Taisin sössiä sitten uuden mahdollisen parisuhteen

[pilalle tais mennä]

Ongelma voi olla siinäkin, että tällä miehellä ei välttämättä ole edes vielä "sitä juttua", mistä joutuisi mahdollisesti luopumaan. Tarkoitan siis, että hän itsekään ei vielä tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Kuitenkin tietää ehkä sen, että jotain hän haluaa tehdä, nähdä ja kokea ennen sitoutumista ja perheen perustamista. Se "jotain" on vaan vielä määrittelemätön asia hänelle itselleenkin. Et voi siis sanoa, ettet oletakaan toisen luopuvan sun vuoksi jutuistaan, kun et tiedä, mitä ne jutut mahdollisesti ovat. Entä jos mies haluaisikin lähteä rauhanturvajoukkoihin, reppumatkalle maailman ympäri, heittäytyä palkkatyöstä kiertäväksi muusikoksi tai lähteä kokeilemaan vuodeksi ekokyläelämää juuri silloin, kun sinun mielestäsi teidän pitäisi alkaa harkitsemaan perheenlisäystä?

Miksi miehen pitäisi sanoa, että ei halua olla kanssasi, jos hän haluaa olla kanssasi kuten on ollut tähänkin asti? Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat ja sen vuoksi mä olen yleensä se, joka pistän suhteen poikki, jos huomaan toisen odottavan multa enemmän kuin mitä mulla on sillä hetkellä hänelle annettavaa. Ja voin sanoa, että ei se välien katkaiseminen kivaa ole sille katkaisijallekaan. Pahinta on, jos toinen alkaa kysymään miksi. Kyselemään, mitä vikaa hänessä on ja miksi en halua olla hänen kanssaan.

Sun pelkosi ei kuitenkaan ole aiheeton. Saatat satuttaa itsesi. Mutta olisiko sittenkin järkevämpää satuttaa itsensä nyt eikä vasta parin vuoden päästä? Jatkamalla tämän miehen kanssa otat riskin, että siipeen tulee. On toki mahdollista sekin, että ei tulekaan. Lähinnä kyse on siitä, kuinka kauan olet valmis odottamaan ja koetko yhteisen aikanne hukkaan heitetyksi, jos tästä suhteesta ei parisuhdetta koskaan kehitykään.

No tällä miehellä on jo perhe(=lapset) joten ei se voi niin vaan päättää et elämän suunta onkin jossain muualla tai et voi tehdä ihan mitä vaan kun lapset kuitenkin sanelee osan elämää. Se haluaa parisuhteen ja jonkun jonka kanssa jakaa elämän mutta silti ei tiedä mitä haluaa. Meillä on kummallakin ollut jo elämä siinä pisteessä et on jo suunnitelmat tehty mut kummallakin ne meni mönkään ja nyt sit me ollaan kumpikin tässä ja mietitään mitä sitä elämä tuo tullessaan.
Olen sille sanonut suoraan et en halua satuttaa itseäni ja sen mielestä on hyvä et haluan suojella itseäni mutta en käsitä et jos se noin sanoo ni onko se jo kuitenkin tietonen mitä tekee mun kanssa eli katkasee välit. Olisi kai helpompi todellakin satuttaa itseään nyt eikä sitten kun se on jo "myöhäistä". Olen valmis odottamaan nyt jonkun aikaa vielä,ehkä sen pakollisen välimatkan aikaan se osaa tehdä jotain päätöksiä ja kun palaa suomeen ni tietäis mitä itse haluaa.

 

["eee"]

Kauanko olette hengailleet/tapailleet?

