tahaton selibaatti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nanna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nanna

Vieras
mikä neuvoksi kun on toinen, pitkässä, avioliitossa oleva osapuoli (meillä mies) lopettaa seksielämän yksipuolisella päätöksellään? ilman sen suurempia selityksiä, ilman että suostuu asiasta edes keskustelemaan, suuttuu... (tiuskaisee loukkaanteena, siis HÄN, ettei seksiä tarvita!), ilman että tuntee päätöksestään edes mielipahaa, jota toiselle aiheuttaa...sanoo vain, että hae seksis muualta! Hän ei sitä tarvitse, ajanhukkaa. No, ainahan se on ollut melko haluton niihin hommiin, mutta että nyt tällainen piste iin päälle...onko olemassa ns. kylmiä miehiä? (vrt. frigidit naiset, joista puhutaan) ei kai ole täysin normaalia että 40-kymppinen mies ei tunne halua seksiin? tämä tilanne loukkaa ja satuttaa mielettömästi minua, osapuolta joka joutuu vasten omaa tahtoaan oman miehensä taholta selibaatin ""uhriksi""! mikä neuvoksi?!!! ja minun kun tekisi mieli vaikka joka aamu, päivä, ilta ja yö. Tilanne on mieletön. OTTAKAA KANTAA! ANTAKAA NEUVOJA! HELP ME!!!
 
Tämä on siis puhdas arvaus, mutta oletko sattumoisin jotenkin sanallisesti tai muuten loukannut häntä verisesti? Ihan viime viikkoina tai päivinä, tai tunteina..
Vihjannut esim. munan koosta jotain, minkä hän voi käsittää väärin, tai toisia miehiä kehunut , tai muuten, jotain, mikä voisi miehisyyttä kolhaista?
 
kiitti arvauksesta! mutta mettään meni...olen vain yrittänyt keskustella neutraalisti tilanteesta, jonka hän on julistanut olevan tosiasia. mutta kun keskusteluakaan siis ei synny, se vain töllää tvtä, on kuin minua ei olisikaan. raivostuttavaa siinä sitten yrittää keskustella yksinään.sillä on tosin mielialalääkitys (taipuvainen masentuneisuuteen, tod.näk. se kärsii maanis-depressiivistä oireista. ilman lääkkeitä menee aikansa tosi kovaa ja korkealla ja sitten ei mene ollenkaan) päällänsä. myös alkoholi on ongelma. ja nyt sitten vielä tämä seksittömyyskin...aiheuttavatkohan mielialalääkkeet haluttomuutta? toisin se haluttomuus ei tunnu olevan suinkaan ongelma hänelle, vaan paremminkin helpottava olotila! läheisyydestä ja lämmöstä ja toisen huomioonottamisesta se tajua tuon taivaallista, vaan kokee ne pikemminkin kiusallisina tunteina...siis taitaapa olla myös tunnevammainen...
 
No, veikkaan siinä tapauksessa että miehesi vetää ihan itse miehisyytensä vessasta alas.
Hän on alkoholisti, narkkari ja luovuttaja.
Mieti vain, että haluatko itse olla samanlainen?????

Harmi!!

Kuulostaa siltä, että seksin puute on teidän perheessä se ongelma pienimmästä päästä.

Olen pahoillani, mutta sitä mieltä olen.Toivottavasti jompikumpi teistä saa elämän syrjästä kiinni.

Ei naisen tarvitse aina miehen mukana vajota. Jotkut naiset löytävät oman itsensä, kun ottavat vain oman elämänsä käsiinsä.
Surulista kuulla tuollaista.
Toivon sulle kuitenkin hyvää.
 
Voisiko olla että miehelläsi on toinen paikka missä tyydyttää tarpeensa, sillä jossain edes joskus ne kyllä vuoren varmasti tuon ikäinen mies tyydyttää.
No, eikös tässä tapauksessa ole itsellesikin oikeutettua tyydyttää tarpeesi jossain, huolimatta siitä että onko miehelläsi toinen vai ei. Ei keneltäkään terveeltä, parisuhteessa elävältä voi kieltää tuollaista normaalia parisuhteeseen kuuluvaa asiaa kuin seksi.
 
Ymmärrän sinua ja olen kokenut saman.
Mielialalääkkeet ovat myrkkyä mitä seksiin tulee, tosin ohimenevästi.

Kun miehen potenssi järkkyy tai hän alkaa pelätä epäonnistumistaan, se on tätä sitten. Ei asiaa voi avoimesti kohdata, mies on niin mimosa näissä asioissa. Pikemmin loukkaa verisesti rakastaan.
Mitään vieraita ei ole.

Kokeile hellyydellä ja voithan hankkia viagrat. Tilaa netistä ja yllätä.Siitä sitä itsetuntoa tulee enemmän kuin mistään muusta.Näin minä tein ja nyt pelaa seksi ja moni muukin asia.
 
