Tämän takia en kauhean mielelläni anna lastenvaatteita veljeni perheelle

["HÖH"]

NO sun ei AP todellakaan ole pakko sinne antaa yhtään mitään!
Lopeta ilmainen lahjoittaminen. Itsepähän ne olet lahjoitellut.
Turha märistä moisesta...

 

[Madicken04]

Eikö köyhä sitten saisi yhtään valita että sopiiko hattu/hanskat ja haalari yhteen, vaan pitäisi ottaa aina kaikki vastaan mitä tarjotaan? Tätä asennetta ihmettelen, kun mun appivanhemat yritti useampaan kertaan meille antaa vaikka mitä heillä käytettyä tavaraa. Jos en halua/tarvitse kyseistä tavaraa, en sitä tarvitse, vaikka se olisi kallis ja arvokas.

Ei mun mielestä köyhänkään tarvitse olla mikään kaatopaikka mikä ottaa vastaan kaiken mikä toisissa perheissä on jäänyt käyttämättä. Juuri laitoin muovikassillisen sellaista tavaraa roskiin, mitä olen "kierrätettynä" saanut. Sukkahousuja missä varpaat on kuluneet niin että on liki reikä, housuja joissa lahkeet rispaantuneet jne. On ihan eri asia se että voin käyttää jotain vaatetta lapsellani vaikka siitä lahkeet ovatkin hiukan kuluneet, kuin se että antaisin sen "lahjoituksena" pois.

Eikä tämä tarkoita että tavaran pitäis olla uutta ja käyttämätöntä, mutta kyllähän me kirppariltakin valitaan mitä halutaan ostaa ja lapsen päälle pukea. Miksi kaikki lahjoitustavarat pitäisi siis olla jatkuvasti käytössä? Mistään ei saa kieltäytyä, kaikkea pitää käyttää?

Ei mitään tarvitsekaan ottaa vastaan, silloin voi vain kohteliaasti todeta että "ei kiitos". Antaa sitten toisen lahjoittaa ne laadukkaat ulkoiluvaatteet jollekin sellaiselle jolle niistä on iloa ja jossa niitä köytetään. Säästää sitten itse jostain muusta ja käy ostamassa ne oman lapsen vaatteet uusina ja oikeaa sävyä olevina jos se on niin tärkeää.

Mutta ihan rehellisesti, mahtavatko ne kuluneet ja reikäiset colleget sitten tosissaan olla aina niin sävysävyyn...?

 

[hmph]

Ei mitään tarvitsekaan ottaa vastaan, silloin voi vain kohteliaasti todeta että "ei kiitos". Antaa sitten toisen lahjoittaa ne laadukkaat ulkoiluvaatteet jollekin sellaiselle jolle niistä on iloa ja jossa niitä köytetään. Säästää sitten itse jostain muusta ja käy ostamassa ne oman lapsen vaatteet uusina ja oikeaa sävyä olevina jos se on niin tärkeää.

Mutta ihan rehellisesti, mahtavatko ne kuluneet ja reikäiset colleget sitten tosissaan olla aina niin sävysävyyn...?

mä en oikeesti voi uskoa, että jollakin on VAIN kuluneita ja reikäisiä vaatteita, itselläni ei ole rahasta pulaa ja pystyn ostamaan lapsilleni sellaisia vaatteita kun tahdon, mutta toki käytössä kuluneita vaatteita löytyy meiltäkin ja jos nyt menen veljelläni käymään ja olen ollut lapsineni vaikka ihan kotona, enkä siis ole menossa mihinkään kaupoille yms. niin en nyt niin kovin tarkkaan katso onko jossakin vaatteessa kulumaa tai onko hihansuussa jokin pieni reikä.

mua on aina jotenkin inhottanut se, että vähävaraiselta odotetaan jotakin hirveetä ylistämistä ja silmät kyynelehtien kiittelemistä kun joku "hyväntekijä" antaa tarpeettomaksi käyneitä vaatteita.

