taaperon käytös vauvaa kohtaan

[aalhe]

Hei!

Miten olette muut pärjänneet kahden pienen kanssa, kun vanhemmalle lapselle alkaa uhmaikä painamaan päälle?

Meillä poika 1 v 8kk ja pikkusisko kohta 2kk. Isoveli tykkää kovasti vauvasta haluaa paljon halailla ja pussailla, mutta kun ei ymmärrä omia voimiaan, niin monesti vahingossa satuttaa siskoaan. Ongelma onkin siinä kun poikaa kieltää, hän hermostuu ja yrittää tahallaan satuttaa siskoaan. Ei auta vaikka kuinka kieltää, tuntuu että kieltäminen vaan pahentaa asiaa. Mutta pakkohan toista on ohjata olemaan kunnolla.

Toinen iso ongelma on ettei pientä vauvaa voi pitää ollenkaan lattialla, kun isoveli painaa päälle samantien, mitin vaan että miten pienen kehitys siitäkin tykkää, kun ei pääse opettelemaan liikkumista sun muuta?

Oliskos kellään antaa vinkkejä ja/tai ihan vaan vertaistukea!http://kaksplus.fi/keskustelu/c5,uusi#
=)

 

[anuuu]

Mä en keksi mitään muuta apua ku tottuminen, eli vauva vaan paljon lattialle ja ite oot aluksi vieressä, kyllä sen luulis ennemmin tai myöhemmin sen esikoisen tottuvan vauvaan.
Ja sit tietty ohjata isompi koskemaan vauvaan nätisti, eli mahdollisimman vähän kieltää.. Ennemmin niin et kun esikoinen käy vauvaa koskemaan niin näytät että näin kun silität vauvaa...

Meillä lapsilla tasan 2v ikäeroa ja nyt kun vauva on 3,5kk uskallan pitää häntä jo lattialla vaikka tunnin niin et itse seuraan saan sivummalta mitä veljekset tekee. (Uskalla jopa meikata vessassa poikia kuunnelle, enää ei tarvi ees nähdä kokoajan mitä ne tekee.) Välillä toi meidän esikoinen kans on (tai oli) vähän raju otteissaan, mutta hän tuntuu jo ymmärtävän mitä tarkoitetaan kun sanotaan että vauvaan sattuu jos teet noin.. Toivottavasti teilläkin pian helpottaa!

 

[möömi]

Niin se usein on, että ei voi lattialla pitää. Ei meilläkään voinut, vaikka ikäeroa oli 2,5v. Pidin sitten sitterissä ja raahasin pinnasängyn olkkariin ja kölli siellä, tai matkapinnasänkykin on hyvä ratkaisu jne. Onneksi niitä keinoja aina jotenkin löytyi. Eli esikoisen mustasukkaisuutta meillä ainakin auttoi se, että ei tarvinnut kieltää koko ajan eli mielummin vauva suoraan sellaiseen paikkaan, jossa saa olla helpommin rauhassa. Tai vauva lattialle siksi ajaksi kun teet esikoisen kanssa jotain. Tuo aika menee onneksi nopeasti ohi. Tai haikeutta nyt tuntuu. Meillä nuorempikin jo 1,9v ja ovat tosi läheisiä ja tulevat hyvin toimeen, leikkivät keskenään jne. vaikka alussa esikko heitti legoa päähän jne..

 

[miuku83]

meillä esikoinen täyttää nyt 2v ja vauva on reilu 2kk. Todella paha uhma vielä isommalla päällä ja välillä tuntuu, että järki menee tuon 2vee uhmaajan kanssa. Kaikki on ensinnäkin "ei oo" ja kovasti on yritetty pahoinpidellä vauvaa...välillä tulee katsomaan mitä touhuan vauvan kanssa, kun vaihdan vaippaa Yleensä aina, kun alan imettämään, niin esikoinen haluaa heti että äiti tulee sinne minne hän haluaa *huokaus*
Nyt olen alkanut pitämään vauvaa paljon lattialla, itse tosin istun myös lattialla tai sohvalla vieressä, josta kerkeän väliin, kun esikoinen aikoo lyödä jollain vauvaa.
Meillä on esikoisella nyt paha lyöminen/pureminen/tavaroiden heittely päällä.

