Taaperon käytöstavat- vanhempien vastuu!?!?

[aargghh]

Voi hemmetti! Meillä on tuttavaperhe (suht läheinen) ja heillä on yksi 1 v 9 kk ikäinen riiviö-tyttölapsi. Joka kerta, kun lähtevät kylästä, tämä akka on hermoraunio. Vanhemmat eivät opeta tälle pikkulapselle MITÄÄN käytöstapoja:

a)mehun & keksin kanssa saa juosta
b)sängyllä saa hyppiä
c)kaappien sisällön saa tyhjentää lattialle
d)telkkarin saa työntää melkein lattialle
e)meidän lapsen sängyn petivaatteet saa repiä lattialle
f)vessanpöntössä saa uittaa käsiänsä
g)syötyään ei pyyhitä käsiä, vaan ne klähmitään huonekaluihin
h)tuolit saa kaataa ja niitten selkänojia hakata maahan
i)laatikosta saa ottaa puukot ja veitset

Tässä vain murto-osa asioista, joita ehti tapahtua tunnin vierailun aikana. Minä sitten "emäntänä" juoksen pikku pennun perässä komentamassa ja kuuntelemassa huudot!! Olen joka kerran sanonut, että meillä ei näin tehdä, lopeta. Nätimmin ja rumemmin. Inhottavaa komentaa toisten lasta, mutta kun en tahdo meidän lapsen ottavan oppia...Ja hei haloo, jos vanhemmat ei itse tajua EDES KYLÄSSÄ kieltää, niin kai se on sitten minun pakko. Kotona tuo täystuho saa tehdä kaiken...

Lisäksi kyseessä on tosi pullea tapaus, 85 cm ja melkein 18 kiloa, saa syödä kaikkea herkkua niin paljon kuin jaksaa, koskaan ei rajoiteta. Koko ajan suu käy, ilkeä katsoa vierestä, kun lapsi hankkii itselleen sokeritautia...Huh huh.

Ilkeiskö sitä ottaa puheeksi asian vanhempien kanssa? Olen yrittänyt, että he itse huomaisivat asian, mutta ei...Toivotonta.

Miksi jotkut eivät edes yritä opettaa käytöstapoja??? Ei ymmärrä...Onko muilla näin rasittavia tuttavia/omia lapsia??

 

[hapsu]

Jos sanoisit suoraan vanhemmille asiasta? välttämättä he eivät näe itse asioiden laitaa.Tunnen kyllä vanhempia joilla lapset ilman kuria ja käytössääntöjä.Yhdessä perheessä isä ei puutu kasvatukseen mitenkään ja äiti ajattelee että lapselle ei voi korottaa ääntä, aina kuiskaa noin metrin päästä vaikka tenava tekisi mitä.Poika on tosi villi ja syö sokeria liian paljon.Juoksee parkkipaikalla miten sattuu äitiä karkuun eikä siltikään äiti korota ääntään.Joillakin vanhemmilla tuntuu olevan hukassa se aikuisen vastuu.

 

[Sisuvius]

Oletko itse yrittänyt ohjata lasta oikeille teille? Minä ainakin laitan kotonani rajat myös vieraileville lapsille jos menee riehumiseksi tai sotkemiseksi. Kyllä ne vanhemmatkin sitten tajunnevat, että olisi aika ottaa ohjat aikuisten käsiin.

Lähinnähän tuon ikäisen kanssa on kyse siitä, viitsivätkö vanhemmat juosta perässä, pestä kädet, sulkea kaapinovet etc. Kieltäminen ei välttämättä kauheasti auta. Jos lapsen huomion saa suunnattua sotkemisesta johonkin muuhun kiinnostavaan, sotkeminen loppuu.

 

[taustalla]

Olen huomannut, että osa vanhemmista jotenkin heittää vapaalle tullessaan kylään eli ei komenneta lasta edes sitä mitä kotona. Siinä on sitten mukava "ohjailla" uhmaikäistä vierasta uusiin puuhiin. :/

Välttelen näitä vieraita kohteliaisuuden rajoissa. Lapselle olisi hyvä opettaa, että kotona ollaan kodin säännöillä ja vieraana ollaan sitten "siistimmin" eikä esim. pengota kyläpaikan kaappeja.

