Tällaisia ihmisiä pitäisi olla enemmän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja .....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

.....

Tunnettu jäsen
27.11.2015
19 886
4 368
113
Terhi jakaa ilmaisruokaa kotoaan vähävaraisille apua tarvitseville: ”Olen ollut itsekin todella tiukoilla”
Tänään klo 6:01
Ylöjärveläinen Terhi Siidoroff auttaa vähävaraisia lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja vanhuksia kotoaan käsin. Siidoroff jakaa kaksiostaan ilmaisruokaa päihdeongelmaisille, pitkäaikaistyöttömille, sairaseläkeläisille ja vankilasta vapautuneille.
  • Terhi Siidoroff pyörittää avustustoimintaa kotoaan, kun kaupungilta tai kirkolta ei ole mahdollista saada tioja.
  • Elintarvikkeiden jakoon ja hyväntekeväisyystyöhön kiinnitti huomion myös TE-toimisto, jonka mukaan Siidoroffin tulee pyörittää toimintaa virka-ajan jälkeen.
  • Terhin putiikki on auki iltaisin niin kauan, kuin tavaraa ja tarvitsijoita riittää.
6b7a25b031998c6038f6719b7e53d5469b28ec03381b5a9ab077bb1e0e1d5fc1.jpg

Terhi Siidoroffin kaksio on ahdas, koska avuntarvitsijoita on paljon. Pääosa tulijoista on Siukolantien lähiön omaa väkeä. TUULA MALIN
Kaikki yksinäiset ja syrjäytyneet ovat tervetulleita Siidoroffin kotiin.

- Suomessa on omasta takaa paljon apua tarvitsevia. Yksinäisiä ihmisiä on valtavasti. Sairaudet, talousongelmat ja päihteet masentavat ja uuvuttavat monia.Haluan auttaa, koska tiedän mitä on olla ilman rahaa ja tukiverkostoa, sanoo Siidoroff.

Terhi Siidoroff asuu kaupungin vuokratalossa Ylöjärven keskustassa.Pääosa avustettavista asuu samassa Siukolantien vuokralähiössä. Toisinaan avuntarvitsijoita tulee kauempaakin.

Siidoroff korostaa, että kyseessä on vertaistuki. Hän ymmärtää autettaviaan, koska on ollut itsekin vastaavan avun tarpeessa.

- Kotini kynnys on matala. En tivaa kenenkään taustoja. Ei tarvitse selitellä eikä hävetä yhtään mitään.

Lahjoitustavarat Terhi Siidoroff hakee omalla kustannuksellaan poikansa Jyrin kanssa.

- Haluaisin jakaa elintarvikkeiden lisäksi myös vaatteita, huonekaluja ja muita kodin tavaroita. Moni tarvitsee myös peseytymistiloja, ystäviä ja ajanviettopaikkaa.

Siidoroffin tarjoamalla avulla on kysyntää.Kaksio on ahdas. Erillisten toimitilojen vuokraamiseen äidin ja pojan rahat eivät riitä.

- Jonkun aikaa käytimme taloyhtiön kerhotiloja, mutta siitä tuli sanomista. Piti lopettaa, kun osa asukkaista pelkäsi, että narkomaanit ja rosvot valtaavat talon.

Kirkko ja kaupunki käänsivät selkänsä
39c7d69ce259a29508bdd00c89600127f4eae01c272d37b01570c2e1aef35fd8.jpg

Ruokakassit täyttyvät ylijäämäruoasta, jota Terhi hakee poikansa Jyrin kanssa lähiseudun kaupoista. TUULA MALIN
Terhi Siidoroff on pyytänyt apua tilaongelmiinsa Ylöjärven kaupungilta ja evankelisluterilaiselta seurakunnalta.Kaupungin mukaan Siidoroffia ei voida avustaa, koska kaupungin pitää olla tasapuolinen. Mikäli yhtä auttajaa tuetaan, pitää tukea myös muita.

