V
vieras
Vieras
No on kyllä varsinainen kusipää. Tarvitsisi kunnon opetuksen, ennen kuin muuttuisi siedettäväksi, ja tuskin silloinkaan.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:Tuleeko sulla koskaan ajatus laittaa ulostuslääkettä sen miehen ruokaan?
(meinasin kirjoittaa myrkkyä, koska se tuli ensin mieleen.)
Mä en tommoseen suostuis, mua ei kohdeltais noin. Miten sä voit olla noin ahkera, miksi sä viitsit? Mitä sä saat muuta ku vaivaa?
Alkuperäinen kirjoittaja paha mieli:Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:Tuleeko sulla koskaan ajatus laittaa ulostuslääkettä sen miehen ruokaan?
(meinasin kirjoittaa myrkkyä, koska se tuli ensin mieleen.)
Mä en tommoseen suostuis, mua ei kohdeltais noin. Miten sä voit olla noin ahkera, miksi sä viitsit? Mitä sä saat muuta ku vaivaa?
Syy miksi mä viitsin ja jaksan on niinkin säälittävä kun se, että toivon joskus kuulevani kiitosta. Että mieheni joskus arvostaisi mitä teen ja ymmärtäisi kehua mua. Huomaisi miten väsynyt olen, mutta en valita vaan teen sen minkä pitää. Toinen syy on tietenkin se, että tämä on helpompaa. Helpompaa kun kuunnella sitä korvia vihlovaa huutoa kun joku on tekemättä. Helpompaa kun sydän rinnassa hakaten perääntyä sitä punaista, sylki suusta lentävää naamaa. Helpompaa kun joutua katselemaan kun pieni rakas lapseni jäykistyy pelosta ja alkaa lohduttomasti itkemään.
Mieheni on aina ollut omalla tavallaan vaativa ja mä oon jostain syystä halunnut miellyttää. Pelännyt, että en kelpaa muuten. Tänään vaan tuntui, että tuo oli jo liikaa. Jotenkin tajusin, että mä tule koskaan kelpaamaan, olemaan riitävän hyvä, tein mä mitä tahansa. En jaksa enkä kykene tähän enää.
Alkuperäinen kirjoittaja heh:Pakko olla provo! ihan hyvä sellainen...
Alkuperäinen kirjoittaja heh:Pakko olla provo! ihan hyvä sellainen...
Alkuperäinen kirjoittaja paha mieli:Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:Tuleeko sulla koskaan ajatus laittaa ulostuslääkettä sen miehen ruokaan?
(meinasin kirjoittaa myrkkyä, koska se tuli ensin mieleen.)
Mä en tommoseen suostuis, mua ei kohdeltais noin. Miten sä voit olla noin ahkera, miksi sä viitsit? Mitä sä saat muuta ku vaivaa?
Syy miksi mä viitsin ja jaksan on niinkin säälittävä kun se, että toivon joskus kuulevani kiitosta. Että mieheni joskus arvostaisi mitä teen ja ymmärtäisi kehua mua. Huomaisi miten väsynyt olen, mutta en valita vaan teen sen minkä pitää. Toinen syy on tietenkin se, että tämä on helpompaa. Helpompaa kun kuunnella sitä korvia vihlovaa huutoa kun joku on tekemättä. Helpompaa kun sydän rinnassa hakaten perääntyä sitä punaista, sylki suusta lentävää naamaa. Helpompaa kun joutua katselemaan kun pieni rakas lapseni jäykistyy pelosta ja alkaa lohduttomasti itkemään.
Mieheni on aina ollut omalla tavallaan vaativa ja mä oon jostain syystä halunnut miellyttää. Pelännyt, että en kelpaa muuten. Tänään vaan tuntui, että tuo oli jo liikaa. Jotenkin tajusin, että mä tule koskaan kelpaamaan, olemaan riitävän hyvä, tein mä mitä tahansa. En jaksa enkä kykene tähän enää.
Alkuperäinen kirjoittaja sirkkatälli:Miehesi on varmaan muslimi?
Alkuperäinen kirjoittaja mimonmami:Alkuperäinen kirjoittaja Kirspe:Ukko ulkoruokintaan ja äkkiä!! Mä en katselis päivääkään tollasta p...apäätä!!
komppailen. ulos, pois, hus, roviolle, raivoa, anna palaa!