Taidan olla raskaana,miks just nyt?!

[Vieras]

Menkat on kunnolla myöhässä ja rintoja aristaa,edellinen raskaus on tuoreessa muistissa.Ollaan käytettyä kumia ehkäisynä koska imetin.
Esikoinen 8kk,elämä aika kaaoksessa,pelotta mahd raskaus ja edellinen oli aika rankka henkisesti ja fyysisesti.,miehestä ei ollut millään lailla mitään tukea,eikä ole vauvan hoidossakaan.En jaksaisi nyt...Mutta tottakai pidetään,kai?!!! en tiedä paniikki......
Muita äitiejä joilla on uusi raskaus tuntunut ahistavalta.....?
Olen varmaan turha valittaja....

Luin Anna-Leenä Härkösen kirjaa ja tuli oma ed raskaus mieleen ja kaikki pahat muistot,ne tuli niin elävästi että pelottaa vellonko koko uuden raskauden ajan pahoissa muistoissa kun yksi kirja lukeminen laukaisi kauheet fiilikset....

 

[no]

otahan itteäsi niskasta kii ja lopeta vinkuminen. teet vaikka kirjallisen listan asioista, jotka pelottaa yms. saa sitä valittaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen on kannettava tekojensa seuraukset.

 

[Kiin]

Siulla on 9kk aikaa tunnustella fiiliksiäsi ja valmistautua henkisesti vauvan tuloon :hug:
Jos tuntuu, että tarvitset keskusteluapua niin sano siitä neuvolassa tai jos siulla on jo ennestään kontakti esim. mielenterveystoimistoon niin ota ihmeessä yhteyttä sinne.
Eiköhän siun yllätysraskaus vielä iloksi muutu :heart: Asioilla kun on tapana järjestyä aina jotenkin.

 

[ap]

otahan itteäsi niskasta kii ja lopeta vinkuminen. teet vaikka kirjallisen listan asioista, jotka pelottaa yms. saa sitä valittaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen on kannettava tekojensa seuraukset.

Olipa rohkaisevaa,mitä tarkoitat tekojeni seuraukset....?! enhän minä tehnyt vaikeaa raskautta itselleni ja lukuisia kertoja sairaalassa....yms

 

[muppe-78]

otahan itteäsi niskasta kii ja lopeta vinkuminen. teet vaikka kirjallisen listan asioista, jotka pelottaa yms. saa sitä valittaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen on kannettava tekojensa seuraukset.

Minkäs sille sitten voi jos kumi ois pettänyt eikä ole huomattu? Musta sun kommentti ei ollut ahdistusta kokevalle kovin kiva. Itselläkin on ahdistusta ollut ja on edelleen ja tuo tuntuisi todella pahalle jos itse olisin tuon avauksen tehnyt ja saanut sinun vastauksen heti kärkeen.

 

[Cruella DeVille]

otahan itteäsi niskasta kii ja lopeta vinkuminen. teet vaikka kirjallisen listan asioista, jotka pelottaa yms. saa sitä valittaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen on kannettava tekojensa seuraukset.

Olipa rohkaisevaa,mitä tarkoitat tekojeni seuraukset....?! enhän minä tehnyt vaikeaa raskautta itselleni ja lukuisia kertoja sairaalassa....yms

niin ja koska ehkäisyä olitte kuiteski käyttäny. mä oon kiinin kanssa samoilla linjoilla et asioilla tapana järjestyä ja sunkin raskaus muuttuu vielä iloksi =) ja raskaudet on erilaisia, tää voi olla paljon helpompi. jaksuja :hug:

 

[Äiti]

No ajattele, että se vauva todella tahtoo tulla teille =)
Kyllä asiat aina järjestyy, yleensä vielä parhain päin.

Luulenpa, että muutaman kk:n päästä osaat jo iloita tästä yllätyksestä ja vauvan synnyttyä tuntuu, että näin sen pitikin mennä.

Ja myöhemmin huomaat, miten ihana onkaan kun lapsilla on seuraa toisistaan ja aina leikkikaveri lähellä. Samalla saat itse yhdellä "rykäsyllä" eli samaan syssyyn kaksi lasta samoilla väsymyksillä jne. Ja tämä raskaushan voi olla aivan erilainen kuin edellinen.
Tsemppiä, ja onnea!

 

[ap]

otahan itteäsi niskasta kii ja lopeta vinkuminen. teet vaikka kirjallisen listan asioista, jotka pelottaa yms. saa sitä valittaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen on kannettava tekojensa seuraukset.

Olipa rohkaisevaa,mitä tarkoitat tekojeni seuraukset....?! enhän minä tehnyt vaikeaa raskautta itselleni ja lukuisia kertoja sairaalassa....yms

niin ja koska ehkäisyä olitte kuiteski käyttäny. mä oon kiinin kanssa samoilla linjoilla et asioilla tapana järjestyä ja sunkin raskaus muuttuu vielä iloksi =) ja raskaudet on erilaisia, tää voi olla paljon helpompi. jaksuja :hug:

Kiitos rohkaisusta....,kyllä tuo raskaus tuli puskan takaan ja ilman kumia ei olla oltu kertaakaan,koska mitään riskipeliä ei pelata.Toivon todella etta asiat järjestyy....

 

[ap]

No ajattele, että se vauva todella tahtoo tulla teille =)
Kyllä asiat aina järjestyy, yleensä vielä parhain päin.

Luulenpa, että muutaman kk:n päästä osaat jo iloita tästä yllätyksestä ja vauvan synnyttyä tuntuu, että näin sen pitikin mennä.