- Kummallinen selitys, koska kukaan muu ei auta tässä lähiöissä kuten me.Maahanmuuttajia autetaan ja heidän auttajia tuetaan, eikö tasa-arvoa olisi tukea myös meidän toimintaamme osoittamalla edes tilat käyttöömme, kysyy Siidoroff.

Kaksi vuotta sitten Terhi Siidoroff pyöritti vastaavaa toimintaa Ylöjärven seurakunnan vuokratiloissa. Hän oli seurakunnalla työharjoittelussa yhdeksän euron päiväpalkalla.

- Siellä kävin paljon ihmisiä. Seurakunta sai taloudellista tukea Kirkkohallitukselta, mutta sitten tuki loppui. Selitettiin, ettei toiminta ollut kannattavaa, vaikka tila oli joka päivä tupaten täynnä.

Siidoroffin mukaan kirkon ja kaupungin nihkeä suhtautuminen on kummallista, koska samaan aikaan Ylöjärven seurakunta järjestää paikallisessa pappilassa maahanmuuttajille monenlaista aktiviteettia.


TE-keskus älähti
Terhi Siidoroffin mukaan kapuloita vapaaehtoistyön rattaisiin ovat heitelleet kirkon ja kaupungin lisäksi myös työvoimaviranomaiset.

Siidoroff on pitkäaikaistyötön. TE-keskus puuttui avustustoimintaan, koska työttömän henkilön pitää olla aidosti työmarkkinoiden käytettävissä.

- TE- keskuksen mukaan saan tehdä vapaaehtoistyötä vasta virka-ajan jälkeen.Neljään saakka olen työtön ja työttömyyskorvauksilla. Neljän jälkeen olen sitten vapaa tekemään mitä lystään.

Siidoroff hämmästelee, miksi Ylöjärven kaupunki maksaa mielihyvin sakkomaksua pitkäaikaistyöttömästä, muttei avusta tätä työllistymisessä.

- Olen ehdottanut kaupungille, että yksi vaihtoehto voisi olla tilojen osoittaminen ja tukityöllistäminen. Jos saisin pientä palkkaa, voisin saada aikaan suurempaakin aktiviteettia. Jo yksinomaan Siukolantien vuokrataloissa asuu kymmeniä yksinäisiä ja syrjäytyneitä ihmisiä. Heidät pitäisi saada koloistaan ulos päivänvaloon.

Epätasa-arvo lisää katkeruutta
Terhi Siidoroff on pyytänyt kaupungilta selvitystä epätasa-arvoisuuteen kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien auttamisessa. Hänen mielestään suomalaiset joutuvat tyytymään vähempään kuin maahanmuuttajaperheet, esimerkiksi harrastevälineissä.

- Olen ollut aikoinaan itsekin todella tiukoilla kahden pojan yksinhuoltajana. Ei minun lapsillani ollut rahaa harrastaa.Yritin saada Ylöjärven sosiaalitoimesta taloudellista tukea poikien jalkapallolisenssiin ja nyrkkeilyharrastukseen. Ei tullut rahaa kumpaankaan. Jalkapallo ja nyrkkeily olivat kuulemma liian kalliita harrastuksia.No, poikani lähtivät pahantekoon kylille.Kalliiksi tuli kaupungille sekin, kiehuu Terhi Siidoroff

Jyri Siidoroffin mukaan päättäjät eivät ymmärrä, että ihmisten kokema epätasa-arvo kasvattaa katkeruutta, joka näkyy jo Siukolantienkin vuokrataloalueella.

- Katkeruus kasvaa ja riitaa syntyy hyvinkin pienistä asioista.

Täysi jääkaappi lasten mieleen
Tiina saapuu värikkään ruokakassin kanssa Terhin luo. Hoikka nainen on kahden lapsen yksinhuoltaja. Elanto koostuu sairauspäivärahasta, lapsilisistä ja elatusmaksuista.

- Lapset tykkäävät, kun jääkaappi on täynnä. Terhiltä saa aina jotakin vähän erilaista. Sellaista mitä itse ei voi ostaa.

