tälläistahan se ennen oli

viisikymppinen isoäiti

Tunnettu jäsen
27.04.2012
33 333
2 849
113
VANHEMMUUS
|7.6.2016
8 kommenttia
Lapsuus, kun äiti oli pieni: 8 asiaa, joita et ikinä antaisi oman lapsesi tehdä
Lapsuus yhtä sukupolvea aiemmin oli kuin nykyvanhempien kauhukuvista. Nyt voi seurata lastensa liikkeitä vaikka kännyköiden karttapalveluilla, vaan toista se oli ennen!
Teksti Christina Boman
Kuvat 123RF
1. Lapsuus ilman aurinkorasvaa
Aurinko paistaa ja iho grillaantuu. Suojakertoimilla ei ennen läträtty ja lapsuus oli yhtä pitkää hellekesää paljain päin.
”Mieheni aina harmittelee, ettei meidän pojilla ole kesäisin auringon vaalentamia pellavahiuksia, kuten hänellä ja veljellään nuorena. Tämä johtuu siitä, että meidän pojat pitävät hattuja.”
Lue myös: Hyvät päätökset, joista lapsen synnyttyä luovuttiin
2. Turvavyöt, häh!
Aja hiljaa, isi – sillä autosta ei todellakaan löytynyt turvavöitä!
MAINOS






volume is 80%volume is gedemptvolume is 80%volume is gedempt






mainosta jäljellä 00:08




”Siellä ne heiluivat takapenkillä kaikki sekaisin – lapset, tavarat ja lemmikit.”
3. Kemikaaliöverit
Tänä päivänä E-koodikieli on tuttua, mutta vielä 90-luvun alussa siniset lisäainepommit olivat kovassa suosiossa.
”Kioskilla valikoitiin irtokarkkeja huolellisesti, ja myyjä lappasi niitä sitä mukaa pennin tarkkuudella pusseihin. Mitä sinisemmäksi kieli värjäytyi, sitä onnistuneempi karkkivalinta!”
Keskustele: Syöttekö lasten nähden karkkia niin, ettette anna lapselle?
4. Tupakointi sallittu

Auton etupeilissä roikkuvalla tuoksukuusella oli tärkeä tehtävä: peittää tupakan haju alleen. Tupakkaa tupruteltiin huoletta myös lasten seurassa.
”Keittiössä liesituulettimen ääressä oli paikka isän marmorikuvioidulle tuhkakupille. Iltaisin tuuletin hurisi lakkaamatta.”
5. Lapsuus omilla teillä
Kun kännyköitä ei vielä ollut, kommunikoitiin lasten kanssa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa ja huutamalla mahdollisimman kovaan ääneen: ”Syömään!” Lähimetsissä leikkivät lapset ilmestyivät ruokapöydän ääreen sitä mukaa, kun kutsu kantautui heidän korviinsa.
”Kun meillä puolestaan oli asiaa äidille, huusimme usein ikkunasta, että ’äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa Kirsi!’.”
Lapsuus oli sitä, että paineltiin housutta metsään ja äiti huusi aikanaan syömään.
6. Lapsuus ilman suojavarusteita
Kypärä kuuluu nykyään jokaisen pienen pyöräilijän varusteisiin. Ennen kuitenkin pyöräiltiin, lasketeltiin ja luisteltiin ilman suojavarusteita. Leikkipaikoilla ei ollut pehmustettuja alustoja keinujen tai kiipeilytelineiden alla. Jos maahan putosi, vastassa oli tavallista hiekkaa.
”Eipä meillä ollut pelastusliivejäkään, kun lähdimme isän kanssa veneellä kalaan”.
7. Erikoiset neuvolavinkit
Erityisesti ruokailuun liittyvät suositukset ovat muuttuneet vuosien varrella paljon. Neuvolassa vauvoille saatettiin suositella jopa sokerivettä suoraan tuttipullosta.

”Tuoremehua saatettiin suositella juomaan jo kuusiviikkoisena, ja vauvojen allergioita ihmeteltiin. Myöhemmin huomattiin, että sitrushedelmät olivat ykkösallergeeni, joka lisäsi vauvojen ihottumia.”
Lue myös: ”Syötä vauvasi seksin ohessa.” Lue neuvolan oudoimmat ohjeet
Keskustele: Minkälaisia neuvolakokemuksia?
8. Vaunut parkkiin ja kauppareissulle
Kun kauppareissu koitti, jätettiin vauva kaupan ulkopuolelle vaunuihin tuhisemaan ja suunnattiin ostoksille. Vauvat myös nukutettiin usein ulos ilman itkuhälyttimien tarjoamaa kuuloyhteyttä tai mitään muutakaan valvontaa.
”Poika oli viiden kuukauden ikäinen, kun palasin vuorotöihin. Yövuoron jälkeen vein vauvan ulos ikkunan alle, kun ei ollut parveketta, ja menin nukkumaan. Heräsin vasta, kun naapuri soitti ovikelloa ja tuli kertomaan, että vauva huutaa. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut.”
 
Kierreltiin pitkin rantoja sisäsatamassa ja kyseltiin rantaremmin alanmiehiltä tyhjiä pulloja. Joskus ne vähän oli ärisevinään mutta yleensä antoivat hylsyt hymyssä suin. Pullot vietiin alkoon ja saaduilla rahoilla ostettiin kioskilta merkkareitä jotka olivat tietenkin paljon isompia ja maukkaampia kuin nykyään. Kioskilta otettiin nippu lottokuponkeja. Niissä oli ennen semmonen hiilipinta jäljennöstä varten ja se syttyi palamaan kun sitä kuumensi suurennuslasilla.
 
Kierreltiin pitkin rantoja sisäsatamassa ja kyseltiin rantaremmin alanmiehiltä tyhjiä pulloja. Joskus ne vähän oli ärisevinään mutta yleensä antoivat hylsyt hymyssä suin. Pullot vietiin alkoon ja saaduilla rahoilla ostettiin kioskilta merkkareitä jotka olivat tietenkin paljon isompia ja maukkaampia kuin nykyään. Kioskilta otettiin nippu lottokuponkeja. Niissä oli ennen semmonen hiilipinta jäljennöstä varten ja se syttyi palamaan kun sitä kuumensi suurennuslasilla.
(y)

Samaa tuli tehtyä itsekin.
 

Yhteistyössä