Pyysikö se veljen vaimo sulta niitä ulkoiluhousuja? jos ei niin mitä valitat? jos hän tykästyi johonkin tiettyyn mekkoon, jonka ajattelit hälle antaa, niin miksi hänen pitäisi sitten ottaa kaikki muutkin vaatteet joista haluat päästä eroon?

oman perheen kesken toimii tuo vaatteiden kierrätys sillä periaatteella, että viedään säkki toiselle ja sanotaan, että katso läpi mitä pidät ja heitä loput uffiin tai roskiin, niitä niin laadukkaita ja kalliita ja tunnearvolla ladattuja vaatteita ei ehkä sitten kannata antaa kenellekkään vaan myydä ne itse jossain huutiksessa tai säilyttää vintillä, ettei tarvitse pahoittaa mieltään siitä, että joku toinen ei ehkä pidäkkään samoista asioista kuin itse.

 

[Sama täällä]

Eikö köyhä sitten saisi yhtään valita että sopiiko hattu/hanskat ja haalari yhteen, vaan pitäisi ottaa aina kaikki vastaan mitä tarjotaan? Tätä asennetta ihmettelen, kun mun appivanhemat yritti useampaan kertaan meille antaa vaikka mitä heillä käytettyä tavaraa. Jos en halua/tarvitse kyseistä tavaraa, en sitä tarvitse, vaikka se olisi kallis ja arvokas.

Ei mun mielestä köyhänkään tarvitse olla mikään kaatopaikka mikä ottaa vastaan kaiken mikä toisissa perheissä on jäänyt käyttämättä. Juuri laitoin muovikassillisen sellaista tavaraa roskiin, mitä olen "kierrätettynä" saanut. Sukkahousuja missä varpaat on kuluneet niin että on liki reikä, housuja joissa lahkeet rispaantuneet jne. On ihan eri asia se että voin käyttää jotain vaatetta lapsellani vaikka siitä lahkeet ovatkin hiukan kuluneet, kuin se että antaisin sen "lahjoituksena" pois.

Eikä tämä tarkoita että tavaran pitäis olla uutta ja käyttämätöntä, mutta kyllähän me kirppariltakin valitaan mitä halutaan ostaa ja lapsen päälle pukea. Miksi kaikki lahjoitustavarat pitäisi siis olla jatkuvasti käytössä? Mistään ei saa kieltäytyä, kaikkea pitää käyttää?

Onhan se niin että jos ei ole varaa ostaa niitä asukokonaisuuksia kaupasta, niin silloin ei pysty valitsemaan juuri oman mielen mukaan sävy sävyyn olevia sopivankokoisia vaatteita.
Mutta sehän ei ole sen lahjoittajan vika, joka antaa ilmaiseksi käyttämätöntä hyvää vaatetta.

Joskus pitäisi vain tyytyä siihen mitä elämä antaa, eikä hienostella. Ei meillä kaikilla ns. hyvätuloisillakaan ihmisillä ole varaa ostaa aina juuri sävysävyyn olevia vaatteita lapsillemme, jos on jo kolmet hyvät uudet hanskat väärää sävyä niin kyllä niitä käytetään eikä uusia osteta.

Ja kiitollisuuden velkaa ei tosiaan tarvita, vaan sellainen iloinen asenne, että "juuri oikeaa kokoa", "tosi mukava kun saa vaatetta niin säästää aikaa" "ei ole tarvinnut kaupassa kiertää", "lapset tykkäsi kovasti". "Helpottaa arkea kun tarvii vain ottaa kaapista"

Hassua että paras perhe jolle olen vaatesäkkejä kantanut on ruotsinkielinen yrittäjäperhe, jolla on varaa ostaa mitä haluavat, mutta aina ottavat tosi kiitollisena vastaan, vaikka ei tarvitsisi, ja sanovat esim. että olen nyt ostanut toisetkin Ticketin housut, kun ne teidän antamat ensimmäiset oli niin hyvät.

