tarpeet ja tärkeysjärjestys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Wiltsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
W

Wiltsu

Vieras
Minunkin mieheni toivoisi jonkinlaista säpinää joka päivä. Just sitä kullin lutkutusta tai edes kunnon panoa.

Mulla on kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita ja energiaani vieviä juttuja koko ajan mielessä. Naimishommat vaan jää sijalle kuusi.

Olen pahoillani, mutta tämä on minun elämäni. Mieheni on seksitarpeineen sijalla kuusi tällä hetkellä. Saattaahan järjestys muuttua jossain vaiheessa, mutta nyt on näin. Ottakoot tai jättäkööt. Jos ei jätä, keskustelemme tästä sitten 50 vuoden kuluttua uudelleen.
 
Minunkin mieheni toivoisi jonkinlaista säpinää joka päivä. Just sitä kullin lutkutusta tai edes kunnon panoa.

Mulla on kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita ja energiaani vieviä juttuja koko ajan mielessä. Naimishommat vaan jää sijalle kuusi.

Olen pahoillani, mutta tämä on minun elämäni. Mieheni on seksitarpeineen sijalla kuusi tällä hetkellä. Saattaahan järjestys muuttua jossain vaiheessa, mutta nyt on näin. Ottakoot tai jättäkööt. Jos ei jätä, keskustelemme tästä sitten 50 vuoden kuluttua uudelleen.
Suaha 100-vuotiaana munnoa kovaksi...
 
Viimeksi muokattu:
Minulla oli joskus heila, jolle seksi ei omien sanojensa mukaan ollut maailman tärkein asia. Harrastukset, ystävät ja telkkarikin olivat tärkeämpiä. Minä sitten kysyin, että no kai niin vähäpätöistä asiaa sitten voi huoletta muidenkin kanssa harrastaa?

Jostain syystä seksistä tulikin yhtäkkiä elämän suurin asia, jonka rinnalla koko yhteinen tulevaisuus ei enää ollutkaan yhtikäs mitään. Minä siihen, että näköjään seksi on pikku juttu, mutta sen puute saa aikaan elämää suurempia asioita.

Onnea kuitenkin valitsemallasi tiellä!
 
Minulla oli joskus heila, jolle seksi ei omien sanojensa mukaan ollut maailman tärkein asia. Harrastukset, ystävät ja telkkarikin olivat tärkeämpiä. Minä sitten kysyin, että no kai niin vähäpätöistä asiaa sitten voi huoletta muidenkin kanssa harrastaa?

Jostain syystä seksistä tulikin yhtäkkiä elämän suurin asia, jonka rinnalla koko yhteinen tulevaisuus ei enää ollutkaan yhtikäs mitään. Minä siihen, että näköjään seksi on pikku juttu, mutta sen puute saa aikaan elämää suurempia asioita.

Katkeruus ei ole liene kiva tunne.

Mun puolesta voi harrastaa muiden kanssa - mutta tiedän, ettei huoletta. Aiheuttaa itselleen paljon huolia.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole reilua jos mies tahtoo päivittäin, vaimo kerran viikossa. Turha odottaa mieheltä pitkämielisyyttä. Ei hormonitoiminta sillä tokene. Kummankaan. Olette vain erilaisia.

Eikä kannata myöskään alkaa aina antamaan miehelle kun se tahtoo, vain siksi ettei mies kävisi vieraissa. Hommasta nauttiin vielä vähemmän. Eikä ole reilua että mies panee naista joka mielessään miettii muita ja toivoo toimituksen pian loppuvan. Ei nauti mieskään.

Kannattaa ajoissa hakeutua eroon, tai hyväksyä toiselle sivupanot. Tai keksiä joku kultainen keskitie - sekään ei ole välttis onni ja autuus.

Mitä pidempään kuvittelee voivansa sulkea todellisuudelta silmät, sitä pahemmlta tuntuu kun silmät joskus aukeaa tai totuus lävästään päin naamaa. Vääränlaisen ihmisen kanssa jos viettää liian monta vuotta voi oikeesti hyvä suhde kulkea ohi eikä sitä enää saa sitten kun olisi siihen valmis.
 
...hyväksyä toiselle sivupanot. Vääränlaisen ihmisen kanssa jos viettää liian monta vuotta voi oikeesti hyvä suhde kulkea ohi...

Justhan kirjoitin, että hyväksyn sivupanot.

Ja vääränlaisten ihmisten kanssa olen viettänyt liian monta vuotta. Nyt vietän elämääni oikeanlaisen ihmisen kanssa. Ja siihen elämään kuuluu kaikenmoisia mäkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Justhan kirjoitin, että hyväksyn sivupanot.