 

[anne-68]

Sano muksun äidlle suoraan,närkästystä peittämättä et hei,komenna tota lastas!Miksi ihmeessä sun pitäis kainostella tän asian esille nostamisessa kun ei hekään pätkääkään ajattele sun mukavuutta???Ei miksikään!!!Ärsyttää sun puolestas oikeen,inhottaa tollaset vapaan kasvatuksen kannattajat,saisivat pitää sit riiviönsä neljän seinän sisällä vapailemassa!

 

[sele harmaana]

Heippa! Mielestäni sinä voit OMASSA KODISSASI komentaa myös vierasta lasta, jos vanhemmat eivät sitä tee. Sanot vaikka että meillä tehdään näin. Vanhemmat luultavasti loukkaantuvat mutta toivottavasti se avaa heidän silmänsä...

 

[aargghh]

Kiitos neuvoista...

Aina juoksen pikkuterroristin perässä, komennan ja kiellän. Lapsi parkuu, kun ei ole komennettu. Olen myös koittanut antaa muuta tekemistä, että pahanteko unohtuisi- ei onnistu, tämä lapsi ei osaa leikkiä. Ei ole sekunnin sadasosaakaan paikallaan. Ei tykkää leluista, tykkää vaan kiusanteosta. Olen sanonut vähän kovempaankin ääneen, vihjaillut, että vanhemmat tajuaisivat. Mutta ei, ryystävät vaan kahvia pöydässä ja ovat kuin ellun kanat.

Ensi kerralla ryhdistäydyn ja otan oikein puheeksi. Ei ole kivaa kieltää toisen muksua itsestäänselvyyksistä... :ashamed:

 

[kikka]

Mä oon kans menettänyt hermoni joidenkin kavereiden jälkikasvun käytöstapojen kanssa. En viitsi enää pyytää kotiini näitä "terroristeja". Luulisi, että vanhempienkin olis mukavampi olla, kun kakarat osais käyttäytyä.

Eihän sitä tiedä, millainen omasta riiviöstä on tulossa, mutta ainakin hänelle opetetaan tavat ja rajat ja jos kotona ei osata käyttäytyä niin kyläänkään ei lähdetä.

 

[Äidinvaisto1983]

Kyllä omassa kodissaan saa komentaa toistenkin lapsia jos vanhemmat eivät sitä itse tajua! Oma siskoni on samanlainen silmänsäsulkeva tapaus. Lapset saa tehdä ihan mitä lystäävät (ei ihan kuitenkaan tuohon tyyliin) ja äiti ei puutu asioihin mitenkään. RAIVOSTUTTAVAA!!!

 

[2 riiviötä mulla]

Todella ärsyttävää varmasti. Itselläni on kaksi lasta, 1 ja 2 vuotiaat. Pienempi ei vielä ihan hirveä tuholainen ole mutta vanhempi on. Omien äitituttavien kanssa meillä on ihan sanaton sopimus, että kun yhdessä ollaan ja lapset leikkivät/riehuvat, se komentaa joka ensimmäisenä huomaa jotain kiellettyä tapahtuvan. Ja usein onkin käynyt niin että sitä toisen äitiä uskotaan jopa paremmin kuin omaa. Välillä on myös puolin ja toisin sanottu, että komenna vaan ihan kunnolla sitä minunkin lasta... Siitähän ne vain oppivat, että uskottava on, jos joku kieltää.

Ap:n ongelmaan vielä sen verran että rohkeasti vaan sanot, että teillä on toisenlaiset tavat käytössä, että teille ei tulla tekemään tuhoja. Joillakin vanhemmilla todellakin tuntuu olevan hukassa tuo komentamisen taito, jolloin mielestäni jonkun tarvitsee palauttaa heidät maanpinnalle.

 

[taustalla]

\

Sano muksun äidlle suoraan,närkästystä peittämättä et hei,komenna tota lastas!Miksi ihmeessä sun pitäis kainostella tän asian esille nostamisessa kun ei hekään pätkääkään ajattele sun mukavuutta???Ei miksikään!!!Ärsyttää sun puolestas oikeen,inhottaa tollaset vapaan kasvatuksen kannattajat,saisivat pitää sit riiviönsä neljän seinän sisällä vapailemassa!