Onneksi sitä löytää aina iloista perusihmistä joka tarvii vaatetta. Ei tarvi miettiä minne antaa. Sillä itse haluan että vaatteista oikeasti tulee iloa. Ei tarvitse edes olla köyhvä, vaan se että jollakin tavalla helpottaa jonkun kiireisen äidin arkea, se on se juttu.

 

[Madicken04]

mä en oikeesti voi uskoa, että jollakin on VAIN kuluneita ja reikäisiä vaatteita, itselläni ei ole rahasta pulaa ja pystyn ostamaan lapsilleni sellaisia vaatteita kun tahdon, mutta toki käytössä kuluneita vaatteita löytyy meiltäkin ja jos nyt menen veljelläni käymään ja olen ollut lapsineni vaikka ihan kotona, enkä siis ole menossa mihinkään kaupoille yms. niin en nyt niin kovin tarkkaan katso onko jossakin vaatteessa kulumaa tai onko hihansuussa jokin pieni reikä.

mua on aina jotenkin inhottanut se, että vähävaraiselta odotetaan jotakin hirveetä ylistämistä ja silmät kyynelehtien kiittelemistä kun joku "hyväntekijä" antaa tarpeettomaksi käyneitä vaatteita.

Pyysikö se veljen vaimo sulta niitä ulkoiluhousuja? jos ei niin mitä valitat? jos hän tykästyi johonkin tiettyyn mekkoon, jonka ajattelit hälle antaa, niin miksi hänen pitäisi sitten ottaa kaikki muutkin vaatteet joista haluat päästä eroon?

oman perheen kesken toimii tuo vaatteiden kierrätys sillä periaatteella, että viedään säkki toiselle ja sanotaan, että katso läpi mitä pidät ja heitä loput uffiin tai roskiin, niitä niin laadukkaita ja kalliita ja tunnearvolla ladattuja vaatteita ei ehkä sitten kannata antaa kenellekkään vaan myydä ne itse jossain huutiksessa tai säilyttää vintillä, ettei tarvitse pahoittaa mieltään siitä, että joku toinen ei ehkä pidäkkään samoista asioista kuin itse.

Ei ollut mun veljen vaimo tms, meillä tuo kierrätys sujuu ihan kivasti. Ehkä juuri sen takia että voidaan tosissaan ihan vapaasti sanoa toisillemme mitä niistä tarjotuista vaatteista halutaan ottaa vastaan ja mitä ei. Kenenkään ei tarvi olla ottamassa vastaan yhtään mitään, itse tykkään nimenomaans iitä että sisko voi vaatekasasta ottaa vaikka jotkut tietyt ulkoiluhousut ja mekon ja musita sannoa ettei hänellä ole tarvetta.

Reikäiset vaatteet nyt heitän muutenkin pois, jotkut mitkä mielestäni on sitä rajatapausta (tyyliin käy koti/pihavaatteina mutten omilleni laittaisi päälle kun lähdetään ihmisten ilmoille) niin todella painostan niitä tarjotessani että haluatko ne vai heitänkö menemään.

Minua vain ihmetytti tuon yhden kirjoitus missä ensin valitetaan ettei ole varaa vaatteisiin ja siksi lapsi kulkee kuluneissa ja reikäisisssä vaatteissa. Sitten kun sinne lahjoitetaan hyväkuntoisia ja laadukkaista, uusiakin vaatteita niin niitä sitten häpeillään. Siksi siis tykkään että jos kokee ne, kenties väärän väriset tms, vaatteet hävettävinä niin parempi sitten sanoa se suoraan ja toinen saa antaa ne jollekin muulle joka oikeasti tykkää niistä.

 

["Lukija"]

kerrankin

 

[Madicken04]

Onhan se niin että jos ei ole varaa ostaa niitä asukokonaisuuksia kaupasta, niin silloin ei pysty valitsemaan juuri oman mielen mukaan sävy sävyyn olevia sopivankokoisia vaatteita.
Mutta sehän ei ole sen lahjoittajan vika, joka antaa ilmaiseksi käyttämätöntä hyvää vaatetta.

