Tää ei oo totta...:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mutzi81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tosi ikävää mitä sulle on käynyt ja lapsille kamalaa myöskin. Ollaan monesti miehen kanssa puhuttu että alle kolmevuotiaiden lasten vanhempien erot pitäis kieltää lailla. Siis tietty väkivaltaiset parisuhteet tms. on eri juttu. Itsekin ollaan oltu tiukilla pienten lasten vanhempina. Voimia sinulle ja koita jaksaa keskittyä kaiken kamaluuden keskellä lapsiin myös lapsiin, että heillä olisi hyvä olla.
 
voimia paljon :hug:
niin se vaan minunkin lasten isä halusi erota kun odotin kuopusta ja jätti minut kun olin siis raskaana.en käsitä mikä useita miehiä vaivaa...ensin haluaa perheen ja sitten kyllästyy. |O
 
Kiitos kaikille aivan älyttömästi!!! :flower: Mies on tällä hetkellä tosi vihainen, niin kuin minä olisin jättänyt sen. Ei kai tässä muu auta kuin lahteä huomenna vanhempieni luokse..jättää mies ajattelemaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Kiitos kaikille aivan älyttömästi!!! :flower: Mies on tällä hetkellä tosi vihainen, niin kuin minä olisin jättänyt sen. Ei kai tässä muu auta kuin lahteä huomenna vanhempieni luokse..jättää mies ajattelemaan..

:kieh: :kieh: Onko miehesi ihan ääliö...miksi hän sinulle on vihainen???
 

Voimia..Kuulostaa oudolta kyl et rakkaus vois yhtäkkiä vaan loppua..Jospa on vaan semmoinen viime hetken paniikki, niinkuin tuossa aiemmin jo ehdoteltiin? Koita kysellä vähän, tai sanoa ettei ne häät nyt niin kiireelliset oo tms..jos hän vois vähän valottaa asiaa sullekin..Toivotaan että saatte homman jotenkin selväks.
 
onpas tilanne. ja minkä ihmeen takia miehesi on vihainen, sehän on teitä jättämässä :o
jospa miehesi saa rauhassa miettiä, kun olette siel vanhempiesi luona ja tulisi järkiin. ehkä hänelle vaan on panikki iskenyt ennen häitä :whistle:
voimia :hug:
 
Jaksamisia sinne! Oisko kyseessä kuitenkin "vaan" joku kriisi eikä rakkauden loppuminen? Joskus sellaisessa kriisissä saattaa tuntua, että ei enää rakasta. Varsinkin sen toisen lapsen syntymä saattaa moisen aiheuttaa, elämä muuttuu raskaammaksi ja työläämmäksi hetkeksi, kunnes taas helpottaa.

Haiskahtaisi mieskin aikas epävarmalta asiastaan, kun kerran sulle vihoittelee. Lähde ihmeessä sinne vanhempiesi luo hetkeksi ja jätä miettimään se mies. Huomaa sinä aikana kyllä, kuinka tyhjä se koti voikaan olla... :|

Tsemppiä, kyllä sinä pärjäät, kävi miten kävi! :hug:
 
mä vähä luulen että mies on vihainen ihan vaan sen takia, koska sitä kaduttaa oma tyhmyytensä, ja se kääntääkin sen niin et sulle tulis syyllinen olo, et ite pääsee tunnontuskistaan.miehet on juuri tollasia sikoja, melkein kaikki. mut jos tuo oikeesti nyt lähtee, niin hyvin pian kyllä tajuaa tekevänsä virheen, mutta silloin sun kannattaa sit olla tiukkana, ettei paluuta enään ole. mä en ainakaan enää luottais, jos kerran lähtee, niin sitten myös lähtee.

:hug:
 
Kyllä tää on niin vaikeeta... :'( En oikein jaksa lapsiakaan hoitaa enkä huomioida... Tuntuu että romahtaa ihan täysin... pää ei kestä tätä kaikkea...
Teki eilen ihan selväksi että ei rakasta enää yhtään. Eli ei tämä mikään kriisi nyt kyllä ole... Anteeksi kovasti pyyteli..
 