Siis just näin mäkin tekisin! Jos ne kerran on teille niin tuttuja ihmisiä kuin annoit ymmärtää, niin varmaan he kestävät tämän vertaisen kritiikin. Ja jos eivät kestä, niin elä kutsu kylään. Ja sano suoraan syykin: "en halua, että teidän penska sotkee koko meidän kodin ihan hujan hajan (ja syö meidät perikatoon)". Ehkä huomaavat, että heidän kasvatustavoissaan on jotain väärää kun tarpeeksi moni tuttava alkaa karttaa heidän seuraansa...

 

[päkä]

Kuulostaa aika tutulta touhulta. Meillä on just tollanen rasavilli poika mikä tekee kaiken mahdollisen kyllästymiseeni asti. Erona on vain että meillä kielletään lasta ja huudetaankin tarpeen tullen jos ei muuten mene perille. Yleensä kyllä kiellot ja komennukse on melko turhia, siksi en jaksa käydä kauheesti kyläilemässä missään, jotten aiheuttaisi muille harmaita hiuksia. Toisinaan esim mummolaan mennessä oon niin väsyny kaikkeen pojan touhuun et en jaksa koko ajan komentaa ja oon tyytyväinen kun mummo ja pappa komentaa. Et mun mielipiteeni on kyl kans et kylässä ollaan talon tavoilla ja lasta saa ja pitää komentaa ehkä se komentaminen meilläkin joskus tuottaa hedelmää.

 

[taustalla]

Joo, muistan itse kun oli vaan se vauva, ja taapero tuli kylään, kuinka väsynyt olin, kun olin yrittänyt varjella tavaroitani ja vauvaa ja keittiön kaappien sisältöjä ja ... Taaperon äiti vaan jutusteli iloisesti koko ajan.

Omat lapset on täysin erilaisia, ja istuvat kyläpaikassa kiltisti äitinsä sylissä.

Toki pitäisi jo pienelle sanoa, että nyt ei olla kotona. Ei oteta kaikkea, ei kosketa kaikkeen. Kohteliasta olisi toki antaa pienelle jotain jolla hän voi leikkiä. Ei voi olettaa että kaikki lapset jaksavat vain istua ja kuunnella kun vanhemmat juttelevat.

 

[taustalla]

\

Kuulostaa aika tutulta touhulta. Meillä on just tollanen rasavilli poika mikä tekee kaiken mahdollisen kyllästymiseeni asti. Erona on vain että meillä kielletään lasta ja huudetaankin tarpeen tullen jos ei muuten mene perille. Yleensä kyllä kiellot ja komennukse on melko turhia, siksi en jaksa käydä kauheesti kyläilemässä missään, jotten aiheuttaisi muille harmaita hiuksia. Toisinaan esim mummolaan mennessä oon niin väsyny kaikkeen pojan touhuun et en jaksa koko ajan komentaa ja oon tyytyväinen kun mummo ja pappa komentaa. Et mun mielipiteeni on kyl kans et kylässä ollaan talon tavoilla ja lasta saa ja pitää komentaa ehkä se komentaminen meilläkin joskus tuottaa hedelmää.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei pelkkä sanallinen kielto tuota koskaan hedelmää, kun lapsi näkee, että äiti ja isä ei jaksa/halua pitää kiinni siitä mitä sanoo. Lapsi oppii, että saa tehdä mitä haluaa, jos sillä ei ole mitään seurausta, että jättää noudattamatta käskyjä ja kieltoja. Äiti vaan korottaa ääntään, mutta se ei merkitse mitään.

Sanot, että käskyt ja kiellot ovat turhia, ja lapsi siis tekee mitä haluaa. Jos teillä on rajat, että joku asia on todella kielletty, niin sen noudattamatta jättämisestä pitää tulla konkreettinen seuraus. Esim jos ei lopeta ruoalla sotkemista, niin pois pöydästä. Jos lyö toista, niin arestiin miettimään ym.