Käyttäytyykin yleensä nykyään niin huonosti, jos meillä joku lapsiperhe kylässä...tekee kaiken mahdollisen pahan...lyö, heittää tavaroita muita kohti, tönii jne. Hermo aika kireellä voin myöntää, kun joutuu koko ajan komentamaan tuota poikaa. On muutenkin aina ollut hurjan kovapäinen kaveri. Useimmiten vielä ne kaikista pahimmat uhma kohtaukset alkaa julkisilla paikoilla...on siinä kiva katsella muiden katseita, kun lopulta äitikin hikeentyy karjuvaan lapseen :ashamed: mutta mun mielestä saavat ihan rauhassa tuijottaa ja arvostella...kukaan muu ei ymmärrä, paitsi ehkä ne vanhemmat joilla on uhmaikänen lapsi

Hmm...meniköhän vähän aiheesta sivuun tää mun sepostus...

Mutta tosiaan paljon vaan muksu lattialle, kyllä se esikoinen siitä oppii. Aika ihanaa kuitenkin, että teillä tullaan halimaan ja pusuttelemaan vauvaa...meillä ei todellakaan esikoinen tule pussaamaan pienempää...voimia teille.

 

[Memmu85]

Meillä myös samaa ongelmaa. Esikoinen, 2v, koittaa välillä jalalla tai kädellä painaa vauvaa, 2,5 kk, ikäänkuin katsoo ja kokeilee miten toinen siihen reagoi.

Meillä on otettu jäähynurkka käyttöön, ja voin sanoa että toimii! Minuutti per ikä (meillä siis 2 min) istumaan nurkkaan jäähylle, jos ei yhden varoituksen jälkeen homma mene perille...Oli se kyse sitten tavaran heittämisestä tai vauvan satuttamisesta. Neuvolassakin sanottiin, että tämä on hyvä keino. Yksinkertaisesti lapsen, vaikka onkin noin nuori, on opittava kunnioittamaan muitakin kuin itseään. Minä en ainakaan pidä siitä että tavaroita paiskotaan lattialle, saati sitten että vauvalle jotain tekee. Ja kun lapsi itse tietää seuraamukset, usein se yksi varoitus riittää. =) Ja jäähylle laitetan myös kylässä, jos siellä temppuilee.

 

[shakki]

Meillä tytöt kohta 6kk ja 2v. Meillä on heti alusta asti yritetty totuttaa siskokset toisiinsa. Jo laitoksella esikoinen sai pikkusiskon syliinsä, toki olin vieressä avustamassa. Yhdessä ollaan opeteltu, miten vauvaa voi silitellä ja halata. Ja vauva on myös saanut luvan tottua esikoisen hieman kovakouraisempaan käsittelyyn. Esim. vauvan opetellessa käntymistä, kävi esikokinen avuliaasti häntä jelppimässä, kun aina ei väliin kerinnyt. Vauva ei tuosta tuntunut olevan moksiskaan, niin en siitä niin suurta ressiä ottanut. Yritin vaan joka kerta selittää, että annetaan vauvan itse kääntyä, niin hän sitten oppii. Tuota vauvan päällä makaamista tapahtuu myös meillä, mutta olen yrittänyt esikoisen ohjata makailemaan vauvan viereen. Valppaana täytyy tietenkin jatkuvasti olla ja nykyisin itseäni eniten pelottaa, kun esikoinen on nyt alkanut yrittää nostaa vauvaa lattialta. Tällöin muistutan, että nostetaan vauvaa vain yhdessä ja yksin hän ei saa vauvaa nostaa. Esikoinen käy myös innolla kutittelemassa vauvaa vatsasta ja on innoissaan kun vauva nauraa. Tämä kutittaminen näyttää kanssa todella kovakouraiselta, mutta en ole sitä viitsinyt kieltää, kun vauvakin tuntuu siitä kuitenin tykkäävän.