 

[pilallle tais mennä]

[QUOTE="vieras";26913095]Mitä tarkoittaa paikallaan junnaaminen? Ensin haluat "alkaaoleen"? Sitten muutto yhteen? Kihloihin? Naimisiin? Lapsia? Asuntolaina? Aina joku uusi juttu, kun edellisen olet saanut? Eikä niissä mitään pahaa, jos se on luontevaa etenemistä molemmilta. Mutta jos sinä olet koko ajan kiirehtimässä eteenpäin ja vaatimassa vastauksia ja "varmuutta", niin ahdistaahan se varmasti. Ja molempia. Ehkä mies näkee sinusta, että tuohon putkeen kanssasi on joutumassa ja ihan liian nopeasti hänelle.[/QUOTE]

No junnaaminen paikoillan tarkoittaa jurri sitä et ei edetä minnekkään vuosiin,ei oltu exän kanssa edes kihloissa enkä koskaan jankannut asiasta,toki siitä puhuttiin mutta koskaan en pakottanut sitä mihinkään. Ja onhan se luonnollista et edetään jonnekin,ei mun tarvii naimisiin päästä mutta kyllä se perhe olis ihan kiva. ja nyt alkuun mulle tän miehen kanssa riittäis se et tietäs edes et haluaako olla yksin vai suhteessa kun ei osaa sitäkään päättää.

 

[pilalle tais mennä]

[QUOTE="eee";26913124]Kauanko olette hengailleet/tapailleet?[/QUOTE]

Kuukauden verran eli ei kauan tosin miehestä se on jo aika kauan. kyllä mä tässä olisin valmis vielä katselemaan jonkun aikaa mutta en todellakaan kuukausi tolkulla.

 

[Keittiönoita]

No tällä miehellä on jo perhe(=lapset) joten ei se voi niin vaan päättää et elämän suunta onkin jossain muualla tai et voi tehdä ihan mitä vaan kun lapset kuitenkin sanelee osan elämää. Se haluaa parisuhteen ja jonkun jonka kanssa jakaa elämän mutta silti ei tiedä mitä haluaa. Meillä on kummallakin ollut jo elämä siinä pisteessä et on jo suunnitelmat tehty mut kummallakin ne meni mönkään ja nyt sit me ollaan kumpikin tässä ja mietitään mitä sitä elämä tuo tullessaan.
Olen sille sanonut suoraan et en halua satuttaa itseäni ja sen mielestä on hyvä et haluan suojella itseäni mutta en käsitä et jos se noin sanoo ni onko se jo kuitenkin tietonen mitä tekee mun kanssa eli katkasee välit. Olisi kai helpompi todellakin satuttaa itseään nyt eikä sitten kun se on jo "myöhäistä". Olen valmis odottamaan nyt jonkun aikaa vielä,ehkä sen pakollisen välimatkan aikaan se osaa tehdä jotain päätöksiä ja kun palaa suomeen ni tietäis mitä itse haluaa.

Tuossa voi olla villakoiran ydin. Miehen täytyy tehdä uudet suunnitelmat eikä hän halua, että ne tälläkin kertaa menee mönkään. Ja jos kerran miehellä on jo lapsia, hän ei välttämättä halua niitä enää enempää. Haluatko sinä? Onko sinulla jo lapsia ja onko lapsia niin paljon, että yhteisiä lapsia ei olisi tarpeen tehdä? Mies saattaa ajatella, että 10 vuoden päästä lapset ovat jo tarpeeksi isoja ja hänellä on jälleen oma elämä käytettävissään, eikä hän sen vuoksi halua aloittaa kaikkea alusta.

Kauanko olette olleet yhdessä? Sekin vaikuttaa paljon asiaan.

 

["vieras"]

Kuukauden verran eli ei kauan tosin miehestä se on jo aika kauan. kyllä mä tässä olisin valmis vielä katselemaan jonkun aikaa mutta en todellakaan kuukausi tolkulla.

Ja montako viikkoa siitä kuukaudesta olet jo täälläkin vaikeroinut tästä suhteesta? Ei ihme, että tyyppiä ahdistaa. KUUKAUSI, hyvänen aika. Se on vasta tapailua ja treffailua ja sinä vaadit jo jotain varmuuksia.