Mua ärsyttää vanhemmat, jotka näkee, että niiden kiellot ei tehoa, ja silti jatkavat tuota täysin rajatta kasvaneille pojankoltiaisille . Jos lapsi ei yhdestä kiellosta usko, niin miksi uskoisi vaikka toistaa sata kertaa, jos ei mitään seurausta. Siis en nyt tarkoita, että ei voisi unohtaa, vaan puhun tilanteista, joissa äiti jankuttaa sata kertaa, että älä tee noin, ja lapsi tekee mitä haluaa. Koska on oppinut, että äiti vain puhuu, mutta ei tarkoita sitä mitä sanoo.

 

[Getty]

\

\

Kuulostaa aika tutulta touhulta. Meillä on just tollanen rasavilli poika mikä tekee kaiken mahdollisen kyllästymiseeni asti. Erona on vain että meillä kielletään lasta ja huudetaankin tarpeen tullen jos ei muuten mene perille. Yleensä kyllä kiellot ja komennukse on melko turhia, siksi en jaksa käydä kauheesti kyläilemässä missään, jotten aiheuttaisi muille harmaita hiuksia. Toisinaan esim mummolaan mennessä oon niin väsyny kaikkeen pojan touhuun et en jaksa koko ajan komentaa ja oon tyytyväinen kun mummo ja pappa komentaa. Et mun mielipiteeni on kyl kans et kylässä ollaan talon tavoilla ja lasta saa ja pitää komentaa ehkä se komentaminen meilläkin joskus tuottaa hedelmää.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei pelkkä sanallinen kielto tuota koskaan hedelmää, kun lapsi näkee, että äiti ja isä ei jaksa/halua pitää kiinni siitä mitä sanoo. Lapsi oppii, että saa tehdä mitä haluaa, jos sillä ei ole mitään seurausta, että jättää noudattamatta käskyjä ja kieltoja. Äiti vaan korottaa ääntään, mutta se ei merkitse mitään.

Sanot, että käskyt ja kiellot ovat turhia, ja lapsi siis tekee mitä haluaa. Jos teillä on rajat, että joku asia on todella kielletty, niin sen noudattamatta jättämisestä pitää tulla konkreettinen seuraus. Esim jos ei lopeta ruoalla sotkemista, niin pois pöydästä. Jos lyö toista, niin arestiin miettimään ym.

Mua ärsyttää vanhemmat, jotka näkee, että niiden kiellot ei tehoa, ja silti jatkavat tuota täysin rajatta kasvaneille pojankoltiaisille . Jos lapsi ei yhdestä kiellosta usko, niin miksi uskoisi vaikka toistaa sata kertaa, jos ei mitään seurausta. Siis en nyt tarkoita, että ei voisi unohtaa, vaan puhun tilanteista, joissa äiti jankuttaa sata kertaa, että älä tee noin, ja lapsi tekee mitä haluaa. Koska on oppinut, että äiti vain puhuu, mutta ei tarkoita sitä mitä sanoo.

Olen täysin samaa mieltä! Jos lapsi esim hiekkalaatikolla kiusaa toisia (heittä hiekalla, kivillä tms.) eikä lopeta, kun vanhempi kieltää on lapsi syytä viedä sisälle ja tehdä selväksi, että jos ei tottele niin leikki loppuu siihen. Ei tosiaan auta yhtään toistaa 100 kertaa "EI", jos sitä ei totella. Samalla vaan pilataan toisten ihmisten ja lapsien leikkihetki!

 

[päkä]

