Taas rintaruokinnasta, mulle oli ihan selvää, että en anna korviketta, ellei suunnilleen lääkäri määrää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Halikatti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Halikatti"

Vieras
En nyt puutu korvikkeen antoon jos on haluttu imettää, eikä se ole onnistunut. Mutta kuinka moni antaa korviketta varmuuden vuoksi lisäruokana?

Mä imetin esikoista 1v 5kk ja toista imetän vielä (1v 4kk). Ihmettelin kun muutin maalle niin neuvolassa ne olettivat ilman muuta, että mulla on tuttipullo käytössä ja lääkärikin kommentoi, että olen superimettäjä. Siis täh? Helsingissä kukaan ei pitänyt sitä minään.

Ei edistä imetystä kauheasti jos ammattilaisten asenne on tuommoinen, suositusten mukaista imetysmeininkiä hämmästyvä.

Meillä on suvussa 1 tyypin diabetesta, ja jos on pienikin riski sille, että alle 1-vuotiaana saatu maitoproteiini lisää diabetesriskiä niin en katsonut saavani antaa mitään korviketta.

Meillä on niinpäin, että mitenköhän tuon imetyksen saisi loppumaan!
 
Ottamatta kantaa yhtään mihinkään muuhun, niin sun lapset saa sitä maitoproteiinia sun rintamaidonkin kautta jos sä itse syöt/juot tuotteita jossa sitä on. Että...
 
[QUOTE="sairas";23291661]Voi voi! En ole sairauteni vuoksi lapsiani vuonut imettää, kahvilassakaan ei ilmeisesti olis saanut käydä, ettei sulle tule paha olo!!![/QUOTE]

On tietysti henkilöitä joilla on oikea syy. Niinhän ap:kin sano viestissään. Mutta kun jotkut tekee niin ihan tietoisesti
 
Se on hienoa, että nykyään on mahdollisuus itse valita itselleen ja lapselle sopivimmat ruokintatavat.

Monella on sen verran menevämpi elämäntyyli, että korvikkeen anto helpottaa arkea pienen vauvan kanssa. Ja toiset meistä voi jäädä pesäänsä ja imettää vaikkapa 24h, kuten itse valitsin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä ymmärrä väärin;23291671:
On tietysti henkilöitä joilla on oikea syy. Niinhän ap:kin sano viestissään. Mutta kun jotkut tekee niin ihan tietoisesti

Miksi se tuntemattoman pienen lapsen pulloruokinta sitten tekee pahaa?
 
Se on hienoa, että nykyään on mahdollisuus itse valita itselleen ja lapselle sopivimmat ruokintatavat.

Monella on sen verran menevämpi elämäntyyli, että korvikkeen anto helpottaa arkea pienen vauvan kanssa. Ja toiset meistä voi jäädä pesäänsä ja imettää vaikkapa 24h, kuten itse valitsin :)

Mä valitsin imetyksen just menevän elämäntyylin takia. Ei ois voinu jossain parkkipaikalla ruveta lämmittää korviketta, vaan helpommalla pääsi kun nappas vauvan syliim
 
[QUOTE="sairas";23291683]Miksi se tuntemattoman pienen lapsen pulloruokinta sitten tekee pahaa?[/QUOTE]

koska vain marginaalinen osa imettämättömistä ei VOI imettää, monilla se on sitä ettei viitsitä (vaikkei pullolla sen helpommalla pääse oikeasti)
 
Se on hienoa, että nykyään on mahdollisuus itse valita itselleen ja lapselle sopivimmat ruokintatavat.

