V
vierailija
Vieras
Hyvin sopisi Suomeenkin Tanskan malli.
"Tanskalainen kansanedustaja Mikkel Bjørn on esittänyt, että maahanmuuttajille myönnettävä Tanskan kansalaisuus tulkitaan sopimukseksi. Sopimus tehdään itse ja tietoisesti. Hankittu kansalaisuus voidaan menettää, mikäli maahanmuuttaja rikkoo sopimusta.
Luin tästä Uusi Juttu-verkkomedian kaikille luettavissa olevasta uutisesta. Olen tähän asti vastustanut kaksoiskansalaisuutta, mutta tuo esitys muutti mielipiteeni pakolliseksi. Pohdin tässä sitä, miten tällainen uudistus muuttaisi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
Jos Suomen valtio tekee kansalaisuussopimuksen kehitysmaasta tulleen maahanmuuttajan kanssa, se tehtäisiin vain, mikäli kehitysmaalainen pitää itsellään kotimaansa kansalaisuuden. Tämä mahdollistaa rikollisen palauttamisen kotimaahansa kaikissa tilanteissa.
Rikokseksi katsottaisiin kaikki rikokset, joista voidaan tuomita vankeusrangaistus, myös vaikka se olisi ehdollinen. Toki voidaan miettiä myös ankarampaa käytäntöä, esimerkiksi kaikki sakkorangaistukset, joissa sakkopäivien määrä ylittää 60 (nykyinen maksimi on 120 päivää).
Kansalaisuussopimus koskisi kaikkia kehitysmaalaisia, myös aviopuolisoja ja heidän Suomessa tai kehitysmaassa syntyneitä lapsiaan. Tämä säännös tarvitaan, jotta koko perhe voidaan palauttaa kotimaahansa. Sopimusperäisyys ulottuisi myös kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajilla.
Jos kehitysmaalainen menee naimisiin kantasuomalaisen kanssa, hän ei sillä perusteella saa oikeutta kansalaisuussopimukseen. Jos kantasuomalainen on nainen, voidaan poikkeuksellisesti heidän yhteiselle lapselle myöntää Suomen kansalaisuus, ja isä voisi aikanaan hakea kansalaisuussopimusta.
Ulkomaalainen ei enää saisi suomalaista sosiaaliturvaa siihen asti kunnes kansalaisuussopimus on tehty. Kriteerit voivat olla samat kuin nyt Suomen kansalaisuuden saamisessa. Se tarkoittaa nuhteettomuuden ja kielitaidon lisäksi 8 vuoden asumista Suomessa sekä itsensä elättämisen työllä tai mukanaan tuomilla omilla rahoillaan.
Kohtuullisuus edellyttää, että ulkomaalainen, joka tuon 8 vuoden odotusajan elättää itsensä työllä, saisi työperäisen sosiaaliturvan, mutta ei nykyisiä asumiseen perustuvia tukia. Odotusajaksi myönnetään oleskelulupa, mutta se peruutetaan kun työnteko loppuu, henkilö alkaa rikollisen toiminnan tai ei osaa suomen/ruotsin kieltä. Tanskassa ulkomaalaisten työttömyysturva perustuu vakuutuksiin.
Kehitysmaalaiseksi tässä kirjoituksessa luokitellaan kaikki EU-maiden ulkopuolelta tulevat. Tällä korostan sitä, että Suomelle haitallista on nimenomaan kehitysmaista tuleva maahanmuutto. OECD-maista tuleva työperäinen maahanmuutto on erittäin kannatettavaa, kunhan tänne ei tulla liian pienellä palkalla.
On selvää, että nykymeno johtaa sisälliss**taan tai Suomen muuttumiseksi is**amilaiseksi valtakunnaksi. Vaikka esitys ensilukemalta tuntuisi mahdottomalta, 15-20 vuoden jälkeen tämä muutos olisi ainoa vaihtoehto suomalaisten Suomelle."