\

\

\

Kuulostaa aika tutulta touhulta. Meillä on just tollanen rasavilli poika mikä tekee kaiken mahdollisen kyllästymiseeni asti. Erona on vain että meillä kielletään lasta ja huudetaankin tarpeen tullen jos ei muuten mene perille. Yleensä kyllä kiellot ja komennukse on melko turhia, siksi en jaksa käydä kauheesti kyläilemässä missään, jotten aiheuttaisi muille harmaita hiuksia. Toisinaan esim mummolaan mennessä oon niin väsyny kaikkeen pojan touhuun et en jaksa koko ajan komentaa ja oon tyytyväinen kun mummo ja pappa komentaa. Et mun mielipiteeni on kyl kans et kylässä ollaan talon tavoilla ja lasta saa ja pitää komentaa ehkä se komentaminen meilläkin joskus tuottaa hedelmää.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Ei pelkkä sanallinen kielto tuota koskaan hedelmää, kun lapsi näkee, että äiti ja isä ei jaksa/halua pitää kiinni siitä mitä sanoo. Lapsi oppii, että saa tehdä mitä haluaa, jos sillä ei ole mitään seurausta, että jättää noudattamatta käskyjä ja kieltoja. Äiti vaan korottaa ääntään, mutta se ei merkitse mitään.

Sanot, että käskyt ja kiellot ovat turhia, ja lapsi siis tekee mitä haluaa. Jos teillä on rajat, että joku asia on todella kielletty, niin sen noudattamatta jättämisestä pitää tulla konkreettinen seuraus. Esim jos ei lopeta ruoalla sotkemista, niin pois pöydästä. Jos lyö toista, niin arestiin miettimään ym.

Mua ärsyttää vanhemmat, jotka näkee, että niiden kiellot ei tehoa, ja silti jatkavat tuota täysin rajatta kasvaneille pojankoltiaisille . Jos lapsi ei yhdestä kiellosta usko, niin miksi uskoisi vaikka toistaa sata kertaa, jos ei mitään seurausta. Siis en nyt tarkoita, että ei voisi unohtaa, vaan puhun tilanteista, joissa äiti jankuttaa sata kertaa, että älä tee noin, ja lapsi tekee mitä haluaa. Koska on oppinut, että äiti vain puhuu, mutta ei tarkoita sitä mitä sanoo.

Olen täysin samaa mieltä! Jos lapsi esim hiekkalaatikolla kiusaa toisia (heittä hiekalla, kivillä tms.) eikä lopeta, kun vanhempi kieltää on lapsi syytä viedä sisälle ja tehdä selväksi, että jos ei tottele niin leikki loppuu siihen. Ei tosiaan auta yhtään toistaa 100 kertaa "EI", jos sitä ei totella. Samalla vaan pilataan toisten ihmisten ja lapsien leikkihetki!

Niin näin meillä kyllä tehdäänkin. Viimeksi just kannoin pojan metsästä kiviltä hyppelemästä huutavana ja kirkuvana kotiin, et periks ei kyl anneta! (ei vissiin meistä kumpikaan) =)

 

[nähty]

Oma lukunsa on sitten ne vanhemmat, jotka kieltää, mutta eivät tee mitään. Koko kielto on valmiiksi sanottu niin ponnettomalla äänellä, että molemmat osapuolet tietää ettei se ole mitään todellista kieltoa, vaan tyhjänpäiväistä läpätystä.
"ei saa tehdä noin" ja lapsi jatkaa "minähän sanoin ettei noin saa tehdä" ja lapsi jatkaa ja äiti / isä jatkaa silmät ummessa istumista aivan lapsen vieressä leikkipaikalla. "veiläkö sinä sitä tee vaikka minä kielsin" ja lapsi tekee sitä mitä haluaakin. Siinä se.

Tai jossain julkisessa paikassa iloisesti pomppivalle lapselle äiti sanoo: ei saa juosta.
Joten lapsi alkaa juoksemaan, eikä äiti siihen puutu.
:\|

Tulevia päiväkoti- ja koulukiusaajia.

 

[taustalla]

\

Oma lukunsa on sitten ne vanhemmat, jotka kieltää, mutta eivät tee mitään. Koko kielto on valmiiksi sanottu niin ponnettomalla äänellä, että molemmat osapuolet tietää ettei se ole mitään todellista kieltoa, vaan tyhjänpäiväistä läpätystä.
"ei saa tehdä noin" ja lapsi jatkaa "minähän sanoin ettei noin saa tehdä" ja lapsi jatkaa ja äiti / isä jatkaa silmät ummessa istumista aivan lapsen vieressä leikkipaikalla. "veiläkö sinä sitä tee vaikka minä kielsin" ja lapsi tekee sitä mitä haluaakin. Siinä se.