Monella on sen verran menevämpi elämäntyyli, että korvikkeen anto helpottaa arkea pienen vauvan kanssa. Ja toiset meistä voi jäädä pesäänsä ja imettää vaikkapa 24h, kuten itse valitsin :)

Siis mun mielestä menevämpään elämäntyyliin imetys sopi paremmin :D En olisi jaksanut aina tarkkaan laskeskella kuinka paljon korviketta pitää ottaa mukaan tai lähteä kauppaan/kotiin siksi, että korvike loppui. Ja pullojen peseminen yms... Meille sopi kyllä ehdottomasti se, että ruoka oli aina mukana, aina sopivan lämpöistä, aina hygieenistä yms. Varsinkin kun oon sellanen taliaivo, etten mä muista koskaan mitään :laugh: Nytkin vessapaperi ollu loppu jo viikon kun joka kerta kaupassa oon unohtanu. Lapsiparka olis kuollu nälkään kun olisin unohtanut korvikkeet kauppaan :D
 
[QUOTE="sairas";23291683]Miksi se tuntemattoman pienen lapsen pulloruokinta sitten tekee pahaa?[/QUOTE]

Tokikin tiedän, että taustalla voi olla esim. kykenemättömyys rintaruokintaan tms. MUTTA silti en pysty välttämään sitä sisäistä kirpaisua/pahan olon tunnetta, joka tuosta näystä tulee. Pieni avuton vauva huuta läheisyyttä, sydämen sykettä, sitä parasta ravintoa -rintamaitoa ja äiti kaivaa kylmän kliinisen pullon.
 
[QUOTE="ofelia";23291700]Siis mun mielestä menevämpään elämäntyyliin imetys sopi paremmin :D En olisi jaksanut aina tarkkaan laskeskella kuinka paljon korviketta pitää ottaa mukaan tai lähteä kauppaan/kotiin siksi, että korvike loppui. Ja pullojen peseminen yms... Meille sopi kyllä ehdottomasti se, että ruoka oli aina mukana, aina sopivan lämpöistä, aina hygieenistä yms. Varsinkin kun oon sellanen taliaivo, etten mä muista koskaan mitään :laugh: Nytkin vessapaperi ollu loppu jo viikon kun joka kerta kaupassa oon unohtanu. Lapsiparka olis kuollu nälkään kun olisin unohtanut korvikkeet kauppaan :D[/QUOTE]

Voi kultaseni, älä ole tyhmä.
Mulla on kokemusta pulloruokinnasta ja imetyksestä. Esikoinen oli pulloruokinnalla ja tottui hyvin nopeasti huoneenlämpöiseen korvikkeeseen. Kuopus nautti ensimmäiset 4 kk:tta pelkkää rintamaitoa ja vaati sen takia aina lämmitetyn korvikkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä ymmärrä väärin;23291671:
On tietysti henkilöitä joilla on oikea syy. Niinhän ap:kin sano viestissään. Mutta kun jotkut tekee niin ihan tietoisesti

Vaikka tekis sen ilkeyttään, niin: Mitä. Se. Sulle. Kuuluu.
 
Tokikin tiedän, että taustalla voi olla esim. kykenemättömyys rintaruokintaan tms. MUTTA silti en pysty välttämään sitä sisäistä kirpaisua/pahan olon tunnetta, joka tuosta näystä tulee. Pieni avuton vauva huuta läheisyyttä, sydämen sykettä, sitä parasta ravintoa -rintamaitoa ja äiti kaivaa kylmän kliinisen pullon.

Jos sinusta oman lapsen ruokkiminen on paha näky, niin olen oikeesti pahoillani puolestasi. Se, että äiti ottaa lapsen kainaloonsa ja juttelee syöttäessään, tulee se maito mistä tahansa, on kyllä minusta oikeinkin kaunis näky. Lapsen tarpeisiin vastataan siinä paikassa ja ihan samalla tavalla se lapsi on siinä mun sydämen sykkeessä.... On niitä lapsia, joilla on oikeesti paha olla ja kukaan ei vastaa ja sulle tulee paha olo siitä, että joku ruokkii lastaan:(
 
Tokikin tiedän, että taustalla voi olla esim. kykenemättömyys rintaruokintaan tms. MUTTA silti en pysty välttämään sitä sisäistä kirpaisua/pahan olon tunnetta, joka tuosta näystä tulee. Pieni avuton vauva huuta läheisyyttä, sydämen sykettä, sitä parasta ravintoa -rintamaitoa ja äiti kaivaa kylmän kliinisen pullon.

