Taidan olla masentunut... Mites tästä eteenpäin?

[prkl]

Inhottaa koko aihe... Mulla oli parikymppisenä keskivaikea masennus ja silloin vannoin etten enää ikinä ko.sairauteen sairastu... Sen takia olenkin varmaan kieltänyt tilanteen näin pitkään vaikka toisaalta kun miettiin niin tämä on varmaan jatkunut esikon syntymästä alkaen eli kohta kolme vuotta...

Rakasta miestäni syvästi mutta meidän suhdetta hankaloittaa se etten ole pystynyt päästämään häntä kunnolla lähelleni pitkään aikaan... Tätä ongelmaa ei ollut ennen lapsia! Tietysti kaksi pientä lasta vähän verottaa sitä vanhempien läheisyyttä, mutta mies on kova halimaan ja pusimaan ja itse huomaan aina kääntyväni pois... Olen joskus jopa miettinyt rakastanko häntä enää, mutta ei se sitä ole. Mulle on tullut vain joku kummallinen läheisyysongelma.

Nyt odotan kolmatta lastamme, joten ihan varmasti tässä on taas joku hormoonijuttukin menossa. Mutta juuri tällä hetkellä arki tuntuu ihan kivireen vetämiseltä... Teen samat asiat oli sitten arki tai viikonloppu. Viikonloput eroavat lähinnä siksi että silloin on enemmän aikaa tapella miehen kanssa kun hän ei koe saavansa huomiota jne... Ja mä en vain jaksa! Olen henkisesti ja fyysisesti aivan loppu! Enkä haluaisi sitä ääneen myöntää...

Haluaisin vain sulkeutua johonkin mökkiin yksinäni vaikka viikoksi! Missä kukaan ei vaatisi mitään tai kyselisi koko ajan että mikä mua vaivaa... :/

 

[olisiko tästä mitään apua]

http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=881

 

[ap]

http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=881

Voisi ainakin kokeilla. Kiitos.

 

[Grace]

Sun miehesi on selvästikin turhautunut asiasta kun ei tiedä mikä sulla on.
Teidän kannattaisi mennä kahdestaan jonnekin ja jutella asiat selväksi.
Masennus johtuu selvittämättömistä asioista. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu =)
Yksinolo ei asiaan auta se voi vaan pahentaa sitä koska masentunut ihminen rakastaa kaivella omaa napaa kaikessa rauhassa keskeytyksettä oikein uppoutua omaan surkeuteensa.
Jos vihaat masennusta taistele viimeiseen saakka ja taistele sitä vastaan sun miehesi rinnalla. Anna hänelle tilaisuus ymmärtää sua :heart:
Toivon, että saat masennuksen selätettyä. :hug:
- masennusta vuosia sairastanut-

 

[ap]

Mutta onko tämä nyt sellainen asia joka on pakko ottaa puheeksi neuvolassa? Kun en vain jaksaisi puida tätä, mutta toisaalta tiedän että se jaksamattomuus johtuu juuri siitä masennuksesta... Mihin ne edes sieltä neuvolasta ohjaa?

 

[ap]

Sun miehesi on selvästikin turhautunut asiasta kun ei tiedä mikä sulla on.
Teidän kannattaisi mennä kahdestaan jonnekin ja jutella asiat selväksi.
Masennus johtuu selvittämättömistä asioista. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu =)
Yksinolo ei asiaan auta se voi vaan pahentaa sitä koska masentunut ihminen rakastaa kaivella omaa napaa kaikessa rauhassa keskeytyksettä oikein uppoutua omaan surkeuteensa.
Jos vihaat masennusta taistele viimeiseen saakka ja taistele sitä vastaan sun miehesi rinnalla. Anna hänelle tilaisuus ymmärtää sua :heart:
Toivon, että saat masennuksen selätettyä. :hug:
- masennusta vuosia sairastanut-

Juuri nyt vain tuntuu, ettei ole voimia edes puhua... Vaikka tiedän kokemuksesta että vain siten voi parantua... Enkä halua olla masentunut äiti lapsilleni! Mulla on itselläni ollut sellainen ja tiedän ettei sellainen äiti ole täysipainoinen äiti. Kai se pitää neuvolassa mainita ja toivoa että sieltä jotain apua löytyy.

 

[Grace]

Sun miehesi on selvästikin turhautunut asiasta kun ei tiedä mikä sulla on.
Teidän kannattaisi mennä kahdestaan jonnekin ja jutella asiat selväksi.
Masennus johtuu selvittämättömistä asioista. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu =)
Yksinolo ei asiaan auta se voi vaan pahentaa sitä koska masentunut ihminen rakastaa kaivella omaa napaa kaikessa rauhassa keskeytyksettä oikein uppoutua omaan surkeuteensa.
Jos vihaat masennusta taistele viimeiseen saakka ja taistele sitä vastaan sun miehesi rinnalla. Anna hänelle tilaisuus ymmärtää sua :heart:
Toivon, että saat masennuksen selätettyä. :hug:
- masennusta vuosia sairastanut-

Juuri nyt vain tuntuu, ettei ole voimia edes puhua... Vaikka tiedän kokemuksesta että vain siten voi parantua... Enkä halua olla masentunut äiti lapsilleni! Mulla on itselläni ollut sellainen ja tiedän ettei sellainen äiti ole täysipainoinen äiti. Kai se pitää neuvolassa mainita ja toivoa että sieltä jotain apua löytyy.

Sun on pakko lapsiesi tähden. :hug:
Neuvolasta saat korkeintaa apua päästä juttelemaan jollekin psykologille mutta sekin voi olla kiven alla. Ja sielläkin sulle tulee eteen kertoa mistä tämä kaikki johtuu. Lääkkeet ei helpota sun oloa kuin vie vain sen pahimman kärjen. Masennuksen selättää ainoastaa kun käy kohti niitä vaikeita asioita joita on sulkenut sisäänsä.
Usko mua se auttaa kun puhut miehellesi :heart:

 

[gfjhg]

Masennus- voimatonta vihaa ja surua joko menneestä tai nykyisestä?