Tasoero parisuhteessa, miehen hyväksi :(

["Hiirulainen"]

Seurustelua takana puoli vuotta. Mies on mitä parhain, aidosti välittävä ja osoittaa sen kaikin puolin. Kaikki hyvin siis? Ei! Ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi on minulle muodostumassa valtaisa tasoero ulkonäöllisesti. Mies on ns. Alfauros ja minä harmaa hiirulainen . Pinnallista? Samaa mieltä ellei kanssaihmiset muistuttaisi minulle "ystävällisesti' asiasta jatkuvasti. Viihteellä naiset häpeilemättä piirittävät miestä, minua ei koeta minkäänlaiseksi uhkaksi. Kääntävät minlle selän vaikka seison vieressä. Miehen kaverit muistuttavat kunka onnekas olen ollut "napattua" mieheni, joka saisi kenet vain. Mitä enemmän aikaa kuluu sitä epävarmemmaksi muutun. Miehelle en ole asiasta sanonut. Enhän halua olla nariseva mustis naisystävä jo nyt.

 

[wwsss]

Ongelmaa nimittäisin enemmin itsetunto-ongelmiksi.

 

["Hiirulainen"]

Ongelmaa nimittäisin enemmin itsetunto-ongelmiksi.

Kenen itsetunto on nin vahva että kestää jatkuvan mollaamiseen ja vähättelyn?

 

[wwsss]

[QUOTE="Hiirulainen";29831137]Kenen itsetunto on nin vahva että kestää jatkuvan mollaamiseen ja vähättelyn?[/QUOTE]

Puolison taholta?
Miksi haluat olla ihmisen/ihmisten seurassa jotka mollaa jatkuvasti?

Tosin ongelman nimeähän se ei muuta johtui itsetunto-ongelmat mistä tahansa.

 

["viola"]

Joskus vaan on pareja, jotka ulkoisesti ja ulkopuolisen silmin ovat eri paria, mutta oikeasti ovat ihan luodut toisilleen Minä tunnen erään sairaanhoitajan, fiksun ja erittäin herttaisen/jopa äidillistyyppisen, ulkoisesti ei-niin-kauniin. Tosin on hänellä kaunis paksu pitkä tukka, mutta joka ei ole minkään värinen ja aina letillä tai ponkkarilla. Pienesti pyylevä, sellainen pottunenäinen tyttö. Ja viime kesänä hän meni naimisiin varsin edustavan näköisen ja vieläpä mukavan lääkärin kanssa ja he vaikuttavat erittäin onnellisilta ja tasapainoisilta.
Puheita ovat varmasti kuulleet, mutta ainakin ulospäin näyttää, etteivät niitä noteeraa. Yritä samaa

 

["hmh"]

Ilmeisesti miehesii mielestä sinussa on jotain sellaista sisäistä ja ulkoista kauneutta ja persoonallisuuden säteilyä jota ei ole kenessäkään muussa. Anna siis tipujen keikistellä ja esitellä pyrstöjään, ole vahvasti oma itsesi kuten tähänkin asti. Lämpimästi läsnä.

 

[LisaMarie]

Itsetunto-ongelma tuppaa olemaan semmoinen, että sitä kokee kaiken, mitä muut sanoo, sen ongelman kautta. Toisinsanoen viattomatkin kommentit tyyliin "oot kyllä napannu komean miehen" kuulostaa oman persoonan arvostelulta ja saa tuntemaan itsensä hiirulaiseksi, kun taas vahvalla itsetunnolla varustettu kokee sen kehuna, on ylpeä upeasta puolisostaan ja yhtyy kiittäen mielipieeseen.
Juuri mies on se, kenen kanssa asiasta pitäisi puhua -nimittäin on mahdollista sekin, etä mies kokee asian toisinpäin, pitää sinua todella upeana Usein kaksi heikolla itsetunnolla varustettua päätyy yhteen ja molemmat kokee toisen uhkaavan paljon paremmaksi kumppaniksi. Siitä syntyy melkoinen katastrofi, jos asiaa ei ajoissa pureta puhumalla

 

[omjk]

Oma veljeni on urheilullinen, komea ja fiksu mies, jolle on aina riittänyt vientiä. Monet hänen seurustelukumppaneistaan ovat olleet erittäin kauniita. Nyt hän on naimisissa tavallisennäköisen ja ylipainoisen naisen kanssa, ja on onnellisempi kuin koskaan aiemmin. Vaimonsa on valoisa, iloinen, huumorintajuinen ja hällä on todella sydämellinen luonne. Veljeni ja hänen vaimonsa välisen kemian näkee kyllä kuka tahansa ulkopuolinen vielä 15 vuoden jälkeenkin. Heidän seurassaan on ilo olla.