Mä oon joskus ennenkin tästä täällä keskustellut mutta sanotaan nyt taas. Mun rintamaito oli käytännössä myrkkyä mun vauvalle. Mun rintamaito aiheutti sen, että vauva allergisoitui pahasti useille ruoka-aineille. Mun vauvalle olisi ollut paras, ihan lääkärikin arvion mukaan, että ei olisi koskaan saanut pisaraakaan mun rintamaitoa. Syliä, läheisyyttä ja sydämen sykettä mun tuttipullostakin juova vauva sai.
 
Tokikin tiedän, että taustalla voi olla esim. kykenemättömyys rintaruokintaan tms. MUTTA silti en pysty välttämään sitä sisäistä kirpaisua/pahan olon tunnetta, joka tuosta näystä tulee. Pieni avuton vauva huuta läheisyyttä, sydämen sykettä, sitä parasta ravintoa -rintamaitoa ja äiti kaivaa kylmän kliinisen pullon.

Hohhoijaa mitä tekstiä! Voi vaan rauhassa pahoin, jos olet noin herkkä. Jouduin pakosta antamaan korviketta ja pidin lastani kehossani kiinni syöttäessä. Mun poika on erittäin iloinen ja sosiaalinen pieni tapaus ja meidän suhde läheinen. Tai ehkä mä olen sen verran tietämätön paremmasta, että en tajua kuinka mun lapsi on tuosta kärsinyt, ettei saanut tarpeeksi läheisyyttä, jota vain imettäessä voi antaa.
 
Olen samaa mieltä. Äitiysneuvolassa ja ensimmäisellä lasten neuvolalla oli sellainen maaläheinen suhtautuminen imetykseen. Siis sitä pidettiin parhaana ja luonnollisena tapana ruokkia vauvaa, siihen kannustettiin muttei siitä tehty mitään numeroa.

Nyt kolmosen kanssa olen kahden siijaisen kohdalla neuvolassa jo törmännyt tuohon hokemiseen kuinka olen suurinpiirtein superäiti ja saanut tehdä kovasti töitä kun nyt 3kk ikäinen vauva on täysimetyksellä vaikka minulla on kaksi isompaakin lasta. Öh, kovasti töistä... :O

Esikoisen imetyksen alku oli vaikeaa ja siinä sai tehdä töitä, mutta sen ekan 5vko:n jälkeen se sujui ihan itsestään. Kakkonen oli täysimetyksellä 6kk ja itse vieroitti itsensä 1v3kk ikäisenä, siinä ei ollut mitään työtä missään vaiheessa. Kolmosta aion täysimettää sen 6kk ja sitten saa itse vieroittaa itsensä siinä 1v-2v välillä milloin tykkää. Ainoa vaikeus tähän mennessä oli se alku ja imuotteen löytyminen kun teki niin kipeää. Sen jälkeen on sujunut ihan itsestään.

Laiskan äidin valintana tuota pidän, jos siis imetys muuten sujuu (maitoa tulee riittävästi ja lapsi osaa imeä eikä tarvita äidille mitään tiukkoja dieettejä). Hankalalta tuntuisi se korvikkeiden kotiin raahaaminen ja maidon mukaan otto, maitomäärien laskeminen ja pullojen peseminen jos ollaan yhtään pidemmällä reissulla.
 
Tokikin tiedän, että taustalla voi olla esim. kykenemättömyys rintaruokintaan tms. MUTTA silti en pysty välttämään sitä sisäistä kirpaisua/pahan olon tunnetta, joka tuosta näystä tulee. Pieni avuton vauva huuta läheisyyttä, sydämen sykettä, sitä parasta ravintoa -rintamaitoa ja äiti kaivaa kylmän kliinisen pullon.

voi herraperkele...
 

Yhteistyössä