tytsi, saatat muistaa oikein. Viimeksi kun aiheesta puhuin jouduttiin koko ketju sulkemaan koska siihen tuli "tapa ittes, pedofiilikin on parempi kuin sä" tai jotain sinne päin.Siksi pidän parempana etten aiheesta liikaa kerro ettei sama toistu, olen tarpeeksi rikki muutenkin.

Ok, muistan joo. Minusta sinulla ei ole asian suhteen mitään hävettävää. Se on ollutta ja mennyttä ja teit aikoinaan parhaasi tilanteessa. Olet katunut asiaa jo ihan tarpeeksi. Yritä ajatella niin, että tuo turha syyllisyys aiheuttaa vain lisää haittaa sekä itsellesi että muille. Suosittelen kyllä, että menet puhumaan asiasta psykologille. Siellä ei todellakaan tuomita tuollaisesta. Saisit ehkä jonkinlaisen rauhan asian suhteen.
 
Sellaista laillista asiaa ei ole olemassakaan, josta 95% ammattilaisista tuomitsisi. He kun ihan oikeasti ymmärtävät jotain ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä ja näin ollen ymmärtävät, että kaikki tekevät virheitä, toiset pahempia kuin toiset ja he ymmärtävät vielä senkin oikein hyvin ,että traumaattinen lapsuus on vaikuttanut sinuu. Tämä asia on nyt saanut omassa päässäsi aivan järkyttävät mittasuhteet ja sinun kannattaisi ihan oikeasti mennä puhumaan ammattilaisen kanssa jolloin saisit selvyyttä ajatuksiisi.
 
[QUOTE="vieras";26325562]Eiks toi ole laissa kielletty? Oisko jotain pettämis tai kiusaamisjuttuja. Kun ei ap ollut mitään laitonta tehnyt. Tai sitten se huumeiden käyttö, strippaus yms.[/QUOTE]

Voi rakas myös huumeiden käyttö on laitonta :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Erittäin-ahdistunut;26325049:
Joka helvetin päivä muistan tekemäni virheet ja mun on vaikea elää niiden virheiden kanssa. Melkein joka päivä tämä palsta muistuttaa pahimmasta virheestä jonka kanssa mun on vaikea olla. Säännöllisesti kaltaiseni haukutaan.

Olen mokaillut paljon muutakin mutta tuo yksi asia on yli muiden. Tunnen olevani täysin paha ihminen. Mieli alkaa jotenkin hajota :'(. On oikeasti niin paha olla.

Syyllisyydestäni en voi puhua ammattilaiselle sillä tiedän että myös hän sisimmässään tuomitsee minut.

Tunnistan ajatusmallisi. Voin ammattilaisena kertoa, että me EMME tuomitse ketään. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Ja tärkeintä on muistaa olla armollinen itselleen - sinä et ole paha, olet tehnyt ehkä vääriä valintoja, mutta niin me kaikki teemme. Etsi ammattiapua, jotta pääset tuosta ahdistuksesta eroon, jooko? Ja iso tsemppihalaus!
 

Yhteistyössä