Kopsattu Pauli Vahtera / Vantaa
"Tanskalainen kansanedustaja Mikkel Bjørn on esittänyt, että maahanmuuttajille myönnettävä Tanskan kansalaisuus tulkitaan sopimukseksi. Sopimus tehdään itse ja tietoisesti. Hankittu kansalaisuus voidaan menettää, mikäli maahanmuuttaja rikkoo sopimusta.
Luin tästä Uusi Juttu-verkkomedian kaikille luettavissa olevasta uutisesta. Olen tähän asti vastustanut kaksoiskansalaisuutta, mutta tuo esitys muutti mielipiteeni pakolliseksi. Pohdin tässä sitä, miten tällainen uudistus muuttaisi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
Jos Suomen valtio tekee kansalaisuussopimuksen kehitysmaasta tulleen maahanmuuttajan kanssa, se tehtäisiin vain, mikäli kehitysmaalainen pitää itsellään kotimaansa kansalaisuuden. Tämä mahdollistaa rikollisen palauttamisen kotimaahansa kaikissa tilanteissa.
Rikokseksi katsottaisiin kaikki rikokset, joista voidaan tuomita vankeusrangaistus, myös vaikka se olisi ehdollinen. Toki voidaan miettiä myös ankarampaa käytäntöä, esimerkiksi kaikki sakkorangaistukset, joissa sakkopäivien määrä ylittää 60 (nykyinen maksimi on 120 päivää).
Kansalaisuussopimus koskisi kaikkia kehitysmaalaisia, myös aviopuolisoja ja heidän Suomessa tai kehitysmaassa syntyneitä lapsiaan. Tämä säännös tarvitaan, jotta koko perhe voidaan palauttaa kotimaahansa. Sopimusperäisyys ulottuisi myös kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajilla.
Jos kehitysmaalainen menee naimisiin kantasuomalaisen kanssa, hän ei sillä perusteella saa oikeutta kansalaisuussopimukseen. Jos kantasuomalainen on nainen, voidaan poikkeuksellisesti heidän yhteiselle lapselle myöntää Suomen kansalaisuus, ja isä voisi aikanaan hakea kansalaisuussopimusta.
Ulkomaalainen ei enää saisi suomalaista sosiaaliturvaa siihen asti kunnes kansalaisuussopimus on tehty. Kriteerit voivat olla samat kuin nyt Suomen kansalaisuuden saamisessa. Se tarkoittaa nuhteettomuuden ja kielitaidon lisäksi 8 vuoden asumista Suomessa sekä itsensä elättämisen työllä tai mukanaan tuomilla omilla rahoillaan.
Kohtuullisuus edellyttää, että ulkomaalainen, joka tuon 8 vuoden odotusajan elättää itsensä työllä, saisi työperäisen sosiaaliturvan, mutta ei nykyisiä asumiseen perustuvia tukia. Odotusajaksi myönnetään oleskelulupa, mutta se peruutetaan kun työnteko loppuu, henkilö alkaa rikollisen toiminnan tai ei osaa suomen/ruotsin kieltä. Tanskassa ulkomaalaisten työttömyysturva perustuu vakuutuksiin.
Kehitysmaalaiseksi tässä kirjoituksessa luokitellaan kaikki EU-maiden ulkopuolelta tulevat. Tällä korostan sitä, että Suomelle haitallista on nimenomaan kehitysmaista tuleva maahanmuutto. OECD-maista tuleva työperäinen maahanmuutto on erittäin kannatettavaa, kunhan tänne ei tulla liian pienellä palkalla.
On selvää, että nykymeno johtaa sisälliss**taan tai Suomen muuttumiseksi is**amilaiseksi valtakunnaksi. Vaikka esitys ensilukemalta tuntuisi mahdottomalta, 15-20 vuoden jälkeen tämä muutos olisi ainoa vaihtoehto suomalaisten Suomelle."
Kopsattu Pauli Vahtera / Vantaa