Joskus pitäisi vain tyytyä siihen mitä elämä antaa, eikä hienostella. Ei meillä kaikilla ns. hyvätuloisillakaan ihmisillä ole varaa ostaa aina juuri sävysävyyn olevia vaatteita lapsillemme, jos on jo kolmet hyvät uudet hanskat väärää sävyä niin kyllä niitä käytetään eikä uusia osteta.

Ja kiitollisuuden velkaa ei tosiaan tarvita, vaan sellainen iloinen asenne, että "juuri oikeaa kokoa", "tosi mukava kun saa vaatetta niin säästää aikaa" "ei ole tarvinnut kaupassa kiertää", "lapset tykkäsi kovasti". "Helpottaa arkea kun tarvii vain ottaa kaapista"

Hassua että paras perhe jolle olen vaatesäkkejä kantanut on ruotsinkielinen yrittäjäperhe, jolla on varaa ostaa mitä haluavat, mutta aina ottavat tosi kiitollisena vastaan, vaikka ei tarvitsisi, ja sanovat esim. että olen nyt ostanut toisetkin Ticketin housut, kun ne teidän antamat ensimmäiset oli niin hyvät.

Onneksi sitä löytää aina iloista perusihmistä joka tarvii vaatetta. Ei tarvi miettiä minne antaa. Sillä itse haluan että vaatteista oikeasti tulee iloa. Ei tarvitse edes olla köyhvä, vaan se että jollakin tavalla helpottaa jonkun kiireisen äidin arkea, se on se juttu.

Itsekin olin tosi iloinen ja kiitollinen kun yksi tuttavaperhe antoi meidän isommalle tytölle aikanaan heidän kuopuksen vanhoja vaatteita. Tosi kivoja vaatteita saatiinkin ja valtaosa niistä lähti vielä eteenpäinkin kiertoon. Hyvä mieli kaikilla vaikka oltaisiin siis itsekin pystytty tarvitsemamme vaatteet hankkimaan. Iloa noista oli silti paljon. =)

 

["vieras"]

Kirpparilta vaatteiden ostaminen lahjaksi on minusta vähän hassua, jos ei tunne kovin tarkkaan toisen mieltymyksiä.

Mun äiti ostaa lapsilleni paljon vaatetta kirpparilta ja suunnilleen 1/4 niistä mitä hän on ostanut on meillä oikeasti jossain käytössä. Enkä mielestäni ole edes kamalan tarkka vaatteiden värien jne suhteen.

Kirpparilta kuitenkin itsekin löytää suht pienellä rahalla vaatteita. Tai sitten jos mummo ostaisi sellaista kirpparilta mitä pyydetään, esim tarvittaisiin nyt yöpukuja kun entiset ovat jääneet pieniksi. Mutta hän ostaa hameita, mekkoja jne vaatetta jota ei arkikäytössä juuri käytetä.

 

["vieras"]

Nostan,. oisi kiva kuulla lisää kommentteja.

 

[Phoebsi]

Lahjastakin pitää kiittää, miksei ilmaiseksi saadusta vaatteesta sitten, vaikka ei olisi sitä edes pyytänyt?

Jestas, miten typerää. Ja en tarkoita ap:ta.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Lähetin todella suuren pakkausen, osa käyttämättä jääneitä merkkivaatteita.
Kun soitin siskolleni ja kysyin mitä tämä ystävä sanoi vaatteista, siskoni totesi, että hän sanoi, että "onneksi 2 vuotias ei vielä ymmärrä että ei saa kaupasta uutta, vaan joutuu käytettyä pitämään".

Mikä tässä on vikana? Hyvin moni ihminen tälläkin palstalla toteaa, että hyvä kun leikki-ikäiset eivät vaadi kaupasta uutta niin kuin kouluikäiset, joilla pitäisi olla jotain tiettyä päällä. Se ei tarkoita automaattisesti, että halveksii itse kierrätystä vaan voi olla ihan päin vastoin. Tyytyväinen tuotteisiin ja onnellinen kuin lapsen kanssa ei tartte sählätä.

