Taaperoimettäjiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Onko paikalla muita pitkään imettäneitä äitejä? Oletteko joutuneet selittelemään sitä, että miksi imetätte niin pitkään ja eikö olisi jo aika vierottaa jne.?
Itse imetän edelleen meidän pian 1,5v. "vauvaa" ja on tietyt pari ihmistä, jotka ihmettelee asiaa. En tiedä haluavatko pahoittaa kommenteillaan vain minun mieleni vai muuten ihan ajattelemattomuuttaan/tyhmyyttään kommentoivat.

Mitä sanotte näille kommentoijille, jos sellaisia on? Kuinka pitkään olette imettäneet ja miten vieroitus on lopulta sujunut? Itse olen ajatellut, että 2v. olisi takaraja.
 
Terveysvaikutukset ja -edut.

Itselläni on 10kk lapsi ja jo nyt osa katsoo kieroon :(

2-vuotta on WHO:n suositus, vetoa siihen. Imetyslistan sivuilla on myös paljon hyvää faktaa.
 
Täälläkin "vauva" jo 1,5-vuotias ja se kaksi vuotta tuntuu ainakin vielä hyvältä takarajalta imetyksen lopettamiseen. Kovasti toivon, että tuo itsekseen vierottuisi, mutta saa nähdä... Tosin en ole pahemmin yrittänytkään vielä vierottaa. Illalla nukkumaan mennessä on ollut mukava osa iltarituaaleja, joten sen mielelläni säilyttäisin loppuun saakka. Tyttö käy rinnalla siis illasta aamuun eli päiväsaikaan syö pelkästään samaa ruokaa kuin mekin - ja hyvällä ruokahalulla. Yösyötöistä olisi toki mukava päästä eroon ja aamulla ei aina ehdi imettää (ja silloin tulee kyllä kova itku).

Imetän siis 3-4 kertaa vuorokaudessa. Muutaman hämmästyneen ilmeen olen saanut osakseni, mutta toisaalta olen tavannut myös toisia taaperoimettäjiä, joten en ole ihan "oudoksi" tuntenut oloani. ;) Yleensä asiaa kommentoitu vain tyyliin "no, jos sä jaksat, niin mikäs siinä".

En tiedä... Jotenkin tuohon puuhaan on niin tottunut ja toisaalta pelottaa, että tyttö alkaa sairastaa enemmän. Toisaalta houkuttelisi ajatus rauhallisemmista yöunista, taas astetta "isommasta" tytöstä - ja omasta itsenäisyydestäkin (kun isäkin voisi viedä tytön joskus nukkumaan). Mutta en aio (vielä) hosua.
 
Sanoisin vielä, että jo 8kk neuvolassa lääkäri piti puheen siitä, että yösyötöt nyt heti viimeistään pois. Saa nähdä, mitä sanoo viikon päästä, kun on 1,5-v. neuvola...
Tytön hampaiden puolesta ovat olleet huolissaan niin mun oma hammashoitajani kuin hammaslääkärikin ja niiden kohtaloa olen kyllä itsekin pohtinut (ja siksi rajoitin yösyötöt syksyllä edes tuohon yhteen tai kahteen).
Meidän oma neuvolantäti on toisaalta ollut kannustava tuolla "jos itse jaksat" -tyylillä eli hänen kanssaan on voinut ihan hyvillä mielin asiasta keskustella. :)
 
[QUOTE="mmmm";22937149]Sanoisin vielä, että jo 8kk neuvolassa lääkäri piti puheen siitä, että yösyötöt nyt heti viimeistään pois. Saa nähdä, mitä sanoo viikon päästä, kun on 1,5-v. neuvola...
Tytön hampaiden puolesta ovat olleet huolissaan niin mun oma hammashoitajani kuin hammaslääkärikin ja niiden kohtaloa olen kyllä itsekin pohtinut (ja siksi rajoitin yösyötöt syksyllä edes tuohon yhteen tai kahteen).
Meidän oma neuvolantäti on toisaalta ollut kannustava tuolla "jos itse jaksat" -tyylillä eli hänen kanssaan on voinut ihan hyvillä mielin asiasta keskustella. :)[/QUOTE]

Minulle sanoi peräti kolme hammaslääkäriä (joista yksi professoritasoa) että äidinmaidon sokeri ei ole kariekselle altistavaa vaikka yöksi suuhun jääkin, kunhan siellä ei samanaikaisesti ole muuta ruuantähdettä hampaiden pinnalla. eli kun hampaat on harjattu niin maito (äidinmaito) ei haittaa eikä reikäriskiä lisää.

Esikoinen nyt 6,5v eikä reikiä vieläkään.
 
Minäkin imetän lähes 1,5 vuotiasta. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut sanoo. :) Jos joku kehtaisi oikeasti paheksua asiaa, niin sitä innokkaammin ihan oikeasti imettäisin! :)
 
Mä imetin noin 1v5kk asti ja kyllä jotkut hiukan hämmästeli. Mulla tosin jäi ensin päiväimetys pois, sit yöimetys ja viimeiset kuukaudet imetin enää iltaisin. En kuitenkaan salaillut asiaa. Enkä kokenut, että mun tarvii kenellekään valintaani perustella. Kaikki imetyskerrat jäi vähän kuin itsestään pois eli yhtään yötä ei ole meidän familyssa maidon perään itketty. Joten uskon, että imetin juuri niin kauan, kuin tyttöni maitoa halusi ja tarvitsi.

Mulla siis imetys jäänyt reilu viikko sitten pois.
 