Pia tulee ovesta seuraavana. Hän on Tiinan tavoin yksinhuoltaja. Pian lapset ovat 14-, 16- ja 18-vuotiaita.

- Ruokaa menee valtavasti. Olen osapäivätyössä, joten kaikki apu tulee tarpeeseen.

Sari hakee ruokaa perheelle, joka ei itse kykene liikkumaan kotoaan.

- Tämä on ihan välttämätön apu heille.Terhiltä saa sellaista syötävää, jonka jokainen saa suuhunsa. EU:n ruoka-apu on jauhoja ja perustarvikkeita, ei niistä ole hyötyä kaikille. Kaikki eivät kykene leipomaan ja laittamaan ruokaa alusta saakka.

Tiina, Pia ja Sari ovat Terhin vakioasiakkaita. Heidän jälkeensä talo täyttyy muista tulijoista. Terhon putiikki on auki iltaisin, niin kauan kuin tavaraa ja tarvitsijoita riittää.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Ja joo, naurettavaa tuo työkkärin ja kirkon toiminta. Tyyppi on pitkäaikaistyötön, joten tuskin menee koko päivä työhakemuksia kirjoittaessa. Naurettavaa nillitystä tuo virka-ajan aikaisen auttamisen kieltäminen.
 
No voi nyt vittu!

Työkkäri ärähtää kun toinen työttömänä ollessaan tekee avustustyötä!
Ja sit samaan aikaan toisia pakotetaan vastaaviin hommiin niin että saavat siitä saman rahan ja plussana päälle kulukorvaukset verottomana.

Tää maa on kyllä niin täynnä idioottimaisia säännöksiä!
Totta.
Ja mielestäni hyvä oli tuo idea, että pientä palkkaa vastaan palkkaisivat tyypin. Kaiken maailman tukitöihin ohjataan valtava määrä työttömiä, miksei häntäkin voisi palkata.
 
Jänpä miettimään, että jotain vastaavaa ois kiva pyörittää sit kun jää eläkkeelle. Tai vaikka silleen että pitäisi keittolounas/pullakahvilapaikkaa sekä maksaville että vähävaraisille asiakkaille. Uskoisin, että yhden maksavan asiakkaan katteella toinen söisi "ilmaiseksi". Siinä ois helppo tapa itse kunkin tukea vähävaraisia ja voisivat olla varmoja ettei mene avustusrahat vääränlaisiiin ostoksiin.

Mutta voin vaan kuvitella, minkämoisen paperisodan ja tilinpidon ja tarkastukset tuokin vaatisi. Ajatuksen tasolle siis jää.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Jänpä miettimään, että jotain vastaavaa ois kiva pyörittää sit kun jää eläkkeelle. Tai vaikka silleen että pitäisi keittolounas/pullakahvilapaikkaa sekä maksaville että vähävaraisille asiakkaille. Uskoisin, että yhden maksavan asiakkaan katteella toinen söisi "ilmaiseksi". Siinä ois helppo tapa itse kunkin tukea vähävaraisia ja voisivat olla varmoja ettei mene avustusrahat vääränlaisiiin ostoksiin.

Mutta voin vaan kuvitella, minkämoisen paperisodan ja tilinpidon ja tarkastukset tuokin vaatisi. Ajatuksen tasolle siis jää.
Joo, hyvä idea, mutta todennäköisesti tulisi hauta vastaan, ennen kun saisit kaikki luvat, paperit ja muutostyöt kuntoon.

Eräs vanha tuttuni halusi valmistaa pienimuotoisesti leivonnaisia myyntiin, ja lupaviidakko oli järkyttävä. Samoin valmistustilan piti olla erillään normi elintiloista. Aika harvalla onnistuu.
 
Erikoista on tosiaan, että vedotaan tasapuolisuuteen, mutta se ei kuitenkaan toteudu tässä tapauksessa. Kun kerran maahanmuuttajia ja heidän tukijoitaan autetaan, niin miksi ihmeessä sitten ei suomalaisiin päde samat säännöt?
 
