B
Bree
Vieras
Hei!
Nyt neuvoja kaivataan.
Meidän tyttö on nyt noin 1.5-vuotias. Hän lopetti yösyömiset noin 9kk iässä unikoulun ansiosta. Tästä asti hän on pääsääntöisesti nukkunut yönsä hyvin. Hän menee nukkumaan noin 20.30 ja on siis pääsääntöisesti nukkunut aamuun asti. Välillä on itkukohtauksia tullut ja mennyt, mutta neiti on nukahtanut pienellä lohdutuksella omaan sänkyynsä.
Nyt kun tuo 1.5-v on lähestynyt iän puolesta, niin unet ovat menneet aika "mielenkiintoisiksi". Aluksi tilanne ei ollut niin paha, sillä huonoja öitä tuli ehkä kerran viikkoon. Nyt ne ovat joka öisiä. Eli neiti herää jo joskus 22.30 paikkeilla aivan hysteeriseen huutoon. Hän ei rauhoitu mitenkään muutoin, kuin niin että hänet ottaa väliin nukkumaan. Ei auta sylit, tassuttelut, hyssyttelyt tai silittelyt. Kun häntä yrittää kammeta takaisin omaan sänkyyn, hän vääntäytyy rautakangeksi ja hysteerinen huuto alkaa ja hän nousee seisomaan pinnasängyssään.
Kun otamme hänet viereemme nukkumaan, hän nukahtaa pääsääntöisesti kovin pian, kiikutamme hänet omaan huoneeseen, omaan sänkyyn, jossa hän nukkuu aina seuraavaan heräykseen asti. Joskus nukkuu aamuun asti, joskus ei.
Onko kyse jostain kaudesta vai mitä ihmettä unille on tapahtunut? Onko tarpeen pitää unikoulua, vai voiko esim. eroahdistuskausi todella aiheuttaa tälläista yökäyttäytymistä.
Olisi kiva kuulla kommentteja sellaisilta, joilla on jotain vastaavaa ollut ja miten yöiden kanssa on tulevaisuudessa käynyt.
Asia ei painaisi mieltä niin paljon, mutta pikku neitimme siis nukkui ennen ihan hienosti, siksi tämä yöheräily ihmetyttää.
Nyt neuvoja kaivataan.
Meidän tyttö on nyt noin 1.5-vuotias. Hän lopetti yösyömiset noin 9kk iässä unikoulun ansiosta. Tästä asti hän on pääsääntöisesti nukkunut yönsä hyvin. Hän menee nukkumaan noin 20.30 ja on siis pääsääntöisesti nukkunut aamuun asti. Välillä on itkukohtauksia tullut ja mennyt, mutta neiti on nukahtanut pienellä lohdutuksella omaan sänkyynsä.
Nyt kun tuo 1.5-v on lähestynyt iän puolesta, niin unet ovat menneet aika "mielenkiintoisiksi". Aluksi tilanne ei ollut niin paha, sillä huonoja öitä tuli ehkä kerran viikkoon. Nyt ne ovat joka öisiä. Eli neiti herää jo joskus 22.30 paikkeilla aivan hysteeriseen huutoon. Hän ei rauhoitu mitenkään muutoin, kuin niin että hänet ottaa väliin nukkumaan. Ei auta sylit, tassuttelut, hyssyttelyt tai silittelyt. Kun häntä yrittää kammeta takaisin omaan sänkyyn, hän vääntäytyy rautakangeksi ja hysteerinen huuto alkaa ja hän nousee seisomaan pinnasängyssään.
Kun otamme hänet viereemme nukkumaan, hän nukahtaa pääsääntöisesti kovin pian, kiikutamme hänet omaan huoneeseen, omaan sänkyyn, jossa hän nukkuu aina seuraavaan heräykseen asti. Joskus nukkuu aamuun asti, joskus ei.
Onko kyse jostain kaudesta vai mitä ihmettä unille on tapahtunut? Onko tarpeen pitää unikoulua, vai voiko esim. eroahdistuskausi todella aiheuttaa tälläista yökäyttäytymistä.
Olisi kiva kuulla kommentteja sellaisilta, joilla on jotain vastaavaa ollut ja miten yöiden kanssa on tulevaisuudessa käynyt.
Asia ei painaisi mieltä niin paljon, mutta pikku neitimme siis nukkui ennen ihan hienosti, siksi tämä yöheräily ihmetyttää.