tää on niin tätä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vakkarivekkari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vakkarivekkari

Vieras
illalla bileet joita odotettu likkojen kanssa kun kuuta nousevaa kaksi kuukautta, istutaan iltaa, juodaan viiniä ja syödään hyvin. eilen illalla soiteltiin vielä ihan täpinöissä et jesjesjes huomena se hetki koittaa ja jee...

mutta nyt.. pitäs lähtee ajeleen mun vanhemmille ja viedä poika sinne yökylään ja mä en haluais.. mä haluisin olla sen kans kotona, rakentaa legoilla, leikkiä pikkuautoilla, siivoilla tääl ja viettää rennon lauantain lötköttäen sohvalla kotivaatteissa. mua ei yhtään huvita lähtee sinne kaverille, mua ei kiinnosta viini eikä ruoka, mä en jaksais laittautua...

mietin oikeesti kaiken maailman tekosyitä täällä millä perua.. tiedän et kun vaan menis niin kivaa olis, mut se lähteminen.. emmähaluu... :ashamed:
 
:o Mä odotan aina ihan täpinöissäni pieniäkin hetkiä että saan olla yksin kotona saati että olis kemut tiedossa. Mulla lapset kohta 2 ja 3½v ja kotihoidossa. Harvakseltaan mummilassa kun mulla menoa, ja kyllä tekee breikki hyvää välillä. Mut mä en olekaan mikään superäiti...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakkarivekkari:
illalla bileet joita odotettu likkojen kanssa kun kuuta nousevaa kaksi kuukautta, istutaan iltaa, juodaan viiniä ja syödään hyvin. eilen illalla soiteltiin vielä ihan täpinöissä et jesjesjes huomena se hetki koittaa ja jee...

mutta nyt.. pitäs lähtee ajeleen mun vanhemmille ja viedä poika sinne yökylään ja mä en haluais.. mä haluisin olla sen kans kotona, rakentaa legoilla, leikkiä pikkuautoilla, siivoilla tääl ja viettää rennon lauantain lötköttäen sohvalla kotivaatteissa. mua ei yhtään huvita lähtee sinne kaverille, mua ei kiinnosta viini eikä ruoka, mä en jaksais laittautua...

mietin oikeesti kaiken maailman tekosyitä täällä millä perua.. tiedän et kun vaan menis niin kivaa olis, mut se lähteminen.. emmähaluu... :ashamed:





SAMA!!!:D eikä mulla välttämättä ole kivaa vaikka lähtisinkin.. siis kun ajatellaan et on hauskaa kun vaan lähtee..
 
tuttu tunne! Voi miten mua aina hävettääkin kun ensin tosiaan odottaa kuin kuuta nousevaa sitä "omaa aikaa".. Mutta kun pitäis mennä sitä ei halua enää.. Lähdön aikaan vetkuttaa ja vitkuttaa keksien jos mitä tekosyitä, tarkistanpa vielä hellan,kahvinkeittimen,jne jne.. :)

Jos vaan suinkin saat itsestä irti lähteä niin ehkä sitä sitten kuitenkin on ihan kivaa.. Tai sitten vaan sanot ettei nyt enää huvitakaan lähteä..

Ei tää yhtään auta mutta kohtelotovereita on.. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
:o Mä odotan aina ihan täpinöissäni pieniäkin hetkiä että saan olla yksin kotona saati että olis kemut tiedossa. Mulla lapset kohta 2 ja 3½v ja kotihoidossa. Harvakseltaan mummilassa kun mulla menoa, ja kyllä tekee breikki hyvää välillä. Mut mä en olekaan mikään superäiti...

Samma här! Mulla tytöt 4v ja 1,5v ja voi sitä aututta, kun saa joskus olla ihan yksin ja vieläkö kun pääsis jonnekin kivaan aikuisseuraan syömään ja juomaan :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vakkarivekkari:
illalla bileet joita odotettu likkojen kanssa kun kuuta nousevaa kaksi kuukautta, istutaan iltaa, juodaan viiniä ja syödään hyvin. eilen illalla soiteltiin vielä ihan täpinöissä et jesjesjes huomena se hetki koittaa ja jee...

mutta nyt.. pitäs lähtee ajeleen mun vanhemmille ja viedä poika sinne yökylään ja mä en haluais.. mä haluisin olla sen kans kotona, rakentaa legoilla, leikkiä pikkuautoilla, siivoilla tääl ja viettää rennon lauantain lötköttäen sohvalla kotivaatteissa. mua ei yhtään huvita lähtee sinne kaverille, mua ei kiinnosta viini eikä ruoka, mä en jaksais laittautua...

mietin oikeesti kaiken maailman tekosyitä täällä millä perua.. tiedän et kun vaan menis niin kivaa olis, mut se lähteminen.. emmähaluu... :ashamed:

Mulla kans sama juttu. Etukäteen aivan mielissään lähdössä mutta kun päivä koittaa, voi kun olisikin mukava jäädä kotiin perheen kans ja siivoaminenkin tuntuis yllättäen ihanalta ajatukselta.
Tietysti lähtöhaluttomuutta aiheuttaa hiukset ja naaman ja vaatteiden laitto ja kun tietää ettei ne onnistu hyvin..

Mutta tähän mennessä olen kuitenkin aina lähtenyt ja ainakin kohtalaisen kivaa on ollut :)
 
Mulla on ihan samaa vikaa.. nytkin melkein harmittaa kun menin lupaamaan et lähden illalla yhelle keikalle.. istun vieläkin tukka kampaamatta verkkareissani tässä ja mietin että miksi ihmeessä lupasin lähteä =O
Ja varmasti mulla on hauskaa kunhan vaan otan itseäni niskasta, laittaudun ja lähden.. mut jostain syystä nyt vaan tuntuu vielä siltä et makaisin mielummin sohvan kulmassa viltti korvilla =/
 

Yhteistyössä