Mä imetin esikoisen puoltoista vuotiaaksi ja sitten kolmosen imetys loppui tytön ollessa 1 v 9kk. En missään vaiheessa kyllä suunnitellut näin pitkiä imetyksiä mutta se vaan vähän niinku meni siihen. :) Mutta julkisesti en kyllä enää imettänyt vaikka varsinkin tyttö aikaa ja paikkaa katsomatta alkoi paidan etumusta nostella ja pyytää maitoa. Rajoitin imetykset kotioloihin. Jostain syystä ehkä pojan kohdalla enemmän sain ihmettelyjä että meinaanko imettää sinne asti että armeijaan menee (kyllä, tietenkin.). Mutta ainoastaan neuvolasta sain ainoat suorat kehotukset lopetella imetys. Muut lähinnä hymyili että vieläkö mä jaksan.. Mutta kyllä mä ite olin aikalailla henkisesti valmis tosta imetyksestä tuossa 1v9kk kohdalla jo luopumaan, ei tullut minkäänlaisia haikeuden fiiliksiä. :)
 
Mä imetin esikoisen puoltoista vuotiaaksi ja sitten kolmosen imetys loppui tytön ollessa 1 v 9kk. En missään vaiheessa kyllä suunnitellut näin pitkiä imetyksiä mutta se vaan vähän niinku meni siihen. :) Mutta julkisesti en kyllä enää imettänyt vaikka varsinkin tyttö aikaa ja paikkaa katsomatta alkoi paidan etumusta nostella ja pyytää maitoa. Rajoitin imetykset kotioloihin. Jostain syystä ehkä pojan kohdalla enemmän sain ihmettelyjä että meinaanko imettää sinne asti että armeijaan menee (kyllä, tietenkin.). Mutta ainoastaan neuvolasta sain ainoat suorat kehotukset lopetella imetys. Muut lähinnä hymyili että vieläkö mä jaksan.. Mutta kyllä mä ite olin aikalailla henkisesti valmis tosta imetyksestä tuossa 1v9kk kohdalla jo luopumaan, ei tullut minkäänlaisia haikeuden fiiliksiä. :) Kiitollinen olen että imetys onnistui näinkin pitkään alun epävarmuuksien jälkeen ja jos nelosen saan elävänä maailmaan niin imetys jatkukoon niin pitkään ku ipana tahtoo.
 
meillä imetettiin kaksivuotta ja 1kk ,jep,kyl se vaan on että tässä äidinmaidonkorvikkeen sponssaamassa neuvolakulttuurissa oikea äidinmaito on OUT.

Onneksi mieheni kannusti ja minun perheeni,miehen perheessä puolenvuodenimetyski on huippu... hohhoijaa...

Mutta voinpa sanoa että itse olen ylpeä saavutuksestani,ei ole poika sairastellut,ei ole allergioita ja puheenkehitys ja muukin kehitys aivotoiminnassa on kolmeveen tasolla,poika nyt 2v3kk..

Minä imetin poikaani kotona loppuvaiheessa aina iltaisin,kun en työpäivän aikana sitä voinut tehdä,hyvin riitti maito.poika sai korvaamatonta huomiota ja rakkautta ja niillä hetkillä parannettiin monta mielipahaa.


tsemppiä imetykseen ja sano vaan että suomi on ainoa maa jolle puolenvuoden imetys on hyvä saavutus.kyllä minä ennemmin maailmanlaajuisia suosituksia noudatan :)
 
Imetin kuopusta kaksi vuotta ja koko sen viimisen vuoden kuuntelin kommentteja lähipiiristäni sekä neuvolatädin asiantuntevat kommentit:" sehän on jo ihan vettäkin". Oli mielestäni todella hämmentävää kuunnella terveydenhoitajan negatiivisiä kommentteja. Ei tiennyt mitään imettämisestä :O
 
Ekaa imetin vain 10kk ja jo 6kk-neuvolassa terveydenhoitaja sanoi, että nythän imetyksen voi jo lopettaa.

Tokaa imetin 1v 2kk, ei ihan hirveää ihmettelyä tullut.

Kaksosia imetin 2v 1kk ja muutaman kerran sain kuulla asiasta, mutten suoranaista lopettamiskehoitusta saanut kuin lasten ex-mieheltäni, lasten isältä. Mummoni hämmästeli positiiviseen sävyyn enimmäkseen, koska kuulemma suvussa ei ole ollut imetyksessä menestystä. :D
 
esikoista imetin "vain" 10kk, tosin tulin raskaaksi hänen ollessaan 7kk, joten hän vieroitti itse itsensä. Varmaan maidon maku tai koostumus muuttui tms. Olin itse myös aika huonossa kunnossa, tosi hoikka kun olen, vei raskauspahoinvointi ja saman aikainen imetys voimat. Olisko ollut luonnon tapa hoitaa että vauva vatsassa sai tarvittavat kasvuunsa :)

Kakkosta imetin 2v ikään. Neuvolasta jo esikoisen ollessa 6kk sanottiin että nythän voit lopettaa imetyksen, ei "se siitä mitään saa". Aika valveutunut neuvolantäti.. Not.

Nyt kaksoset 1v, imetän edelleen täyttä häkää. Tarkoitus jatkaa, en ole asettanut aikarajoja. Nykyinen neuvolantäti ihmettelee joka kerta miten hyvin olen saanut imetettyä alkuvaikeuksien jälkeen, kehuu ja muutenkin kannustaa. Yösyötöistä voisin ehkä jo luopua, niitä vaihtelevasti 1-3 per lapsi. Mutta kun itse jaksan, olo on mitä mainioin ja vauvat tyytyväisiä, mennään näillä.

Mies, oma perhe ja tutut ovat kannustavia. Miehen puolelta sitten ihmetellään, siellä kun tuntuu maito loppuvan vauvan ollessa noin kuukauden.. Mutta oma on meidän asia tämä, koko perheen asia ja koko perhe on tässä mukana. Muista en välitä :)
 

Yhteistyössä