Kyllä se tietää että vaikuttaa kaikkiin. Sanoo vaan että itseppähän olen ratkaisuni tehnyt. Ei tämä tästä enää muutu. Tää on vaan jotenkin niin ylitsepääsemätön asia että mä en edes usko että selviän tästä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Kyllä tää on niin vaikeeta... :'( En oikein jaksa lapsiakaan hoitaa enkä huomioida... Tuntuu että romahtaa ihan täysin... pää ei kestä tätä kaikkea...
Teki eilen ihan selväksi että ei rakasta enää yhtään. Eli ei tämä mikään kriisi nyt kyllä ole... Anteeksi kovasti pyyteli..
oisko ajatusta, että ehdottaisit miehelle, että pistätte koko naimisiinmenohomman nyt hyllylle toistaiseksi ja jatkatte yhteiseloa entiseen malliin. kun vaikuttaa niin vahvasti viimemetrin paniikkijarrutukselta. ja sit teet selväksi myös miehelle, että jos ero tulee, niin lapset jaetaan niin että uhmis isälle ja vauva äitille. ilmoitat vain, että et aio kahden pienen yh:ksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sun puolella:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Kyllä tää on niin vaikeeta... :'( En oikein jaksa lapsiakaan hoitaa enkä huomioida... Tuntuu että romahtaa ihan täysin... pää ei kestä tätä kaikkea...
Teki eilen ihan selväksi että ei rakasta enää yhtään. Eli ei tämä mikään kriisi nyt kyllä ole... Anteeksi kovasti pyyteli..
oisko ajatusta, että ehdottaisit miehelle, että pistätte koko naimisiinmenohomman nyt hyllylle toistaiseksi ja jatkatte yhteiseloa entiseen malliin. kun vaikuttaa niin vahvasti viimemetrin paniikkijarrutukselta. ja sit teet selväksi myös miehelle, että jos ero tulee, niin lapset jaetaan niin että uhmis isälle ja vauva äitille. ilmoitat vain, että et aio kahden pienen yh:ksi.


Naimisiinmeno on hyllyllä mutta yhteiselämää ei voida jatkaa. Mutta miten mä voin pojan hylätä ja jättää isälle?! En mitenkään! Mutta tiedän että en jaksa lastenkaan kanssa yksin... Mitä mä oikeasti teen??? :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Alkuperäinen kirjoittaja sun puolella:
Alkuperäinen kirjoittaja mutzi81:
Kyllä tää on niin vaikeeta... :'( En oikein jaksa lapsiakaan hoitaa enkä huomioida... Tuntuu että romahtaa ihan täysin... pää ei kestä tätä kaikkea...
Teki eilen ihan selväksi että ei rakasta enää yhtään. Eli ei tämä mikään kriisi nyt kyllä ole... Anteeksi kovasti pyyteli..
oisko ajatusta, että ehdottaisit miehelle, että pistätte koko naimisiinmenohomman nyt hyllylle toistaiseksi ja jatkatte yhteiseloa entiseen malliin. kun vaikuttaa niin vahvasti viimemetrin paniikkijarrutukselta. ja sit teet selväksi myös miehelle, että jos ero tulee, niin lapset jaetaan niin että uhmis isälle ja vauva äitille. ilmoitat vain, että et aio kahden pienen yh:ksi.


Naimisiinmeno on hyllyllä mutta yhteiselämää ei voida jatkaa. Mutta miten mä voin pojan hylätä ja jättää isälle?! En mitenkään! Mutta tiedän että en jaksa lastenkaan kanssa yksin... Mitä mä oikeasti teen??? :'(

no ethän sä poikaa hylkää, jos hänen lähivanhempi on isä. on paljon parempi, et jaatte nyt tollasessa tilanteessa myös vaivat ja vastuut. meinaan vaan, että voi mieski alkaa arvostaa sua ihan uudella tapaa, kun alkaa elää täyden vuorokauden arkea uhmiksen kanssa.......
 
Kyllä sä jaksat, sun on lasten takia pakko. Hetki kerrallaan meet eteenpäin. Joka ilta huomaat että taas oot yhden päivän selvinny ja pärjänny ja saanu iltaan.

Mä en henk koht ymmärrä noita että lapset jaetaan. Mä en luopuis enkä luovu lapsistani.
 

Yhteistyössä