Minä taas huomaan monta kertaa näissä valitusketjuissa että painotetaan oman lahjan "arvoa" (merkkivaatetta tms) ja sitten pitää olla todellakin jotain köyhistä köyhintä ja surkeinta joka on ainoastaan sopiva saamaan sitä almua. Toki ehkä kärjistetty tulkinta, mutta et sinäkän ollut paikalla kuulemassa saajan äänensävyä ja tarkkoja sanoja vaan vedät herneitä siitä miten toinen on kolmannen ihmisen sanoja tulkinnut. Muistuu suorastaan mieleen lapsuusaikojen "rikkinäinen puhelin"-leikki.

 

[Merengue]

Kyllähän sitä vähän haluaa valita, kelle vaatteita antaa.
Tai sitten myydä yms. Mäkin annan mieluummin ystäväperheelle kuin veljen perheelle. Heiltä ei kanssa juurikaan palautetta tule, eivätkä esim. mitään korvaavaa hankkisi. Niin ja sitä paitsi ovat ihan hyvätuloisia.
Mun ystävä oli niin ihana, kun heiltä ei meille sopivasti jäänyt mitään ( tyttö/ poika asetelmat niin )
Niin toimitti kauttani toiselle ystävälleni, jolla oli sopivasti tyttönen.

 

["vieras"]

Mulla on yksi tismalleen samanlainen veljen vaimo. Ovat vielä huonotuloisempia kuin me ja siksi olen aina koittanut auttaa parhaani mukaan. En tuputtaen, vaan tietäen että heillä ei ole laittaa rahoja kasvavan lapsen tavaroihin tai vaatteisiin, ja niilläkin vähillä rahoillaan perheenäiti mieluummin ostaa siideriä tai itselleen uusia vaatteita kuin lapselleen esim kunnon kevätvaatteita.

Lapsen ollessa vauva, ostin huutiksesta ja kirpputoreilta suuret määrät siistejä vaatteita ja annoin heille, eipä pahemmin kiitelty ja jo ensimmäisessä pesussa hienot vaatteet pestiin piloille tyyliin veljen paskaiset työvaatteet ja lapsen valkoiset bodyt 60 asteessa sekaisin... :/.

Sittemmin olen kuullut miten "hän haluaa itse ostaa lapselleen vaatteet", jos esim kysyn mitä lapsi tarvitsi syntymäpäivä tai joululahjaksi, ei kuulemma tarvitse vaatteita kun kyllä hän itse lapselleen vaatteet ostaa...Silti lapsi kulkee kuukaudesta toiseen samoissa rääsyissä ja ilman asianmukaisia tarhavarusteita.

Tekee tuota samaa, että haistelee vaatteita ja kehtaa kysyä onko ne pesty!!?!! :headwall:

 

["vieras"]

Ei kissa kiitoksella elä

Anteeksi nyt, kun jousun korjailemaan sinun mukahassunhupsua huomautustasi; Se menee oikeasti näin; "Kissa kiitoksella elää" ja ihan tosissaan ihmisiltä puuttuu nykypäivänä ALKEELLISIMMAT käytöstavat.
Kun mennään syntymäpäiville, sankari piiloilee jossain sohvantakana, käy riipimäsdsä lahjan vieraan kädestä ja syöksyy takaisin sohvan taakse. Vanhemmat eivät tee elettämään, että PietuIrmeli kiittäisi kauniisti lahjasta, joululahjaksi toivotaan kyllä kummeilta arokas pyörä, mutta kiitoksen sanaa ei jälkeenpäin kuulu kun kummi on sen toiveen toteuttanut.

En nyt tarkoita mitään ylitsevuotavaa ylistyssaarnaa, mutta reilu KIITOS on nykyään ihan tuhottoman hankala sanottavaksi useimmille ihmisille ja harvat vanhemmat sen lapselleenkaan tänä päivänä opettavat .