Tai jossain julkisessa paikassa iloisesti pomppivalle lapselle äiti sanoo: ei saa juosta.
Joten lapsi alkaa juoksemaan, eikä äiti siihen puutu.
:\|

Tulevia päiväkoti- ja koulukiusaajia.

Näin itsekin ajattelen. Ja kokemusta on jo tällaisista. Riiviö, joka juoksutti äitiänsä (ei sekuntia hiljaa, jos äiti yritti sanoa yhden lauseen, ei onnistu, lapsessa oltava kaikkien huomio koko ajan 100%) ja äidinäitiänsä - molemmat koko ajan hääsäävät ympärillä- ja päiväkodissa tämän lapsen pillin mukaan mennään pitkälle myös.

Tämä lapsi määrää kenen kanssa kukin saa leikkiä, ym. On hyvä mielikuvitus ja idearikas, mutta mielikuvitusta osaa käyttää myös siihen, miten kiusata toisia. Jos ei joka paikassa ensimmäinen, tönii toisia, jos kielletään, kauhea itku ja huuto, ja tyttö saa taas kaikkien huomion, joka tarkoituskin. Varmasti tällainen meno ei joka päiväkodissa onnistu, että yksi saa määrätä kenen kanssa kukin leikkii ja mitä saa leikkiä ja joka saa kaikessa olla ensimmäinen, tähän tiettyyn päiväkotiin vain sattuu ryhmän vetäjäksi ihminen, joka aivan hurmaantunut tämän mielikuvitusrikkaaseen lapseen, koska itsekin pitää saduista ja tarinoista ja kirjallisuudesta.

Inhottaa vanhemmat, jotka puhuvat puhumisen vuoksi. He tietävät samoin kuin lapsensa, että heidän puheella ei ole merkitystä. Lapsi tekee ihan kuin itse haluaa. En sitten tiedä, mikä on lopputulos, siis millainen aikuinen. Kaikkien ihannoima hyvin menestyjä narsistinen työpaikkakiusaajapomo vai mikä?

 

[taustalla]

Sitten on vielä yksi kombinaatio tuosta: eli sellainen, että äiti ja isä kyllä kieltää minkä kerkeää ja pitää kiinni siitä mitä sanoo, mutta pelkkä puhuminen ei koskaan riitä. Lapsi vaan systemaattisesti "leikkii kuuroa". Vaikka korvan juuressa huutaa, niin on kuin olis ainoa ihminen maailmassa. Ja joo, jatkaa vaan touhujaan vaikka tosiaan toinen hyppis tasajalkaa vieressä ja jodlais.

Meidän tyttö on just tällanen. Ja niin paljon kuin inhoankin ruumiillista kuritusta, niin se on ainoa, millä saa tytön huomion. Esim. pihalla, jos tyttö tekee jotain tuhmuutta ja kiellän, niin jatkaa toimiaan. Jos sanon, että nyt sitten lähdetään sisälle, jos vielä jatkat, niin tyttö sanoo, että lähdetään vaan. Ei se ole hänelle mikään rangaistus, sisällä on ihan yhtä ok kuin pihallakin. Jos otan lelun pois, niin ottaa rauhallisesti toisen lelun ja jatkaa sillä tekosiaan jne.

Sama homma sisällä, vaikka otan lelun pois, vaikka vien nurkkaan, vaikka kuinka komennan, niin mikään ei tehoa. Likka on vaan kohauttaa hartioitaan, mikäli edes mitenkään reagoi siihen, että hälle puhutaan. Ainoa, millä saan huomion, on se, että nappaan tukasta kiinni. Sitten vähän aikaa itkee ja sen jälkeen ehkä suostuu hetken kuuntelemaan kun selitän, että jotain ei saa tehdä, koska se sattuu toista, tai sotkee, tai tavarat menee rikki tms...

Kumpi on siis tällaisessa tilanteessa pienempi paha? Antaakko tytön tehdä kolttosiaan ja turhaan komentaa vieressä kun sillä ei selvästi ole tehoa vai ottaa tukasta kiinni? Joo, fyysinen väkivalta on laitonta, mutta pitäähän niitä tulevia luokkatovereitakin ajatella sen verran, että karsii tytöstä edes sen tulevaisuuden koulukiusaaja-aineksen pois...