Ja vääränlaisten ihmisten kanssa olen viettänyt liian monta vuotta. Nyt vietän elämääni oikeanlaisen ihmisen kanssa. Ja siihen elämään kuuluu kaikenmoisia mäkiä.


Onko joku väittänyt ettet hyväksyisi?

Kirjoitit kyllä sivupanoista näin:
"Mun puolesta voi harrastaa muiden kanssa - mutta tiedän, ettei huoletta. Aiheuttaa itselleen paljon huolia."
"No millasia huolia huonosta omasta tunnosta nyt yleensä tulee? Ja siitä, ettei tee niin kuin sydän sanoo?"
- ei kuulosta ihan vilipittömältä hyväksynnältä.

Annat ymmärtää kaiken olevan kunnossa, mutta toisaalta... "Olen pahoillani, mutta tämä on minun elämäni. Mieheni on seksitarpeineen sijalla kuusi tällä hetkellä. Saattaahan järjestys muuttua jossain vaiheessa, mutta nyt on näin. Ottakoot tai jättäkööt. Jos ei jätä, keskustelemme tästä sitten 50 vuoden kuluttua uudelleen."
- miksi olla pahoillaan? Vaikuttaa siltä ettet oikeasti edes välitä siitä miehestä vaan kaikesta muusta.

Moni nainen viettää aikaansa netissä kun samaan aikaan mies kärvistelee lakanoissa yksin. Kun mies lähtee itketään elleissä kun se lähti ilman mitänän syytä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko joku väittänyt ettet hyväksyisi?

Sinä kirjoitit näin: "Kannattaa ajoissa hakeutua eroon, tai hyväksyä toiselle sivupanot." Siksi ajattelin, ettet ollut ymmärtänyt, että hyväksyn "sivupanot".

Kirjoitit kyllä sivupanoista näin:
"Mun puolesta voi harrastaa muiden kanssa - mutta tiedän, ettei huoletta. Aiheuttaa itselleen paljon huolia."
"No millasia huolia huonosta omasta tunnosta nyt yleensä tulee? Ja siitä, ettei tee niin kuin sydän sanoo?"
- ei kuulosta ihan vilipittömältä hyväksynnältä.

Häh? Vilpittömästi hyväksyn sivupanot, JOS sivupanoja harrastavan sydän sen kestää. Joo ok, olen kyllä vilpittömästi huolissani sivupanoja harrastavan sydämestä. Joten siksi en kai ole ihan vilpitön hyväksyessäni sivupanot.

Annat ymmärtää kaiken olevan kunnossa, mutta toisaalta... "Olen pahoillani, mutta tämä on minun elämäni. Mieheni on seksitarpeineen sijalla kuusi tällä hetkellä. Saattaahan järjestys muuttua jossain vaiheessa, mutta nyt on näin. Ottakoot tai jättäkööt. Jos ei jätä, keskustelemme tästä sitten 50 vuoden kuluttua uudelleen."
- miksi olla pahoillaan? Vaikuttaa siltä ettet oikeasti edes välitä siitä miehestä vaan kaikesta muusta.
Ilmaisu oli tarkoitettu ilmaisemaan sitä, että kaikilla ihmisillä on oikeus ja velvollisuus elää omaa elämäänsä oman elämänsä ehdoilla. Ja tehdä asioita tärkeysjärjestyksessä. Välillä tärkeintä on maata mökillä rantakalliolla kolme viikkoa yksin. Ja kolmen vuoden kuluttua voi olla tärkeintä naida miehen kanssa seitsemän kertaa viikossa. Ja siinä välillä tehdä kompromisseja, vaikka kuinka vituttais. Elämään vaan mahtuu yhtä sun toista. Ei kannata murehtia sitä, jos just tänä vuonna ei naitatuta. Ehkä ens vuonna sit.

Moni nainen viettää aikaansa netissä kun samaan aikaan mies kärvistelee lakanoissa yksin. Kun mies lähtee itketään elleissä kun se lähti ilman mitänän syytä.

Minä vietän aikaani netissä tai teen jotain muuta (nyt vietän aikaani netissä), kun mieheni tekee intohimoisesti töitään alakerrassa. Menen nukkumaan, kun riittävästi väsyttää. Miehen tuloa lakanoiden väliin en huomaa enkä kuule. Nukun.
Jos tulen itkemään elleihin, kun tai jos mieheni lähtee, on se ensimmäinen kerta, kun itken miehen lähtöä missään. Ja niitä on lähetetty elämästäni jo muutamia...
 
