Tapaamisista..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja .
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

.

Vieras
Mietin tässä, ku meillä tyttö tapaa isäänsä kerran kuussa, nyt on kolmas kk peräkkäin, kun isä on perunut tapaamisen. Oletteko te ilmoittaneet asiasta johonki vai kiltisti vain odottaneet, et miten ens kuussa on asia?

Tyttö ja isä ei sinänsä tunne paljon toisiaan, eikä tyttö ole näitä tapaamisia nyt kysellyt, mut vähän tämä harmittaa. Kysyin tytön isältä, et onko kaikki ok, kun perui tapaamisen, niin vastaus oli, etten tiiä. Eikä mitään muuta selitystä tms.

Välimatkaa siis on 500km, et siksi kait tapaamisiakin näin harvoin..
 
Mihinkäs sä niistä ilmottaisit? Valitettavasti se menee vaan niin, että sun pitää odotella josko sitä isukkia taas kiinnostais joku päivä, tai voithan sä ehdottaa, että jos ei sovittuna päivänä käy, niin siirrettäis jollekin muulle päivälle.
 
Isällä on oikeus tavata lastaan, mutta ei velvollisuutta.
Jos ei kiinnosta, niin ei voi mitään.

Äidillä taasen on velvollisuus huolehtia, että lapsi saa tavata isäänsä, vaikka uhkasakolla jos ei muuten.
Nämä ei mene tasan!

-Tämä esimerkki siis oletuksena, että isä on etä, äiti lähivanhempi.

Ja vaikka pitäisi olla kysymys lapsen oikeudesta, ei se toteudu, jos toista ei kiinnosta.
 
ompa kyllä tosi kurja :( Silloin aiemmin lastenvalvojan kautta piti tehdä tuo uusi tapaamissopimus, kun isä ei siis vuosiin ollut tavannut lasta ollenkaan, yhtäkkiä halusi tavata ja oli jopa hakemassa huoltajuutta. Sitä ei tietenkään annettu, koska isä ei tunne tyttöään. En vain ymmärrä, et miksi lapsen oikeutta ei vois jotenkin turvata. Tosi kurjaa, et nyt kun hieman tuntee isäänsä, niin tämä peruu tapaamisia..



 

Yhteistyössä