 

[äippänä]

Joo samaa vaivaa tääläki yhdellä meiän kolmesta lapsesta. Ja kaikkia kolmea kasvattanu samat tyypit, eli ei oo kiinni siitä. Meillä on kans tämmönen sitkeämpi tapaus. Tämän lapsen kanssa saa tosissaan pitää rajat ja säännöt ja tarkkailla itseään, että niistä pidetään 100% kiinni. Ei usko, ei kuule, eikä korvaa lotkauta meikäläisen komennoille. Kaupasta kannetaan autoon, kun saa raivareita, eikä lopeta karjumistaan millään konstein. Tämäkään ei muka häntä haittaa, samahan se on istua autossa. Joskus kyllä käyttäytyy ihan mallikkaastikin, mutta ku paha päivä sattuu, niin se kuuluu kauas. Lapsi on ollu pienestä asti sisukas ja voimakastahtonen. Nämä ominaisuudet on mielestäni hyviä ja tiedän, että tyttö kyllä pärjää elämässään, mutta ku sais sen ymmärtämään, että tietyissä tilanteissa vaan pitäs totella. On uhkarohkea ja ketterä ja hyvin päättäväinen hommissaan. On saanu useamman aivotärähdyksen, ku en oo ehtiny nappaamaan neitiä vaaranpaikoista pois. Se kummastuttaa, että kun rajat on aina samat ja säännöt selvät, niin millon se lopettaa sen turhan rajojen kokeilun. Meillä on vilkkaita lapsia toisetkin, mutta yksi on ylitse muiden. Ei ole neuvolan mukaan ylivilkkautta, vaan vain voimakastahtoinen lapsi. Olen napannut niskavilloista, kun muu ei auta. Mutta se on se viimenen konsti, joka kyllä tehoaaki ainaki hetkellisesti. Rakastan tätä mukulaa hirvittävästi ja näen hänessä paljon itseäni ja toivon, ettei tyttö kärsisi tästä vahvasta luonteestaan. Lapsi on 3,5 vuotta. Tämmöstä tämä on, hermoja vaativaa hommaa. Nyt ihana rauha, ku kaikki nukkuu. Haen jätskin ja oon vaan, enkä kato tiskejäkään. Voimia vaan sullekki, joka painit samojen ongelmien kans!

 

[Moi]

mulla vähän toisentyyppistä kokemusta. Nimittäin me ollaan taas lopetettu kyläily muutamassa paikassa, talon emännän takia. Kerronpa muutaman esimerkin.. poikani on erittäin rauhallinen ja fiksu 1,5 vuotias. Tottelee hyvin äitiänsä eikä juuri protestoi. Oltiin sitten kerran kylässä paikassa jossa samanikäinen poika. Poikani katseli tämän leikkiautoja ja ojensi sellaisen sitten sille toiselle ja tämä paiskasi auton täysillä lattiaan. Kyläpaikan emäntä näki kyllä ihan vierestä mitä tapahtui mutta alkoi kuitenkin naama punaisena huutamaan meidän pojalle että täällä ei autoja viskellä lattialla. Meitin poika tieten hämmentyneenä kun ei tiennyt mitä teki väärin ja itkuhan siitä tuli..

Toinen tapaus oli kun oltiin sukulaisella kylässä joilla pari kuukautta vanhempi poika. Melkein koko ajan kun siellä oltiin poikani itki koska tämä vanhempi kaveri töni ja repi aina kun olivat samaa aikaa lattialla eikä kyläpaikan äiti sanonut mitään, ihmetteli vain kovasti että miks meidän poika itkee koko ajan että vierastaako noin kovasti..huh huh!!

 

[aargghh]

Voi ei...harmillista tuo. Tuo touhu on hyvin tuttua juuri tuossa ap. perheessä- perheen äiti ihmettelee, kun samanikäiset lapset itkee heillä (ei "muka" huomaa, kun oma pikku terroristityttö hakkaa ja vie lelut muilta, kiusaa siis tieten tahtoen...). Muut on kuulemma vaan "sellaisia porukolleja, jotka ei osaa leikkiä....

