M
mollalaa
Vieras
eli viimeset 2,5v (lapsi 3v)on menty isän ehdoilla et on tullu hakemaan kun hetinyt..olen joustanut mahd paljon kun olen halunnut että saisivat luotua suhteen ja tapaisivat mahd usein..lapselle kumminkin ollut tapaamiset vaikeita siitä asti kun oppi kommunikoimaan niin on kovasti ikävöinyt äitiä ja ei ole halunnut lähteä,,kumminkin kun olen ahkerasti kannustanut niin yleensä suostunut lähtemään..tätä siis jatkunut siitä asti kun lapsi oli 1,5v
sitten isän perheeseen tuli uusi lapsi ja meidän lapselle oli vielä vaikeämpia nämä lähdöt,tottakai vie aikaa sopeutua ja sen ymmärsimme,yritin korostaa isälle että viettäisi myös lapsemme kanssa kahden keskistä aikaa jotta heidän suhde ja luottamus kasvaisi.
keskusteluista on selvinnyt että lapsi ei luota siellä isäänsä(ihan isä itse ja se uuden lapsen äiti itse ovat kertoneet)ei ole omaitsensä ym..
mihinkään mökkireissuille ym kivaanhan meidän lasta ei ikinä otettu mukaan vaan tylysti peruivat esim tapaamiset kun heillä oli perhe aikaa ym
no nyt nämäkin sit erosivat 2kksitten ja lapseni on nyt tehnyt hyvinkin selväksi ettei sinne mene..ei halua ja ollaan isän kanssa sovittu ettei itkien tarvitse lähteä eikä pakoteta..puhuttiin et kävis täällä tapaamassa tai hakis päivä visiteeille nyt alkuun ym ja toki yöksi jos lapsi suostuu
lapsi kertoo meille kummallekin jatkuvasti ettei sinne lähde että isä voi täällä kyllä käydä ja se on kivaa.
no isä ei pidä yhtään kiinni sovituista,hänellä ei kuulema ole aikaa,pitää kuulema riittää jos hän käy 2krt kuussa tunnin täällä,välillä peruu vimme tipassa,ei tulekaan eikä vastaa puhelimeen..nyt on ruvennut puhumaan et haluaa luopua huoltajuudesta ja et oisko parempi ettei tapaa ollenkaan,sanoin etten mä tollasta päät vaan se on kyllä hänen vastuullaan tollaset päättää.
olisihan se ihanaa että lapsella on isä,mutta mitä järkeä tässä on että lapsi jatkuvasti pettyy?ja ei tolla tapaamis tahdilla kyllä luottamusta ja suhdetta rakenneta!!sitä yritin isälle painottaa että nyt olisi tärkeä panostaa ja tavata mahd usein että toi tahti ei riitä ja korostin kuinka säännöllisyys on tärkeetä pienen lapsen tapaamisissa!!
nyt isä hermostui minulle kun taas perui tapaamisen ja sanoin ettei tämä näin voi jatkua,oli lapsen synttärit ja peru tuntia ennen tulonsa niin nyt sanoi ettei enää tartte hänelle soittaa ja hyvästi,eli ei aio tavata lasta ennen kun ehkä joskus isompana lapsi sinne pyytää..epäilen et pyytää jos ei oo vuosiin nähneet!!
hän ei suostu allekirjoittamaan joka toinen vkonloppu tapaamista koska ei voi pitää niistä kiinni parasta kuulema et hän tulisi kun itselleen sopii..
mitä mä voin tässä enään tehdä??
voiko oikeesti esim oikeudessa saada sellaset tapaamiset et tulee kun itselleen sopii??
sitten isän perheeseen tuli uusi lapsi ja meidän lapselle oli vielä vaikeämpia nämä lähdöt,tottakai vie aikaa sopeutua ja sen ymmärsimme,yritin korostaa isälle että viettäisi myös lapsemme kanssa kahden keskistä aikaa jotta heidän suhde ja luottamus kasvaisi.
keskusteluista on selvinnyt että lapsi ei luota siellä isäänsä(ihan isä itse ja se uuden lapsen äiti itse ovat kertoneet)ei ole omaitsensä ym..
mihinkään mökkireissuille ym kivaanhan meidän lasta ei ikinä otettu mukaan vaan tylysti peruivat esim tapaamiset kun heillä oli perhe aikaa ym
no nyt nämäkin sit erosivat 2kksitten ja lapseni on nyt tehnyt hyvinkin selväksi ettei sinne mene..ei halua ja ollaan isän kanssa sovittu ettei itkien tarvitse lähteä eikä pakoteta..puhuttiin et kävis täällä tapaamassa tai hakis päivä visiteeille nyt alkuun ym ja toki yöksi jos lapsi suostuu
lapsi kertoo meille kummallekin jatkuvasti ettei sinne lähde että isä voi täällä kyllä käydä ja se on kivaa.
no isä ei pidä yhtään kiinni sovituista,hänellä ei kuulema ole aikaa,pitää kuulema riittää jos hän käy 2krt kuussa tunnin täällä,välillä peruu vimme tipassa,ei tulekaan eikä vastaa puhelimeen..nyt on ruvennut puhumaan et haluaa luopua huoltajuudesta ja et oisko parempi ettei tapaa ollenkaan,sanoin etten mä tollasta päät vaan se on kyllä hänen vastuullaan tollaset päättää.
olisihan se ihanaa että lapsella on isä,mutta mitä järkeä tässä on että lapsi jatkuvasti pettyy?ja ei tolla tapaamis tahdilla kyllä luottamusta ja suhdetta rakenneta!!sitä yritin isälle painottaa että nyt olisi tärkeä panostaa ja tavata mahd usein että toi tahti ei riitä ja korostin kuinka säännöllisyys on tärkeetä pienen lapsen tapaamisissa!!
nyt isä hermostui minulle kun taas perui tapaamisen ja sanoin ettei tämä näin voi jatkua,oli lapsen synttärit ja peru tuntia ennen tulonsa niin nyt sanoi ettei enää tartte hänelle soittaa ja hyvästi,eli ei aio tavata lasta ennen kun ehkä joskus isompana lapsi sinne pyytää..epäilen et pyytää jos ei oo vuosiin nähneet!!
hän ei suostu allekirjoittamaan joka toinen vkonloppu tapaamista koska ei voi pitää niistä kiinni parasta kuulema et hän tulisi kun itselleen sopii..
mitä mä voin tässä enään tehdä??
voiko oikeesti esim oikeudessa saada sellaset tapaamiset et tulee kun itselleen sopii??