Mun mies on ollut selibaatissa 10 viikkoa. Sitä ennen on ""antanut"" tänä vuonna yhteensä 4 kertaa. Mitään selitystä en ole saanut, vaikka olen yrittänyt hienovaraisesti kysellä. Tätä luokkaa seksielämämme on olut jo muutamanvuoden. Nyt tuli mitta täyteen ja petin, tuomitkaa tai älkää niin sen tein. Kaduttaako? Kyllä, mutta vain se, että kumit unohtui.
 
Näin meilläkin, tosin yhdessä ollaan oltu vasta 2 vuotta.. Meillä ei minkäänlaista seksuaalista kanssakäymistä olla harrastettu sitten viime joulukuun(!!!), miestä kun ei vaan kiinnosta. Ollaan nuoria, alle kolmekymppisiä ja itselläni ottajia olisi ollut vuoden aikana useitakin. En ole (vielä) sortunut muihin miehiin, mutta jos oma mies on sitä mieltä, että suutelukin on pelkkää ajanhukkaa ja käsitys hellyydestä on taputus pään päälle kuin kiltille koiralle ikään, niin kyllä alkaa mitta täyttyä. Asiasta ei meillä myöskään voi keskustella, mies vain väittää, että vika ei ole minussa. Joskus olen yrittänyt aloitteita tehdä, mutta itsetuntohan siinä rapisee kun mies työntää pois ja sanoo minun olevan liian päällekäyvä..!! Siis että mitä?? Varmaan aika moni nuori ja vähän vanhempikin mies olisi ihan innoissaan, jos tyttöystävä haluaisi seksiä. Noh, näin meillä. Voimia sinne!
 
Tasa-arvossa on edetty jo niin pitkälle, että miehetkin pihtaavat. Tähän asti se on ollutkin naisten yksinoikeus. Myös miehellä on oikeus määrätä omasta seksuaalisuudestaan.

Nanna voi käyttää sormiaan.
 
kiitokseni kauniit kommenteistanne ja neuvoistanne, myötäeläjät! kyllä sitä kaikkea on kokeiltu: oma käden onneakin suurimmassa puutteessa. se helpottaa hetkeksi, muttei ratkaise tätä perimmäistä pulmaa. aika koomista touhuilla yksinään kun toinen nukkuu vieressä...onpa se salarakaskin käynyt mielessäni, mutta en ole vielä toteuttanut sen hankintaa. eikä sekään tätä perimmäistä pulmaa taida purkaa kuin hetkeksi...mutta taidanpa sen kannalle kääntyä pikku hiljaa, jotten täysin kuihdu tässä ikävässäni. vaan mistäpä niitä halukkaita löytyisi...?! ei ole vielä vastaani kävellyt. olen ok mittainen ja kokoinen, hyvännäköiseksikin sanottu, mielestäni aivan haluttava 40-kymppinen pakkaus varsinais-suomesta...salarakkaan hankinta ei ole kosto miehelleni vaan keino selvitä tästä selibaatista, jonka sain osakseni pyytämättä ja pahaa aavistamatta. avioero, viagra, joopa-joo...eivät tule kyseeseen tässä tapauksessa.
 
Minkähän luulet olevan seurauksen jäädessäsi salarakkaastasi kiinni? Mieti vastaavaa tilannetta toisin päin. Jos miehesi ei saisi tarpeeksi seksiä, varmaan hyväksyisit hänelle salarakkaan.
 
Hei Nanna!
Melkein kuin minun elämästä, mutta huomattavasti lievempi versio sinulla. En kuitenkaan vähättele mitään, mitä kirjoitit.

Mielialalääkkeet ja tietenkin viina siinä sivussa vaikuttavat sillä tavalla, että siihen ei Viagrat yms. auta. Nämä, jotka tässä ketjussa sinulle niitä ehdottelivat, eivät todellakaan tiedä, kuinka ko. potenssilääkkeet toimivat.

Itsekkään en ole sortunut vuosien varrella ns. salarakkaisiin, vaikka mielessä on satoja ellei tuhansia kertoja käynyt. Mutta ne kellä syystä tai toisesta on salarakas, niin itse en missään tapauksessa tuomitse sellaisia ihmisiä. Jokin syy tällaiseen täytyy olla. Monesti se on se puuttuva esim. hellyyden puute, jota kotoa puuttuu.

Niin kauan, kuin tällainen salarakastouhu ei satuta toisia ihmisiä, puhun nyt puolisoista, lapsista yms. niin mielestäni se on sallittua.

Älkää kysykö, miksi tällaiset ihmiset eivät eroa. Minun mielestä se on tehty liian helpoksi tänä päivänä.

Mutta nyt nukkumaan. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa vaikka romaanin.