 

[Keittiönoita]

Kuukauden verran eli ei kauan tosin miehestä se on jo aika kauan. kyllä mä tässä olisin valmis vielä katselemaan jonkun aikaa mutta en todellakaan kuukausi tolkulla.

Kuukausi on niin lyhyt aika, että ei siinä ajassa voi mitenkään oppia tuntemaan toista niin hyvin, että voisi loppuelämäänsä koskevia päätöksiä tehdä. Siis olettaen, että kyse on henkilöstä, joka on aikeissakaan sitoutua loppuelämäksi ja joille se loppuelämä ei pääty sinä päivänä, kun arki astuu kuvioihin.

 

["eee"]

No kuukausi on kyllä aika lyhyt aika.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";26913201]Ja montako viikkoa siitä kuukaudesta olet jo täälläkin vaikeroinut tästä suhteesta? Ei ihme, että tyyppiä ahdistaa. KUUKAUSI, hyvänen aika. Se on vasta tapailua ja treffailua ja sinä vaadit jo jotain varmuuksia.[/QUOTE]
Juuri näin!

 

[pilalle tais mennä]

Tuossa voi olla villakoiran ydin. Miehen täytyy tehdä uudet suunnitelmat eikä hän halua, että ne tälläkin kertaa menee mönkään. Ja jos kerran miehellä on jo lapsia, hän ei välttämättä halua niitä enää enempää. Haluatko sinä? Onko sinulla jo lapsia ja onko lapsia niin paljon, että yhteisiä lapsia ei olisi tarpeen tehdä? Mies saattaa ajatella, että 10 vuoden päästä lapset ovat jo tarpeeksi isoja ja hänellä on jälleen oma elämä käytettävissään, eikä hän sen vuoksi halua aloittaa kaikkea alusta.

Kauanko olette olleet yhdessä? Sekin vaikuttaa paljon asiaan.

Onhan tässä pohdittavaa juu,en mä jaksa miettiä enää kai ne sitten selviää jos on selviäkseen. Annan sille nyt tilaa omille ajtuksille vaikka olen mä mielestäni antanut sitä aiemminkin mutta nyt otan kyllä peruutusvaihteen päälle vaikka voi olla et se on jo auttamattomasti myöhäistä. Mutta ei se ainakaan nyt vielä lopettanut tätä mielstäni.

 

[astrolabe]

Kuukausi on niin lyhyt aika, että ei siinä ajassa voi mitenkään oppia tuntemaan toista niin hyvin, että voisi loppuelämäänsä koskevia päätöksiä tehdä. Siis olettaen, että kyse on henkilöstä, joka on aikeissakaan sitoutua loppuelämäksi ja joille se loppuelämä ei pääty sinä päivänä, kun arki astuu kuvioihin.

 

[pilalle tais mennä]

[QUOTE="vieras";26913201]Ja montako viikkoa siitä kuukaudesta olet jo täälläkin vaikeroinut tästä suhteesta? Ei ihme, että tyyppiä ahdistaa. KUUKAUSI, hyvänen aika. Se on vasta tapailua ja treffailua ja sinä vaadit jo jotain varmuuksia.[/QUOTE]

No en ole vaikeroinut täällä.

 

[ööööö]

Jotenkin me ollaan ihan eri kohdissa menossa täs elämässä mut sit taas tavallaan ihan samassa.

Aaaasia selvä.

 

[Keittiönoita]

On kuitenkin vähän eri asia, koska te sentään olitte kommunikoineet tai ainakin lukeneet toistenne mielipiteitä erilaisista asioista jo aika pitkään ennenkuin päätitte pistää hynttyyt yhteen Ihmiseen voi tutustua netin kauttakin ja joskus jopa paremmin kuin jos kohtaamiset ovat pelkästään irl.