Yksinhuoltajaäiti avasi kotinsa ovet mummoille – "Kuin minun omia äitejä"
Perhehoidossa yksityiset ihmiset ottavat vanhuksia kotiinsa asumaan. Erityisen hyvin perhehoito sopii yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevalle vanhukselle.

23.11.2017 klo 20:00
13-3-9941225.jpg

Perhehoitaja Eret Tiitinen hoitaa mummoja kuin omia äitejään. Esa Huuhko / Yle
5462
Eret Tiitisen kotona tuoksuvat vastaleivotut piparit. Keittiössä sähköuuni hohkaa lämpöään ja odottaa seuraavaksi uunimakkaroita syleilyynsä. Toinen perhehoidon mummoista, 86-vuotias Helvi Jaakkola on jo saapunut kahden viikon hoitojaksolle ja lepäilee omassa rauhassa.

Tiitinen avasi kotinsa ovet ikäihmisten perhehoitopaikaksi neljä vuotta sitten. Enimmillään vanhuksia on Eretin ja hänen kahden teini-ikäisen lapsen kotona neljä, mutta tällä hetkellä vain kaksi on pidempiaikaisella sopimuksella perhehoidossa.

– Tein aiemmin töitä fysioterapeuttina ja olin päivät poissa kotoa. Neljä vuotta sitten, kun Pieksämäen kaupunki ehdotti perhehoitajaksi ryhtymistä, oli päätös suht helppo tehdä. Yksinhuoltajana pystyn tällä tavalla tekemään töitä kotonani ja olemaan läsnä myös lasteni arjessa enemmän, Tiitinen kertoo.

13-3-9941224.jpg

Pian 91-vuotta täyttävä Elina Jäntti liikkuu perhehoitopaikassa välillä jopa ilman rollaattoria. Kotona liikkuminen jää vähiin kaatumisen pelossa. Esa Huuhko / Yle
Eret Tiitinen puhuu mummoviikoista, eli viikoista jolloin vanhuksia on perhehoidossa. Mummo-sanassa ei ole halveksuntaa vaan pikemminkin kunnioitusta ja syvää arvostusta.

– Olin 20 vuotias kun oma äitini kuoli. Minulle jäi tunne, että hänen hoitonsa jäi kesken, minulla on kaipuu tehdä tätä työtä. Nämä asiakkaat ovat kuin minun omia äitejä, Eret Tiitinen sanoo lämpöä äänessään.

Kahden viikon odotus
Eteisessä käy ovi ja toinen hoitojakson asukkaista saapuu paikalle tyttärensä avustamana.

– Äiti on taas kaksi viikkoa puhunut tänne tulosta. Hän odottaa kovasti, että pääsee muiden seuraan ja Eretin hoivaan, kertoo Pirkko Häkkinen kyynel silmässä.

Tyttären äänestä kuulee, että myös omaiselle äidin turvallinen hoitopaikka on helpotus. Pirkko Häkkisen pian 91 vuotta täyttävä äiti Elina Jäntti on ollut viimeiset pari vuotta puolet kuukaudesta perhehoidossa Pieksämäellä.

Kotona en tee juuri mitään, makaan sängyssä ja katson telkkaria

Elina Jäntti
Toinen puoli kuukaudesta sujuu kotona tyttären sekä kotisairaanhoidon avulla. Muistisairaus ja heikentynyt kunto ovat tehneet kodista yksinäisen paikan.

– Kotona en tee juuri mitään, makaan sängyssä ja katson telkkaria. Vähän tulee rollaattorin kanssa liikuttua sisällä, mutta enimmäkseen töllötintä katson, Jäntti kuvailee omassa kodissa vietettyä aikaa.

Tytär Pirkko Häkkinen kertoo äitinsä liikkumisen huonontuneen kotona. Kaatumiset ovat jättäneet pelkoa eikä Elina Jäntti enää poistu kotoaan ilman apua.

– Kotipalvelu käy äidin luona 2-3 kertaa päivässä. Minä hoidan kauppa-asiat ja muutenkin autan arjen sujumisessa. Mutta kyllä me molemmat odotamme näitä perhehoitoviikkoja. Äiti saa seuraa ja hänestä pidetään hyvää huolta, Pirkko Häkkinen kuvailee.