PS: Miehelläsi ei myöskään voi olla vierasta naista, tai voi, henkinen sellainen, mutta ruumiillisesti mielialalääkkeitä syövä ei kykene toisenkaan kanssa.

Nyt puhun todella masentuneista ihmisistä, enkä vain sellaisista, jotka odottavat muutaman viikon lomaa ja kuvittelevat olevansa masentuneita.
 
""jotten täysin kuihdu tässä ikävässäni.""
Ei voi kuin todeta, että kyllä nelikymppinen nainen voi olla tyhmä.
Ei selibaatissa kuihdu eikä kutistu. Seksi ei ole perustarve syömisen ja nukkumisen ohella vaikka psykologit mitä sanoisivat. Olen siitä elävä esimerkki.
Selibaatissa ei tarvita dildoa eikä edes omaa kättä.
Suhteen loputtua elimistö tottuu olemaan ilman.
Olo vapautuu ja huomio kiinnittyy muihin asioihin.
Henkisen kasvun avaintekijä ei ole alapään nautinnot.
Takana on seitsämän vuotta selibaattia ja aion pysyä puutteessa lopun ikääni. Onneksi meitä on muitakin.
Näköjään suomi24/60+ palstalla on harvinaisen selväjärkistä porukkaa. Taidan hypätä elämässäni vuosikymmenen yli ja hengailla tuon ikäisten parissa.
Siellä osataan jo puhua muistakin asioista.
Masennuslääkkeet lyövät seksin jumiin. Näin sen omin silmin ex-aviomieheni elämässä. Johan tuosta herkusta saatiinkin yllin kyllin. Kiitos lääkärille. Terapeutti kysyi myöhemmin mikä piti liittoamme kasassa. En keksinyt muuta kuin seksi.
Niin kai se oli ensi tapaamisesta lähtien.
Salarakas vouhotus saisi jo loppua. Puhutaan entisillä nimikkeellä jalkavaimo, rakastaja, rakastatar.
 
tuhannet kiitokseni viestistäsi, sinä minä! lohdullista tietää, että toistenkin tilanne muistuttaa melkoisesti omaani. joo, ei se seksinkään puute hierrä kaikkein päällimmäisenä, mutta ehkä eniten se todellinen kylmyys, läheisyyden ja toisen huomioon ottamisen puute mitä aviopuoliso voi toiselle tarjota vuodesta toiseen... ne ne vasta todella satuttavat syvältä ja kovaa. kyse lienee jonkinlaisesta vallan käytöstä, että enpäs anna sulle mitään, häh-häh-hää...kun kerran vielä alennuit pyytämäänkin...tunnevamma. ero ei tule meillä kyseeseen monestakaan syystä, ei ainakaan vielä, mutta tilanne on mahdoton. on kuin nykästen avioliitto: yhdessä ei voi elää mutta erossakaan ei voi olla...heh-heh. ja se toinen nainen: sillä ei niitä todellakaan ole (voi kunpa olisikin. se yksinkertaistaisi paljon asioita). se on nyt vain niin ettei naiset ja seksi liikuu sen päässä, vaikka se tuntuukin kovin luonnottomalta. Voimia ja jatkoja sinulle, minä!!!!
 
vaude, sinä oinas! ryhdytäänkö todella salarakkaiksi, vaikka vain näin virtuaalitasolla, ensin... olisi todella kivaa, kun olisi joku, joka välittää! mutta miten se tehdään...? mikäs muuten teidän huushollissa mättää? kerro lisää itsestäsi!
 
kiitokseni myös tästä kommentista! se oli täyttä asiaa! tarkemmin ajateltuani asiaa, yhdyn vilpittömästi mielipiteisiisi. lienet hieman iäkkäämpi henkilö, kokenut ja nähnyt paljon elämää, seksinkin kirjo on tullut koettua laidasta laitaan masennuslääkkeillä ja ilman... ""seksi ei ole perustarve..."" se oli kuin lainaus mieheni suusta! voimia sinulle, jotta pysyisit tekemässäsi päätöksessä. se varmastikin helpottaa ja yksinkertaistaa elämääsi :-) minä en vain sellaiseen ratkaisuun koe olevani vielä valmis.
 
Hei Nanna!

Mitä kuuluu tänään?

En ole ehtinyt kirjoitella tähän sinun viestiketjuusi, enkä kyllä ehdi nytkään. Toivottavasti illalla / yöllä ehtisin.

Mutta jos luet tämän, niin kerrohan mitä sinulle kuuluu tällä hetkellä.

Jään odottamaan ja yritän myöhemmin kirjoitella.

