D
"dawn"
Vieras
Tämä tarina juolahti mieleeni kun lueskelin ketjua, jossa kyseltiin kuinka usein lapset ovat isovanhemmilla hoidossa. Tai ei tämä ole tarina, vaan tosikertomus.
Kotipaikkakunnallani, meidän naapurissa asui äiti ja poika. Äiti ja poika olivat aina yhdessä. Aina. Äiti varoitteli poikaa jatkuvasti "älä mene sinne, älä tee sitä, varo, älä, älä, älä..." Vielä pojan ollessa kuusivuotias äiti oli tämän mukana kun poika leikki kavereiden kanssa puistossa. Vielä pojan ollessa 15 vuotias äiti oli poikaa vastassa koulun pihalla. Äiti kuoli pojan ollessa 30, viime vuonna. Poika, nyt jo mies tavattiin harvasen ilta kylältä itkemässä äitiään. Muutama kk sitten mies tappoi itsensä.
Ja siis, EI, en väitä että jos läpsi ei käy yökylässä tapahtuu näin. Poittina varmaan se, että äidinrakkauteen tulisi kuulua myös irtipäästäminen. Henkilökohtaisesti koen, että äiti riisti pojalta elämän, joka tällä olisi voinut olla jos äiti olisi osannut päästää irti.
Lapset eivät ole meitä varten. Me olemme lapsia varten.
Kotipaikkakunnallani, meidän naapurissa asui äiti ja poika. Äiti ja poika olivat aina yhdessä. Aina. Äiti varoitteli poikaa jatkuvasti "älä mene sinne, älä tee sitä, varo, älä, älä, älä..." Vielä pojan ollessa kuusivuotias äiti oli tämän mukana kun poika leikki kavereiden kanssa puistossa. Vielä pojan ollessa 15 vuotias äiti oli poikaa vastassa koulun pihalla. Äiti kuoli pojan ollessa 30, viime vuonna. Poika, nyt jo mies tavattiin harvasen ilta kylältä itkemässä äitiään. Muutama kk sitten mies tappoi itsensä.
Ja siis, EI, en väitä että jos läpsi ei käy yökylässä tapahtuu näin. Poittina varmaan se, että äidinrakkauteen tulisi kuulua myös irtipäästäminen. Henkilökohtaisesti koen, että äiti riisti pojalta elämän, joka tällä olisi voinut olla jos äiti olisi osannut päästää irti.
Lapset eivät ole meitä varten. Me olemme lapsia varten.