Pääsääntöisesti esikoinen kohtelee meillä vauvaa hyvin ja hellästi. Minusta tuntuu, että varsinkin kun tytöt jättää hetkeksi "kahden" (siis itse seurailen tilannetta hiukan sivummalta), niin esikoinen oikein lepertelee ja hellästi silittelee vauvaa. Toisinaan, kun ollaan koko perhe koolla, tulee varsinaisia ilkeyskohtauksia ja vauvan vieressä huidotaan, vauvaa heitellään tavaroilla ym. muuta inhottavaa. Siinä on luultavasti kyse mustasukkaisuudesta ja huomionhausta. Jos vauvan "kiusaaminen" toistuvista kielloista huolimatta jatkuu, on meilläkin jäähypenkki käytössä.

Vessassa on pakko päivälläkin käydä, joten aina ei voi vieressä vahtia ettei mitään tapahdu(ellei ota lapsia vessaan mukaan). Aluksi nostin vauvan sitteriin vessakäyntien ajaksi, mutta nykyisin tuo lojuu lattialle konttausharjoitustensa parissa ja yleensä esikoinen puuhailee omiaan. Vessan ovi on auki, niin ainakin kuulen, mitä olohuoneessa tapahtuu. Ja joskus on tullut juostua lähes housut kintuissa olohuoneeseen, kun on ruvennut kuulumaan huolestuttavia ääniä, mutta aina on ollut väärä hälyytys.

 

[metsätähti]

Meidän esikoinen oli 1v1kk kun vauva syntyi ja vastaavia ongelmia ei ollut vaan nätisti kohtelli pientä ja ihan alusta asti annettiin isomman koskea vauvaa ja näytettiin et miten vauvaa silitetään ja kehuttiin kovasti kun silitti nätisti ja kun vauva oppi pitämään lelua niin jos isompi sille antoi lelun niin kehuttiin.
Meillä ei vauvaa hössötetty tai pidetty mitenkään "erikoisena" vaan se oli yksi meidän joukossa ihan kuin esikoinen.Monessa perheessähän (en tarkoita että teillä vaan tuli vaan mieleen) vauvaa paapotaan ja hyysätään ja huomioidaan koko ajan vaikka se ois ihan tyytyväinen ja esikoinen jää helposti paitsioon niinäkin hetkinä jolloin ei olisi pakko.
meillä esikoinen otettiin myös vauvan hoitoon paljon mukaan, se sai viedä vaippoja roskiin, hakea uusia vaippoja esim.
Ja me tietoisesti huomioitiin paljon esikoista, pidettiin sylissä aina kun oli mahdollisuus ja kun vauva nukkui ja oli rauhallinen hetki niin annettiin esikoiselle ihan jakamatonta huomioo. Myös kehuttiin ja kiitettiin paljon.Heti kun toinen teki jotain hienosti niin annettiin positiivista palautetta ja kerottiin ihan sanoin montakin kertaa päivässä että äiti rakastaa sinua=)

Tänäkin päivänä (nyt esikoinen 2 ja vauva 1v)pääsääntöisesti meidän elämä sujuu hyvin mut välillä esikoisen rakkaus veikkaan käy liian rajuksi tai leikit menee liian villiksi.

Ja tuo mitä memmu kirjoitti niin meillä oli myös jäähy käytössä mut ne ilkeydet ei koskenu vauvaan vaan esikoinen hyppi sohvalla tai sängyllä tai sellasta.

Toivottavasti näistä mun kokemuksista sait jotain vinkkiä.

 

[Mama-86]

Hei. Meillä esikoinen oli 1,4kk ku vauva synty. Pikkunen on nyt 2,5kk. alusta lähtien esikoinen on silitelly ja levännyt vieressä kun pikkunen on ollut lattialla. Nyt on alkanu tulemaan pientä läpsimistä ja naaman koskettelua, mutta silti pystyy vielä pitämään pikkusta lattialla ku on ite samas huonees