Viimeksi muokattu:
Eikö ne lapset ole jo lähes aikuisia, vai muistelenko nyt jonkun muun nikin lapsia? Miten muissa suhteissasi oli? Loppuiko seksin haluaminen kun ensihuuma oli ohi? Vai eikö teillä seksi ole synkannut alunperinkään? Onko teillä muuten läheisyyttä?

Minä olin kolme päivää yksin mökillä ja tuli ihan valtava ikävä miestä jo ennen kuin mies oli ehtinyt kotio asti.
 
Wiltsu mainitsi yhdeksi kuudesta asiasta kirjoittamisen.

Jos kyseessä on entinen Witchie niin ei kirjoitteluun kannata suhtautua liian vakavasti.
Minäkin kirjoittelen milloin mitäkin riippuu mielialasta.

Joku oli nostanut ellit 50+ palstalla vuoden 2005 viestiketjun. Ihan piti miettiä millaista elämäni silloin oli. Ajatukset ovat selvästi tasaantuneet ja olen selvästi kypsyneempi.

Mietin tässä onko Wiltsu ikinä uskaltanut elää pidempään ilman miestä.
Jos mies on viriili niin kyllä siinä kirjoittelukin jää vähemmälle. Minä en ainakaan jaksaisi jatkuvasti
lemmenöitä. Olen jo vanha ja väsynyt. Elämä ilman erotiikkaa sopii minulle. Ei ehkä muille.
 
Liian vakavasti? Ei vaikuta minusta yhtään asioilta, joita keksisi huvin vuoksi.

Alkuperäinen kirjoittaja tärkeysjärjestys;10962456:
Jos kyseessä on entinen Witchie niin ei kirjoitteluun kannata suhtautua liian vakavasti.
QUOTE]
 
No millasia huolia huonosta omasta tunnosta nyt yleensä tulee? Ja siitä, ettei tee niin kuin sydän sanoo?

Ehkä elämän suurimpia huolia. Ja niitä vältellessä...

Minusta paristuhteessa on tärkeää, että molemmat osapuolet yrittävät kykyjensä mukaan edistää toistensa ja yhteistä onnea. Jos ei ole jäljellä halua olla toiselle mieliksi, niin mitä sitten on? Onpa kyse sitten seksistä, toisen kuuntelemisesta, kodin hoidosta, taloudenpidosta tai mistä hyvänsä.

Ennen pitkää toinenkin osapuoli lakkaa yrittämästä. Mitä silloin tapahtuu? Erotaanko vai yritetäänkö tarpeet tyydyttää jossain muualla? Ja jos tässä vaiheessa ollaan, niin mahtaako siitä enää sydän välittää? Jäljellähän on vain kulissit lasten, omaisuuden, periaatteiden tai ties minkä syyn varjolla.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelijä;10962461:
Liian vakavasti? Ei vaikuta minusta yhtään asioilta, joita keksisi huvin vuoksi.
Niin, mikä tämän ketjun motiivi olisi? Sen voi nähdä aloituksesta. Kysymys on verbaalisesta lahjakkuudesta, kielellisestä ilmaisusta. Onko ongelmaa kun sitä ei esitetä? Jos ei niin se täytyy keksiä.
 
Niin, mikä tämän ketjun motiivi olisi? Sen voi nähdä aloituksesta. Kysymys on verbaalisesta lahjakkuudesta, kielellisestä ilmaisusta. Onko ongelmaa kun sitä ei esitetä? Jos ei niin se täytyy keksiä.


Alkuperäinen kirjoittaja Wiltsu Näytä viesti
1. Omat lapset
2. Miehen lapsi
3. Kirjoittaminen
4. Mietiskely
5. Seikkailut (kulttuuri, elämykset, rantakalliot, työ, aaaahhh... ja kaikki ihanat ihmiset!)

Vaikea mennä sanomaan onko ongelma vakava vai vain joutavaa löpinää.
Ap:n omien kirjoitusten perusteella mies on ihana eikä hän vaihtamalla parane.

Ehkä kannattaisi kirjoittaa muistakin kuin henkilökohtaisista asioista. Jos tykkää kulttuurista, rantakaliiosta, seikkailusta ja muista ihmisistä niin kyllä kirjoittamisen aiheita piisaa.

Mietiskelyä rantakalliolla. Mitä kannattaa mietiskellä. Mennyttä, tulevaa vai nykyisyyttä.

Minulla ei ole asioissa tärkeysjärjestystä. Kaikki on yhtä tärkeää.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä