Tarttee

["Linda"]

Meidän poikamme on kaksikielinen, koska isä on ruotsinkielinen. Kotona puhumme suomea ja ympäristö on muutenkin aika suomenkielinen. Isä kyllä puhuu lapselle kahdenkesken ruotsia ja tietty hänen vanhempansa. Suomi on tietty vahvempi ja nyt kun poikamme meni tarhaankin, niin se on suomenkielinen, koska täällä ei oo oikein tarjolla ruottinkielistä. Poika siis on nyt 2,5v

No mun mies on nyt sitä mieltä, että ensi vuonna poika vois mennä englanninkieliseen leikkikouluun. No juu, onhan se tosi hyödyllistä ja näin, mutta onks se sitten jo vähän liikaa. Poika puhuu nyt kyllä suomea tosi hyvin ja aika hyvin ruotsiakin. Ymmärtää "kaiken" molemmilla kielillä.

Itte en oo kielellisesti alkuunkaan (enkä muutenkaan) lahjakas, ruottiakin osaan tosi huonosti. Ei mieskään mikään kielinero oo, mutta kuitenkin ruottin lisäksi osaa suomea "täydellisesti" ja englantiakin tosi hyvin.

 

[Jippojekkujari]

Ei. EI. Ja ei. Venäjää ja saksaa siitä lukemaan. Merimiesten mongerrusta ei tartte ostata.

 

[Kieran]

Minä vihaan näitä vanhempia kun lapsesta tehää joku robotti ja jo pienenä pitää olla kieliä ja kaikkea. Nämä ne sitten sekoo kun ei kaikki mee niinku pitäis. Tosi usein just tämmösistä tulee niitä vaarallisia tapauksia. Entäs tunteet ? Entäs uskonto ? Entäs henki ja sielu ? Ja lämpö ? YÄK sanon.

 

[Pesky Pixie]

Mä uskon että voisi mennä ihan hyvin. Itse olen ollut työssäoppimassa englanninkielisessä leikkikoulussa, ja siellä oli mm. sellaisia lapsia, jotka tuli sinne 3-vuotiaana osaten vain yhtä kieltä (vaikka nyt.. tanskaa), ja oppivat siellä ollessaan eskari-ikään mennessä opetuksen kautta englannin ja kavereilta suomen. Tapasin siellä kuusivuotiaan, täysin kolmekielisen lapsen. Ei siinä mielestäni ole mitään pahaa. Ainakin tuossa paikassa, missä olin, opetus oli hyvin "lempeää" eikä siihen sisältynyt mitään pakotusta. Ainoastaan toistoa, toistoa ja toistoa.