 

[mona2011]

Meillä sama homma, annoin vauvanvaatteita mitkä olisivat vielä menneet meidän tulevalle pojalle "lainaksi" mutta, kun sain niitä takaisin ei niillä ollut enää mitään virkaa. olen myös antanut kaikki todella hyväkuntoiset reimatecin puvut jne. no, kuitenkin vaikka ketuttaa, jollen niitä antaisi niin ihana poika kulkisi huonoissa vaatteissa, joten olen ajatellut että ei se pojan vika ole jollei hänelle osteta kunnon vaatteita. (heillä kyllä on pitkä työttömyys takana,sekin varmaan vaikuttaa asiaan) joten annan ne enemmin pojalle kun myyn =)

 

["vieras"]

"Sama täällä" kirjoitti osuvasti. On mukavaa,jos vastaanottaja arvostaa saamiaan tavaroita - kiitoksellakaan ei ole silloin niin suurta merkitystä. Me lahjoitimme yhdellä lapsella olleet Emmaljungan yhdistelmävaunut kaverille. Sukulaisvaimo kuuli tästä ja hän arvosteli: "En ymmärrä, miten he ottivat käytetyt kun heillä olisi ollut uusiinkiin varaa". Eipä ole sen jälkeen tehnyt mieli lahjoittaa mitään tälle sukulaiselle.

 

[outo a]

Miksi ei sitten kiittänyt? Onko sitten niin, että hänen mielestään te olette saaneet enemmän apua isovanhemmilta? Remontti, lastenhoito tai muuta apua, ja hänen mielestään teidän sen takia ikään kuin kuuluu antaa ilman muuta?

Muuta selitystä en oikein keksi. Tai sitten he ovat antaneet teille kovasti jotain muuta, kuten noita yllä lueteltuja, ja sen takia pitävät luonnollisena että annatte.

 

[outo a]

Siis jos et sinäkään ole ylenmäärin kiitellyt ja maksanut vaikka isovanhemmille tai veljelle remontti tai lastenhoitoavusta, niin ei hänkään koe että pitäisi ikuisessa kiitollisuudenvelassa olla vaatteista?

 

[huono vaate?]

mitkä on niitä huonoja vaatteita? kun äällä nyt kovin korostetaan sitä että jonkun lapsi kulkee huonoissa vaatteissa, niin kertokaa, mitä ne on?

onko mun lapset nyt kulkenut koko ikänsä huonoissa vaatteissa, kun meillä ei ole koskaan ollut mitään kovin kalliita vaatteita? ostan lähinnä ulkovaatteiksi lassiee ja sisävaatteet on henkkamaukkaa,seppälää,lindexiä,kappahlia.. ajatteleekohan nyt mun veljen vaimo, että voi kauhee kun nuo lapset kulkee huonoissa vaatteissa? heillä ei kyllä lapsia vielä ole, joten vaatteita mulle ei ole tuputettu.

 

["joo"]

[QUOTE="vieras";23606689]Mulla on yksi tismalleen samanlainen veljen vaimo. Ovat vielä huonotuloisempia kuin me ja siksi olen aina koittanut auttaa parhaani mukaan. En tuputtaen, vaan tietäen että heillä ei ole laittaa rahoja kasvavan lapsen tavaroihin tai vaatteisiin, ja niilläkin vähillä rahoillaan perheenäiti mieluummin ostaa siideriä tai itselleen uusia vaatteita kuin lapselleen esim kunnon kevätvaatteita.

Lapsen ollessa vauva, ostin huutiksesta ja kirpputoreilta suuret määrät siistejä vaatteita ja annoin heille, eipä pahemmin kiitelty ja jo ensimmäisessä pesussa hienot vaatteet pestiin piloille tyyliin veljen paskaiset työvaatteet ja lapsen valkoiset bodyt 60 asteessa sekaisin... :/.

Sittemmin olen kuullut miten "hän haluaa itse ostaa lapselleen vaatteet", jos esim kysyn mitä lapsi tarvitsi syntymäpäivä tai joululahjaksi, ei kuulemma tarvitse vaatteita kun kyllä hän itse lapselleen vaatteet ostaa...Silti lapsi kulkee kuukaudesta toiseen samoissa rääsyissä ja ilman asianmukaisia tarhavarusteita.