 

[pilalle tais mennä]

[QUOTE="eee";26913219]No kuukausi on kyllä aika lyhyt aika.[/QUOTE]

Niin onkin! kyllä mä sen tiedän ,miehestä se tosin on jo vähän enmmän.

Eihän kuukauden perusteella tosiaan voi tehdä oikein mitään päätöksiä,kyllä mä sen ymmärrän mut kai sitä nyt jotain hajua on siinäkin ajassa tullut,ainakin mulle on tullut mutta tuntuu et miehelle ei ole tul lut mitään.

Ehkä mä en ole vaan tottunut tälläseen kun aina menty heti eteenpäin ilman mitään sen kummempia tapailuja,toki treffejä ollut mutta aina on ollut alusta asti selvää et tän kanssa olen eikä ole tarvinnut tapailla mitenkään tapailun takia.

 

["vieras"]

Teillä se on luontevaa etenemistä, sellaista, mitä molemmat tahtovat. Ap:n tapailema mies ei halua edetä niin nopeasti, joten toiveet ja tahtominen ei kohtaa.

 

["vieras"]

Ehkä mä en ole vaan tottunut tälläseen kun aina menty heti eteenpäin ilman mitään sen kummempia tapailuja,toki treffejä ollut mutta aina on ollut alusta asti selvää et tän kanssa olen eikä ole tarvinnut tapailla mitenkään tapailun takia.

Mites se sun edellinen suhde? Mielestäsi junnasitte paikoillaan vuosia.

 

[köhhh]

On kuitenkin vähän eri asia, koska te sentään olitte kommunikoineet tai ainakin lukeneet toistenne mielipiteitä erilaisista asioista jo aika pitkään ennenkuin päätitte pistää hynttyyt yhteen Ihmiseen voi tutustua netin kauttakin ja joskus jopa paremmin kuin jos kohtaamiset ovat pelkästään irl.

*KöhköhSeliseliKöhköh*

Oho, mites nyt noin yskitti..

 

[pilalle tais mennä]

Mutta eikai tässä auta kuin katsoa mitä tuleman pitää.Turha kai täälläkään on asiaa sit sen enempää miettiä.

Ymmärrän miehen mielipiteet ja tiedän omani ja olen valmis antamaan sille sitä aikaa mutta pahoin pelkään et se on nyt sit myöhäistä ja mikään mitä sanon ni sillä ei ole enää mitään merkitystä ja pahimmassa tapauksessa asiat sotkeutuu entisestään.

 

[pilalle tais mennä]

[QUOTE="vieras";26913313]Mites se sun edellinen suhde? Mielestäsi junnasitte paikoillaan vuosia.[/QUOTE]

No me ruvettiin heti seurustelemmaan mutta siihen se sit jäikin,sitä kesti sit sellaset 7 ja puoli vuotta ilman et oltas edetty yhtikäs mihinkään.

 

[Keittiönoita]

Mutta eikai tässä auta kuin katsoa mitä tuleman pitää.Turha kai täälläkään on asiaa sit sen enempää miettiä.

Ymmärrän miehen mielipiteet ja tiedän omani ja olen valmis antamaan sille sitä aikaa mutta pahoin pelkään et se on nyt sit myöhäistä ja mikään mitä sanon ni sillä ei ole enää mitään merkitystä ja pahimmassa tapauksessa asiat sotkeutuu entisestään.

No mä voin sanoa, että jos joku alkaisi multa kuukauden tuntemisen jälkeen vaatimaan jotain sitoutumista, juoksisin karkuun ja lujaa. Eikä tosiaan auttaisi, vaikka se toinen alkaisi perumaan sanojaan ja olisikin muka valmis odottamaan. Minusta se on aika selvä merkki, että toisella on kiire ja jos itsellä ei ole, niin kannattaa laittaa kantapäät samantien vastakkain. Miten sen toiselle ilmaisee, onkin sitten jo kinkkisempi juttu, kun ei haluaisi pahoittaa toisen mieltäkään.

