olen ihan lamaantunut,en saa mitään aikaan, en osaa tehdä mitään ,en jaksa tehdä mitään...ja olis tuhat asiaa mitä pitäis tehdä... jotenkin tämä palstakin tökkii mulle... mikään ei oikein jaksa kiinnostaa, pelottaa tuleva syksy ja talvi, miten jaksan niiden yli...jotain tarttis tehrä, mutta mitä, kun ei jaksa niin ei jaksa eikä mikään huvita kaikki on pakkopullaa. perheasiat on muuten hyvin paitsi mä oon tämmönen laiskimus
ihan ekana ovesta ulos ja ihmisten ilmoille, monesti piristää kummasti ja jollei auta niin sit vaikka neuvolaan kertomaan miltä tuntuu, saattaisit saada kotiapua ja ainakin neuvoja mistä itsellesi löytyisi apu
ei oo enää neuvolasta mulle apua kun lapset on kaikki koululaisia
enkä mä oo vailla kotiapua mistään päin vaan sitä eettä saisin itteni taas käyntiin ja toimimaan niin kuin aikasemmin tänä vuonna.se mua täs ny eniten pelottaa et oon hakenu yhelle kurssille ja jos mä oon näin väsy niin miten ihmeellä mä jaksan opiskella ?? siis jos mua edes valitaan koko kurssille. pelottaa et valitaan sinne ja pelottaa et ei valita. ristiriitaset tunteet on tuotakin juttua kohtaan.
hb mitattiin muuten ihan vähän aikaa sit ja se oli tosi hyvä eli ei oo ainakaan raudan puutteesta tms kyse
mieti mikä sua itseäsi kiinnostaa ja tee sitä. Hae oikeesti apua josain ettei pahene. mutta joskus on tollaisia aikoja ja ne menee joskus ihan itestäänkin ohi. jos sul on ihana mies niin kero myös hälle, se helpottaa...
mut tiedän tunteen...
