T
toivoton
Vieras
Avomieheni on lähes 40-vuotias, minä kymmenen vuotta nuorempi. Hän on ollut aikaisemmin naimisissa. Alunperin hän kertoi minulle haluavansa tulevaisuudelta vaimon ja lapsia. Oltuamme yhdessä vuoden eli pian yhteenmuuttamisen jälkeen hän puhui tulevaisuudesta juuri minun kanssani: lapsia yms.
Nyt on noista puheista kulunut reilut kaksi vuotta ja ääni on muuttunut kummasti. Yhtäkkiä ei haluakaan mennä naimisiin eikä halua kanssani lapsia. Sitten kun hän on hyvällä päällä, on lapset taas tulevaisuuden näkymissä jne. Jatkuvaa soutamista ja huopaamista viimeiset puoli vuotta.
Mieheni ei kerro varsinaisesti mikä on vialla, joskus ajoittain sanoo ettei halua olla parisuhteessa kun sen eteen joutuu tekemään töitä tai rajoitan liikaa hänen menojaan. Totuus kuitenkin on, että parisuhteessahan on aina tehtävä töitä. Onko hän muka 5 vuoden sinkkuuden (ennen minua) aikana muuttunut lopulliseksi poikamieheksi, vaikka muuta minulle väitti. Enkä rajoita hänen menojaan. Haluan vaan yksinkertaisesti tietää, minne hän on menossa ja milloin eli siis vain ilmoittamista menoistaan minulle. Miesteniltojakin hän saa pitää kotonamme, mutta niissä oletan joitain kompromisseja, koska minulla ei ole täällä kavereita, joiden luokse mennä kyseisinä iltoina.
Voisiko joku yrittää selittää, mistä on kysymys. Olen mieheni mielestä upea nainen (joskus vähän kontrolloiva kuulemma vaan siksi, että haluan tietää mieheni menoista etukäteen), mutta se ei tunnu riittävän kun hänen on muutettava mieltään jatkuvasti. Hän rakastaa minua huomattavasti enemmän kuin vaimoaan aikoinaan ja väitti aikoinaan olevansa täysin sitoutunut minuun.
Onko mahdollista, että hänelle on tullut joku henkilökohtainen kriisi ja minun pitäisi yrittää ymmärtää vai onko kyse vain siitä ettei hän kykene siirtymään rakastumisesta rakastamiseen? En ole muuttunut ihmisenä, eikä hänkään, mutta minä rakastan miestäni juuri sellaisena kuin hän on. En vain pysty katsomaan suhdettamme ulkopuolisen silmin. Olen mielestäni löytänyt unelmieni miehen ja olen täysin sitoutunut, mutta mieheni...en saa selvää hänestä. Jos hän ei enää rakastakaan minua, niin miksi kohtelee niin upeasti, kuin rakastunut?
Lähinnä mielessäni on vaihtoehto, että hän rakastaa minua, mutta joko menneisyys estää häntä täysin sitoutumasta (exä on tehnyt sanoinkuvaamattomia asioita häiden jälkeen) minuun tai sitten hän on huomannut, että haluaakin vain olla poikamies rakkaudestamme huolimatta. Kommentteja...
Nyt on noista puheista kulunut reilut kaksi vuotta ja ääni on muuttunut kummasti. Yhtäkkiä ei haluakaan mennä naimisiin eikä halua kanssani lapsia. Sitten kun hän on hyvällä päällä, on lapset taas tulevaisuuden näkymissä jne. Jatkuvaa soutamista ja huopaamista viimeiset puoli vuotta.
Mieheni ei kerro varsinaisesti mikä on vialla, joskus ajoittain sanoo ettei halua olla parisuhteessa kun sen eteen joutuu tekemään töitä tai rajoitan liikaa hänen menojaan. Totuus kuitenkin on, että parisuhteessahan on aina tehtävä töitä. Onko hän muka 5 vuoden sinkkuuden (ennen minua) aikana muuttunut lopulliseksi poikamieheksi, vaikka muuta minulle väitti. Enkä rajoita hänen menojaan. Haluan vaan yksinkertaisesti tietää, minne hän on menossa ja milloin eli siis vain ilmoittamista menoistaan minulle. Miesteniltojakin hän saa pitää kotonamme, mutta niissä oletan joitain kompromisseja, koska minulla ei ole täällä kavereita, joiden luokse mennä kyseisinä iltoina.
Voisiko joku yrittää selittää, mistä on kysymys. Olen mieheni mielestä upea nainen (joskus vähän kontrolloiva kuulemma vaan siksi, että haluan tietää mieheni menoista etukäteen), mutta se ei tunnu riittävän kun hänen on muutettava mieltään jatkuvasti. Hän rakastaa minua huomattavasti enemmän kuin vaimoaan aikoinaan ja väitti aikoinaan olevansa täysin sitoutunut minuun.
Onko mahdollista, että hänelle on tullut joku henkilökohtainen kriisi ja minun pitäisi yrittää ymmärtää vai onko kyse vain siitä ettei hän kykene siirtymään rakastumisesta rakastamiseen? En ole muuttunut ihmisenä, eikä hänkään, mutta minä rakastan miestäni juuri sellaisena kuin hän on. En vain pysty katsomaan suhdettamme ulkopuolisen silmin. Olen mielestäni löytänyt unelmieni miehen ja olen täysin sitoutunut, mutta mieheni...en saa selvää hänestä. Jos hän ei enää rakastakaan minua, niin miksi kohtelee niin upeasti, kuin rakastunut?
Lähinnä mielessäni on vaihtoehto, että hän rakastaa minua, mutta joko menneisyys estää häntä täysin sitoutumasta (exä on tehnyt sanoinkuvaamattomia asioita häiden jälkeen) minuun tai sitten hän on huomannut, että haluaakin vain olla poikamies rakkaudestamme huolimatta. Kommentteja...