Mä olen nyt päättänyt, että meillä tuo terroristi ei enää apinoi. Eikä meidän lapset enää joudu moisen pompotuksen kohteeksi.

Kiitos vastanneille, mukavaa kuulla, etten ole ainoa kyllästynyt...=)

\

mulla vähän toisentyyppistä kokemusta. Nimittäin me ollaan taas lopetettu kyläily muutamassa paikassa, talon emännän takia. Kerronpa muutaman esimerkin.. poikani on erittäin rauhallinen ja fiksu 1,5 vuotias. Tottelee hyvin äitiänsä eikä juuri protestoi. Oltiin sitten kerran kylässä paikassa jossa samanikäinen poika. Poikani katseli tämän leikkiautoja ja ojensi sellaisen sitten sille toiselle ja tämä paiskasi auton täysillä lattiaan. Kyläpaikan emäntä näki kyllä ihan vierestä mitä tapahtui mutta alkoi kuitenkin naama punaisena huutamaan meidän pojalle että täällä ei autoja viskellä lattialla. Meitin poika tieten hämmentyneenä kun ei tiennyt mitä teki väärin ja itkuhan siitä tuli..

Toinen tapaus oli kun oltiin sukulaisella kylässä joilla pari kuukautta vanhempi poika. Melkein koko ajan kun siellä oltiin poikani itki koska tämä vanhempi kaveri töni ja repi aina kun olivat samaa aikaa lattialla eikä kyläpaikan äiti sanonut mitään, ihmetteli vain kovasti että miks meidän poika itkee koko ajan että vierastaako noin kovasti..huh huh!!

 

[Liina-Lii]

\

Voi hemmetti! Meillä on tuttavaperhe (suht läheinen) ja heillä on yksi 1 v 9 kk ikäinen riiviö-tyttölapsi. Joka kerta, kun lähtevät kylästä, tämä akka on hermoraunio. Vanhemmat eivät opeta tälle pikkulapselle MITÄÄN käytöstapoja:

a)mehun & keksin kanssa saa juosta
b)sängyllä saa hyppiä
c)kaappien sisällön saa tyhjentää lattialle
d)telkkarin saa työntää melkein lattialle
e)meidän lapsen sängyn petivaatteet saa repiä lattialle
f)vessanpöntössä saa uittaa käsiänsä
g)syötyään ei pyyhitä käsiä, vaan ne klähmitään huonekaluihin
h)tuolit saa kaataa ja niitten selkänojia hakata maahan
i)laatikosta saa ottaa puukot ja veitset

Tässä vain murto-osa asioista, joita ehti tapahtua tunnin vierailun aikana. Minä sitten "emäntänä" juoksen pikku pennun perässä komentamassa ja kuuntelemassa huudot!! Olen joka kerran sanonut, että meillä ei näin tehdä, lopeta. Nätimmin ja rumemmin. Inhottavaa komentaa toisten lasta, mutta kun en tahdo meidän lapsen ottavan oppia...Ja hei haloo, jos vanhemmat ei itse tajua EDES KYLÄSSÄ kieltää, niin kai se on sitten minun pakko. Kotona tuo täystuho saa tehdä kaiken...

Lisäksi kyseessä on tosi pullea tapaus, 85 cm ja melkein 18 kiloa, saa syödä kaikkea herkkua niin paljon kuin jaksaa, koskaan ei rajoiteta. Koko ajan suu käy, ilkeä katsoa vierestä, kun lapsi hankkii itselleen sokeritautia...Huh huh.

Ilkeiskö sitä ottaa puheeksi asian vanhempien kanssa? Olen yrittänyt, että he itse huomaisivat asian, mutta ei...Toivotonta.

Miksi jotkut eivät edes yritä opettaa käytöstapoja??? Ei ymmärrä...Onko muilla näin rasittavia tuttavia/omia lapsia??

Sinuna lopettaisin vierailut mun kotonani kokonaan. Ei kiitos. jos haluat pitää yhteyttä ystävääsi tapaile ilman lapsia tai lasten kanssa pihalla.