Ja myöhemmin huomaat, miten ihana onkaan kun lapsilla on seuraa toisistaan ja aina leikkikaveri lähellä. Samalla saat itse yhdellä "rykäsyllä" eli samaan syssyyn kaksi lasta samoilla väsymyksillä jne. Ja tämä raskaushan voi olla aivan erilainen kuin edellinen.
Tsemppiä, ja onnea!

Voi kiitos kiitos!!!!!

 

[Lohtua]

Itse tulin raskaaksi, kun esikoinen oli 7 kk. Pelotti ihan vietävästi ja harkitsin aborttia. Eka raskaus oli ihan hiton vaikea ja synnytys myös. En kuitenkaan noita aborttiaatoksia sen kummemmin sitten edes uskaltanut ääneen sanoa... meillä ei myöskään mies ollut mitenkään avuksi...

Sitten päätin, että selviän kyllä. Ja niin selvisinkin... raskaus oli tosi helppo eikä mitään ongelmia ekaan verrattuna, vaikka edellisestä raskaudesta oli suht vähän aikaa...

Vauva-aika otti omansa, niin kuin kaikkien kanssa oli ikäero mikä hyvänsä... Nyt lapsista on paljon seuraa toisilleen ja itse jätin sen perheestään huolehtimattoman miehen huolehtimaan itse itsestään ja voin sanoa, että KYLLÄ SINÄ PÄRJÄÄT! Vaikka yksinkin, sisko

 

[ap]

Itse tulin raskaaksi, kun esikoinen oli 7 kk. Pelotti ihan vietävästi ja harkitsin aborttia. Eka raskaus oli ihan hiton vaikea ja synnytys myös. En kuitenkaan noita aborttiaatoksia sen kummemmin sitten edes uskaltanut ääneen sanoa... meillä ei myöskään mies ollut mitenkään avuksi...

Sitten päätin, että selviän kyllä. Ja niin selvisinkin... raskaus oli tosi helppo eikä mitään ongelmia ekaan verrattuna, vaikka edellisestä raskaudesta oli suht vähän aikaa...

Vauva-aika otti omansa, niin kuin kaikkien kanssa oli ikäero mikä hyvänsä... Nyt lapsista on paljon seuraa toisilleen ja itse jätin sen perheestään huolehtimattoman miehen huolehtimaan itse itsestään ja voin sanoa, että KYLLÄ SINÄ PÄRJÄÄT! Vaikka yksinkin, sisko

Sinähän rohkeasti olet tehnyt,niin tosin mitä sitä ukkoa katselemaan jos hänen elämänsä pyörii vain oman napansa ympärillä.
Ehkä minäkin pärjään,olen sitkeä sissi,ehkä toisinaan vaan liian tunteellinen,silloin on vaikea ajatella selkeesti ja järjellä.

Kiitos sinullekkin!

 

[Minttu]

Meillä oli esikoinen n.5kk kun huomasin olevani raskaana.. se oli täys shokki ja paniikki iski päälle.. abortti ei mulle ollu vaihtoehto joten ei auttanu ku valmistautua tulevaan. Monta kertaa pelotti ja kauhistutti. Raskaus meni hyvin. Sitten lapsesta tulikin allergialapsi ja alko valvomiset ja esikoinenkin valvotti vielä. Nyt nuorempi on jo vuoden ja päivääkään en pois vaihtais vaikka raskasta on ollutkin. Kyllä sitä selviää kun on pakko..

 

[vieras]

Meilläkin oli 8kk vauva kun aloin seuraavaa odottamaan, sillä erotuksella että kakkonen oli ihan harkittu ja toivottu. Raskausaikana sai levätä kun esikoinen nukkui vielä päiväunia.

Eka vuosi kahden pienen kanssa oli rankka, mutta kun jätti kaiken ylimääräisen (siivous, kotityöt) minimiin niin jaksoi. Meillä mies kyllä osallistui lastenhoitoon, kunhan työreissuiltaan kotiin ehti (n 150 ulkom. matkapäivää sinä vuonna)

Katsele valmiiksi itsellesi, joku lapsenvahti, jos ei ole mummoa tms. Helpotti kun pääsi joskus kauppaan ihan yksin tai koiran kanssa lenkille. Oli joka maksetun sentin arvoinen juttu =)

 

[Gekkolisko]

Meillä kolmas lapsi oli 8kk, kun sain tietää odottavani tätä neljättä. Aikaa siitä muutama viikko. Alkuunsa oli järkytys, kun toikin vauva vielä niin pieni.
Ja meillä tilanne, että raskaus olikin jo puolessa välissä, kun se selvisi. Mulla ei menkkoja eikä MITÄÄN oireita edellisen raskauden jälkeen, joten aiemmin en osannut epäillä. Mahan kasvukaan ei erottunut, kunj en mikään hoikka ole.
Mutta nyt jo ajatukseen tottunut, eiköhän se siitä kun vauhtiin pääsee, ikäeroo näille meiän "kaksosille" tulee sit aikalailla tasan vuosi.

Laita Y:tä jos haluut kirjotella! =)

 

[tähdenlento09]

:hug:
Asioilla on tapana järjestyä ja toinen pieni perheeseen tuo hetkellisesti pienen "hässäkän", mutta äkiiä se rankin vaihe menee ohi.
Raskauden aikana ehtii kyllä sopeutua ajatukseen, kyllä se siitä =)

 

[ap]

Kiitos kaikille vastanneille...jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuu kun vaan uskaltaisin miehelle kertoa asiasta.

tahdon uskoa että kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka ei pikkukakkosta ollu suunnitelmissa vielä vähään aikaan!