En tiedä selän takana puhutuista jutuista, varmaankin niitä on ainakin alkuvaiheessa kylillä riittänyt (me läheiset emme kyllä ole koskaan sellaisia puhuneet), mutta mitäs niistä puheista.

 

[Vivieras]

Itse olen myös mitäänsanomattoman näköinen, toisten mielestä jopa ruma (perunanenä), toisten mielestä taas ihanan pirteän näköinen ja naurava, eli riippuu ihan katsojasta. Ja mieheni voisi osallistua johonkin Mr. Finland -kisaan, jos sitä ulkonäkö yhtään kiinnostais, vaan kun ei kiinnosta.

Me ei olla bilehileitä, joten tollasta piirittämisongelmaa ei oo. Jos lähdetään ulos, niin ollaan aina joko ruokaravintolassa tai pubissa/sen tyylisessä. Mutta ollaan oltu yhdessä vasta 30 kieppeiltä.

Mulle riittää, että tiedän miksi mies on valinnut mut eikä jotain hyvän näköistä naista. Onhan sitä kaikenlaisia kommentteja joutunut kuulemaan, ja jotkut heittää kummia kommentteja lasten ulkonäöstä (ovat tulleet paljon isäänsä). Mutta kun me ei kumpikaan olla ulkonäkökeskeisiä, niin hyvin sujuu! 8-vuotishääpäivä meni juuri!

 

["vieras."]

meillä sama tilanne: mies ihan ok-näköinen ja itse olen ylipainoinen hiirulainen...yhteiseloa takana kuitenkin kohta lähemmäs 20-v. onnellista sellaista. eli vaikka ulkopuoliset oisi mitä mieltä, kyllä te itse tiedätte mitä oikeasti olette, hymyile kaikille niille ihmettelijöille tai jos oikein nyppii niin kohauta noille "kavereille" vain kulmiasi ja tuumi että arvaisitpa vain miten päin se onni kävikään.
eli kanna itsesi tyylillä ja unohda nuo vähättelevät kommentit.

 

["Sini"]

Itsetunto-ongelma tuppaa olemaan semmoinen, että sitä kokee kaiken, mitä muut sanoo, sen ongelman kautta. Toisinsanoen viattomatkin kommentit tyyliin "oot kyllä napannu komean miehen" kuulostaa oman persoonan arvostelulta ja saa tuntemaan itsensä hiirulaiseksi, kun taas vahvalla itsetunnolla varustettu kokee sen kehuna, on ylpeä upeasta puolisostaan ja yhtyy kiittäen mielipieeseen.
Juuri mies on se, kenen kanssa asiasta pitäisi puhua -nimittäin on mahdollista sekin, etä mies kokee asian toisinpäin, pitää sinua todella upeana Usein kaksi heikolla itsetunnolla varustettua päätyy yhteen ja molemmat kokee toisen uhkaavan paljon paremmaksi kumppaniksi. Siitä syntyy melkoinen katastrofi, jos asiaa ei ajoissa pureta puhumalla

Tämä on aivan totta. Ystäväni ovat usein päivitelleet, miten ihmeessä onnistun aina nappaamaan ne kaikkein hyvännäköisimmän miehet. Nuorena miehet vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Aviomieheni on tietenkin myös hyvännäköinen ja häntä kehuvat niin kaverini kuin äidinkin ystävättäret. Eipä ole tullut koskaan mieleenkään, että tässä sisältyisi joku piiloviesti omasta huonommuudestani mieheen verrattuna.

Totuuden nimissä en varmasti ole mikään suuren luokan mallikaunotar, minussa on 'vikoja', joiden takia ulkonäköäni on haukuttu ja ihmetelty. Itse olen kuitenkin aina ajatellut ihmisten tuijottaessa, että he ihailevat kauneuttani, enkä ole ajatellut sen enempää, pitääkö asia todellakin paikkansa vai ei. Olen siis hankkinut hyvän itsetunnon itseäni huijaamalla.

Mieheni sanoi, että muistutin kerran Aerosmithin laulajaa meikittömänä ja rasvaisine hiuksineen, mutta silti hänen mielestäni olin maailman ihanin nainen. Sitä kuulemma on rakkaus. Tuosta olisi heikkoitsetuntoisempi voinut pahastua, mutta minä otin sen kehuna. Mies halusi kertoa minulle, että rakastaa minua ulkoisista puitteista huolimatta.

 

["Sini"]

Mikä estää sinua aloittaja tekemästä itsestäsi alfanaaraan? Mene kampaajalle, opettele meikkaamaan ja pukeudu naisellisen tyylikkäästi ja kanna itsesi ylpeästi. Kommentoi seuraavaksi, että ehei, kyllä miehellä kävi tuuri, kun sai napattua minut.