13-3-9941223.jpg

Eret Tiitinen ottaa mummot mukaan arjen askareisiin. Esa Huuhko / Yle
Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten hoitoon palveluasumisen ja laitoshoidon rinnalla. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, vaan hoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Kuukauden tulot perhehoitajalla siis riippuvat siitä, kuinka paljon ikäihmisiä perheessä asuu. Maksimissaan yksi perhehoitaja voi ottaa hoidettavakseen neljä vanhusta.

Raskasta työtä vähillä vapailla
Kun Eret Tiitinen aloitti perhehoitajana, tarjosi hän ympärivuorokautista jatkuvaa hoitoa. Ajan myötä työ kävi raskaaksi, sillä vapaapäiviä perhehoitajalle kertyy kuukaudessa vain muutama. Lisäksi yksinhuoltajan arki ja sairaanhoitajaopinnot ajoivat ratkaisuun, että nykyään Eretin koti on puolet kuukaudesta perhehoitokotina. Toinen puoli kuluu koulunpenkillä ja lapsiin keskittyen.

– Aluksi kaupunki ohjasi asiakkaita hyvin luokseni, mutta sitten Pieksämäelle rakennettiin kaksi uutta hoitokotia. Tämä on vaikuttanut siihen, että asiakkaita ei ole siinä määrin ollut kuin mitä haluaisin. Aina se mietintämyssyssä on, että tuleeko seuraavalle jaksolle asiakkaita ja riittävätkö tulot, Eret Tiitinen sanoo.

Seuraavat kaksi viikkoa mennään Eretin perheessä taas asiakkaiden ehdoilla. Eret ohjaa Elinan ja Helvin keittiöön auttamaan ruuanlaitossa. Perunoiden kuoriminen sujuu molemmilta naisilta kuin vettä vaan.

– Olin aikoinani vuosikymmenet ravintolan keittiössä töissä, tuttua puuhaa tämä on, Elina Jäntti nauraa.

13-3-9941226.jpg

86-vuotias Helvi Jaakkola viihtyy perhehoidossa paremmin kuin hyvin. "Kotona olen niin yksinäinen, etten viihdy siellä ollenkaan", nainen toteaa. Esa Huuhko / Yle
Eretin lapset ovat ottaneet mummot osaksi perhettä. Tyttären ystävät leikkivät piilosta heidän kanssaan ja teini-ikäinen poika halailee mummoja kuin omiaan.

– Hyvälle se tuntuu kun on elämää ympärillä. Ja kuulostaa kivalle kun kuulee sanan "äiti", kertoo Elina Jäntti.

Erityisen hyvin perhehoito sopii ikäihmiselle, joka joutuu olemaan paljon yksin ja kokee turvattomuutta. Perhehoidosta hyötyy myös henkilö, jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden.

– Kun Elina tuli tänne, oli hänellä vahva kipulääkitys. Nyt tuo lääkitys on saatu purettua pois, ja hän on paljon aktiivisempi kuin pari vuotta sitten, Eret Tiitinen sanoo.

Yksi kriteeri perhehoitoon saapuvalle vanhukselle on nukkuminen. Öiden tulisi sujua rauhallisesti, sillä myös hoitaja tarvitsee lepoa.

Kunnat säästävät ja vanhukset viihtyvät
Vanhusten perhehoito on edelleen melko marginaalista koko Suomessa, mutta suuntaus on kasvava. 2010-luvulla perhehoitopaikkojen määrä on kasvanut 79:stä yli 450:een.

Perhehoidossa olleiden vanhusten hoitopäivät ovat nelinkertaistuneet viime vuosina, eikä ihme, sillä kunnille perhehoito tuo säästöjä.

Perhehoitoliiton laskelmien mukaan, jos kotona asuvalle vanhukselle myönnetään 3 kotihoitokertaa päivässä, on se jo kalliimpaa kuin ympärivuorokautinen hoiva perhehoitokodissa. Tehostettuun palveluasumiseen verrattuna perhehoito on kolmasosan halvempaa.