Terveisin Minä
 
tervehdys, sinulle Minä! vai pitäisikö paremminkin sanoa sairahdus...heh! olipa tosi piristävää, että vielä jaksoit kirjoitella. Kiitokseni! :-). minullekin sopii paremmin täällä käymiseen nämä alkuyön tunnit. mitäkö kuuluu? no, joo...viilenee, viilenee eli tuo mies on hyvin töykeä, on kuin ei minua olisikaan, ei luonnollisestikaan suostu puhumaan oikeastaan yhtään mitenkään muuten kuin lasten kautta... sairasta! se tuntuu olevan kovin alakuloinen ja masentunut, itsesääliä, apatiaa, maailma potkii päähän joka tavalla. hymystä tai ystävällisistä sanoista ei tietoakaan, mielialalääkkeistä huolimatta (toivottavasti syö edelleen niitä eikä heitä alas vessanpytystä!) tunnen tyypin yli 20 vee kokemuksella: kaljanhimo se hiertää siellä taka-alalla jatkuvasti, etenkin viikonloppuisin (syö, kai, antabusta siihen pulmaansa).

minä olen surullinen, että ihmisen, jonka kanssa pitäisi tuntea yhteenkuuluvuutta, luottamusta, kunnioitusta, läheisyyttä ja lämpöä, tuntuu tällaiselta. minä se höppänä, ikuinen optimisti, jaksan vain toivoa päivästä päivään, että huomenna kaikki on toisin, että aamulla herätessään se on muuttunut ""normaaliksi"". mutta se ei muutu, kyllä se jo minunkin pitäisi uskoa...

Seksi on aihe, josta on tällä hetkellä turha muuta kuin nähdä märkiä unia. yritin vielä keskustella aiheesta, mutta se ei johda mihinkään. mies menee aivan lukkoon. sanoo korkeintaan, kun ei tee mieli, joutavaa touhua. kömpii nukkumaan vihaisena. se ei halua ottaa millään lailla huomioon minun tunteitani, kun kerron että mitäs tehdään, kun minun tekisi...haluaisin niin kovasti lähelle, yhdessä.
sattuu syvältä ja kovaa. minä en saattaisi sanoa sille niin, jos SE edes joskus ehdottaisi sitä, vaikkei niin tekisikään mieli. eikös siinä lajissa halut syty homman edetessä, luulisin. minun mielestä seksi on paras ja halpakin huvi ja rentoutumiskeino. keino osoittaa kauniilla tavalla todella tykkäävänsä toisesta ja kokea kirjaimellisesti yhteenkuulu-
vuutta. se ei koe näin...sääli.

tätä tarinaa riittää. kerropa sinä vuorostasi miten teillä...

 
Jos sun mies on masentunut niin tarjoa sinä itse hänelle hellyyttä ja ole huolehtivainen. Eikä kannata ottaa sitä seksiasiaa nyt lähiaikoina puheeksi. Jos ihminen tuntee että sinä todella välität hänestä ilman seksiäkin niin ehkä hän pikku hilja päästä sut lähemmäksi itseään.
Jos hän yrittäisi sun kanssa sekstailla vastentahtoaan niin se ei ainakaan teitä lähennä minun mielestäni.
Yleensä masentunut ihminen tarvitsee paljon läheisten tukea vaikka hän saattaa aluksi torjua kaikki.
Olen itse ollut masentunut ja meillä tuli ongelmia myös seksissä ja mies epäili että mulla on toinen kun en innostu seksistä. Sitten hän keksi että en halua häntä, että hän ei riitä mulle. Ja kaikenmaailman muita juttuja. Mutta jostain syystä ei huomannut että mulla oli jatkuvasti paha olo ja hänen epäilemiset vain pahensivat sitä ja se että tunsin siitä syyllisyyttä että en halua seksiä ja aina vaan vähämmän halusin kun hän painosti. Ja sitten kun hän huomasi että seksiä ei saa niin ei tietenkään koskenut muhun muutenkaan, ei antanut huomiota, ei hemmotellut, ei mitään. Eli kaikki nää teki ennen vain siksi että saisi, ainakin sellainen tunne tuli minulle siitä.
Itse olisin kaivannut että hän olisi pitänyt mua hyvänä ja ottanut muuten vaan syliin ja hemmotellut. Kun olisin tuntenut että hän välittää minusta joka tapauksessa niin tämä läheisyyden tunne olisi varmasti tehonnut paremmin haluihini.
 
No hemmetti Nanna!

Aivan kuin minun suullani taas tätä juttua. Mutta nyt on taas sellainen tilanne päällä, että en kerta kaikkiaan pysty syventymään tähän. Ehkä illalla / yöllä.

Kaikki tuo Antabus yms. sopii meidänkin tilanteeseen ja kuvaan.

Mutta jaksellaan, ja yritän kirjoittaa myöhemmin. Vaikka tämä päivä on ollut sellainen, että vain jos lapsille sattuisi jotakin, niin se olisi pahempaa.

Mutta kuullaan!

Terveisin Minä
 

Yhteistyössä