Tekee tuota samaa, että haistelee vaatteita ja kehtaa kysyä onko ne pesty!!?!! :headwall:[/QUOTE]

ehkä joku kokee tuon loukkauksena, että ostelet heidän lapselleen vaatteita. jos kerran on sanonutkin niin, että tahtoo itse ostaa omalle lapselleen vaatteet. miksi väkisin ostat tai annat hälle vaatteta, jos kerran selvästi äiti ei tästä tykkää? vähän kuin hieroisit suolaa haavoille tekemällä toiselle sitä, mistä hän itse haaveilee, mutta ehkä huonon rahatilanteen vuoksi ei voi siinä määrin toteuttaa kuin sinä.

 

[outo a]

mitkä on niitä huonoja vaatteita? kun äällä nyt kovin korostetaan sitä että jonkun lapsi kulkee huonoissa vaatteissa, niin kertokaa, mitä ne on?

onko mun lapset nyt kulkenut koko ikänsä huonoissa vaatteissa, kun meillä ei ole koskaan ollut mitään kovin kalliita vaatteita? ostan lähinnä ulkovaatteiksi lassiee ja sisävaatteet on henkkamaukkaa,seppälää,lindexiä,kappahlia.. ajatteleekohan nyt mun veljen vaimo, että voi kauhee kun nuo lapset kulkee huonoissa vaatteissa? heillä ei kyllä lapsia vielä ole, joten vaatteita mulle ei ole tuputettu.

tätä minäkin ihmettelen. Kun ei vastaan ole vielä tullut koskaan ketään lasta, jonka vaatteita voisi verrata omaan lapsuuteen, jolloin oli ihan ok paikata ja parsia kaikki vaatteet.

Nykyään köyhimmätkin kulkevat uusissa hm. vaatteissa. Ei mitään eroa köyhän ja rikkaan lasten välilllä. Missä niitä huonosti pukeutuvia oikein on?

 

["vieras"]

[QUOTE="joo";23607169]ehkä joku kokee tuon loukkauksena, että ostelet heidän lapselleen vaatteita. jos kerran on sanonutkin niin, että tahtoo itse ostaa omalle lapselleen vaatteet. miksi väkisin ostat tai annat hälle vaatteta, jos kerran selvästi äiti ei tästä tykkää? vähän kuin hieroisit suolaa haavoille tekemällä toiselle sitä, mistä hän itse haaveilee, mutta ehkä huonon rahatilanteen vuoksi ei voi siinä määrin toteuttaa kuin sinä.[/QUOTE]

aika ristiriitaista, että siideriä on varaa ostaa, mutta sitten lapsi kulkee 30 asteen pakkasella paljaat jalat talvikengissä kun ei ole varaa huolehtia sukkia tai että takin hihat kinnaa käsitaipeessa, kun ei malteta ostaa lapselle sopivankokoista ulkoiluvaatetta.
minä olen ainakin helvetin kiitollinen, jos esim anoppi ehdottaa, että voi maksaa lapsen toppapuvun. taloudellinen HELPOTUS minulle.

 

[ssss]

Joidenkin on vaikea sanoa sanaa "kiitos". Mulle riittää, että ihminen muutoin osoittaa olevansa hyvillään vaikkei juuri sitä taikasanaa sanoisikaan. Eikä minun tarvits edes hlökohtaisesti kuulla saajan tyytyväisyyttä. Lahjoitan säännölisesti tyttäremme vaatteita eräälle äitini tutulle joka on kiittänyt äitiäni. Se riittää. Mutta erikseen on sitten ne ketkä ottaa vastaan nyrpistellen tai sanomatta mitään, niille ei tule toistamiseen annettua.

 

[Merengue]

Hei, muuten kun täällä on puhuttu noista kiitoksista ja käytöstavoista. Niin onhan ne IHANIA. Mm. ex miehen sisko oli mielestäni niin suloisen kohtelias, kun puki lapsille tullessaan meille kylään meiltä saadut vaatteet. =)