– Kyllä tämä on huomattavasti edullisempaa kuin tehostettu palveluasuminen. Ja edullisempaa kuin tavallinen palveluasuminenkin. Kunnat kyllä säästävät perhehoidon kanssa, sanoo Pieksämäen kaupungin perhehoidon projektityöntekijä Kaija Heiskanen.

Kotona olen niin yksinäinen, että en viihdy siellä yhtään

Helvi Jaakkola, 86v
Perhehoitajalta ei vaadita sosiaali-ja terveydenhoitoalan koulutusta, mutta jokaisen perhehoitajaksi haluavan on käytävä ennakkovalmennus. Ja tietysti perhehoitajan on sovelluttava alalle. Esimerkiksi Pieksämäellä koulutetaan parhaillaan uusia perhehoitajia.

– Silloin kun asukkaat ovat meillä, ovat heidän tarpeensa etusijalla. Ihan normaalia arkea periaatteessa eletään, ruokaa laitetaan ja muistipelejä pelataan sekä ulkoillaan. Mutta hoitajalla ei vapaata aikaa silloin ole, vaan olen koko ajan vastuussa mummojen hyvinvoinnista, Eret Tiitinen sanoo.

Helvi Jaakkolalta ja Elina Jäntiltä ei tarvitse edes kysyä mielipidettä perhehoidossa viihtymisestä.

– Täällä on niin hienoo. Kotona olen niin yksinäinen, että en viihdy siellä yhtään, Helvi Jaakkola sanoo keittiönpöydän ääressä.

– Tänne tulee kuin kotiinsa. Eret pitää niin hyvää huolta meistä ja täällä on seuraa. Tällaisia paikkoja pitäisi olla enemmän, Elina Jäntti sanoo ja ryhtyy syömään itse kuorimiaan perunoita ja uunimakkaroita.

https://yle.fi/uutiset/3-9941209
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
No voi nyt vittu!

Työkkäri ärähtää kun toinen työttömänä ollessaan tekee avustustyötä!
Ja sit samaan aikaan toisia pakotetaan vastaaviin hommiin niin että saavat siitä saman rahan ja plussana päälle kulukorvaukset verottomana.

Tää maa on kyllä niin täynnä idioottimaisia säännöksiä!
On. Todellakin.

Mut asiasta kukkapurkkiin, niin vaikka ajatus olis kuinka hyvä niin toteutus voi olla pielessä.
Vaikka kuinka tahtoisin niin en mä omaan nukkumaluukkuuni voi perustaa sapuskanjakopistettä
Vaikka taloyhtiössä on kuinka hieno pesutupa useimmin tyhjänä niin en mä voi tehdä siitä yleiskäyttöistä pyykkitupaa. Se nyt vaan ei toimi vaikka ajatus olis kuinka hyvä.

Tossa ihan naapurissa on seurakunnan, diakonissalaitoksen ja sosiaaliviraston ylläpitämä paikka työttömille, syrjäytyneille jne josta saa kahvia, sämpylää, euron lounaan, päihdehoidon palveluita, tietokoneen käyttömahdollisuuden, ompelukoneen jne...
Siitäkin Nimbyt valittaa koska se on asuintalon pohjakerroksen liikehuoneistossa. Vaikka mun tietääkseni sieltä ei koskaan kuulu mitään häiriöitä. Oven edustalla en o koskaan nähny ensimmäistäkään röökintumppia vaan kaikki löytää tiensä tuhkakupin virkaa tekevään kurkkupurkkiin. Ovessa on lappu, että ethän juo viinaa taloyhtiön tontilla? Nokkelimmat noudattaa sääntöä kävelemällä kadun yli bussipysäkille ottamaan huikat.

Juu, jotkut näyttää rumilta ja haisee pahalta mut kun puolet kulkee rollaattorilla niin eivät he nyt ole mitenkään fyysisesti pelottavia.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777 ja 0oo0

Yhteistyössä