 

[pilalle tais mennä]

No mä voin sanoa, että jos joku alkaisi multa kuukauden tuntemisen jälkeen vaatimaan jotain sitoutumista, juoksisin karkuun ja lujaa. Eikä tosiaan auttaisi, vaikka se toinen alkaisi perumaan sanojaan ja olisikin muka valmis odottamaan. Minusta se on aika selvä merkki, että toisella on kiire ja jos itsellä ei ole, niin kannattaa laittaa kantapäät samantien vastakkain. Miten sen toiselle ilmaisee, onkin sitten jo kinkkisempi juttu, kun ei haluaisi pahoittaa toisen mieltäkään.

Mutta kun ei mulla ole kiire yhtään minnekkään ja tää on nyt mennyt jo niin solmuun koko juttu et ei tästä ole enää ulospääsyä. Harmittaa oikeesti kun en todellakaan halunnut et se juoksee karkuun.
Mutta mä annoin sille mahdollisuuden et lopetetaan koko homma mut ei se siihen mitään sanonut. sanoin et nyt voi sanoa mitä haluaa ja et olisko sit parempi lopettaa ni se ei tosiaan sanonut siihen mitään muuta kun et annetaan asioiden nyt men omal painollaan tai jotain vastaavaa. Eli annoin sil mahiksen nyt ihan hyvissä väleissä lopettaa tää juttu mutta ei se sitä tehnyt joten oletan tietysti et pienen pieni toivonkipinä palais vielä jossain ja se ei olis ihan sammunut.

 

[pilalle tais mennä]

Asiahan ei täällä palstalla selviä ja ihan sama mitä kukakin sanoo kun tilanne meidän välillä on nyt tällänen sotkunen eikä siihen nyt mitkään kirjotukset auta,korkeintaan pahoittaa vaan mielen. En mä ole mikään helppo aina mutta en todellakaan ole väkisin ketään pakottamassa mihinkään.
Nyt mä lähen nukkumaan,jospa huomenna olis jo oparempi mieli.

 

[Keittiönoita]

Mutta kun ei mulla ole kiire yhtään minnekkään ja tää on nyt mennyt jo niin solmuun koko juttu et ei tästä ole enää ulospääsyä. Harmittaa oikeesti kun en todellakaan halunnut et se juoksee karkuun.
Mutta mä annoin sille mahdollisuuden et lopetetaan koko homma mut ei se siihen mitään sanonut. sanoin et nyt voi sanoa mitä haluaa ja et olisko sit parempi lopettaa ni se ei tosiaan sanonut siihen mitään muuta kun et annetaan asioiden nyt men omal painollaan tai jotain vastaavaa. Eli annoin sil mahiksen nyt ihan hyvissä väleissä lopettaa tää juttu mutta ei se sitä tehnyt joten oletan tietysti et pienen pieni toivonkipinä palais vielä jossain ja se ei olis ihan sammunut.

No nyt alkaa kuullostaa siltä, että olet tosiaan sössinyt koko jutun. Valitettavasti. Mitä jos tekisit kuten mies ehdotti eli antaisitte asioiden mennä omalla painollaan? Jos kerran sulla ei ole mikään kiire minnekään. Näiden eroviikkojen jälkeen sulle luultavasti selviää, onko mies vielä samaa mieltä vai onko tehnyt päätöksensä siihen, että parasta erota nyt samantien. Jos hän siis ei lopeta teidän suhdettanne, niin sitten et enää hätyyttele häntä sitoutumisasioilla vaan annat asioiden mennä omalla painollaan.

 

[Sisar Ponteva]

Heh. Kuulostaa tutulta. Viisi vuotta sitten totesin miehelle, että ole sitten kun et osaa päättää, minä en jaksa jahkailla. Jotain tapahtui ja mies rupesikin piirittämän hullun lailla.

Lopputulos: 2 lasta ja yli 3 vuotta naimisissa, hyvin menee.

Onko se rapu?