tässä mietin...

[äiskis]

Sieltä ol taas irrotettu lause asijayhteydestä,siis tämä"on turha puhuakkaa siitä,että miä antaasin lapset äidillee". Miten miä voisin antaa heiät,ku en ole lasten isä,miä en voi ,enkä halua,pakottaa isää antamaa lapsijaa äitillee,eli naiselle johon hää ei yhtää luota. Miulla ei ole sellaasia valtuuksia,että miä voisi kenekää lapsija lähtee antammaa yhtää mihinkää.Sitähä miä siinä sanoin.
Ja miähän suan vaikka kontinkielellä kirjoottaa jos haluan,ei se asija siitä mikskään muutu.
Ja siä Erin varo nimittelemästä kettää "naikkoseksi" julukisesti,ellet pysty sitä todeks näyttää.
Sitä en eppäile,etteikö etä olis ollu aikanaa onneton liitossaa,ei kai olis eronnu,jos olis ollu onnellinen.Mutta eron yhteydessä etä olis voinu toimia vähä rakentavammi ja myös vähä miettiä,millaaseen kusseen jätti ukkonsa jonka pit kumminki yrittää huolehtia pojistaa.Sen voi iha varmuudella sanoa,ettei etä ainakaa yrittäny mitenkä tukea lastensa isää,jotta lapset olis voinu paremmi,vaan päinvastoon.
Ja mitä tulloo siihe,että miten ymmärtää ihmisiä joilla on ollu heikot evväät kotoota.Miä olen myös sosiaalialan ammattilaenen ja nähny työssäni yhtä ja toista. Iteki olen alkoholistiperheestä,muuta sittenkää miusta ei tullu alkkista,miun lapsuudessa saatiin selekään pikkuasijoistaki,mutta ikkään en ole omis lapsia,enkä lapspuoliaka,lyöny. Miks miun pitäis kostaa se mitä ite koin lapsena omille lapsille? Pikemminki olen kaikesa pyrkiny tekemään asijat eri tavalla kun miun lapsuuen kodissa. Miä tiiän täsmälleen mitä on kasvaa köyhässä,väkivaltaisessa,alkoholisoituneessa,välinpitämättössä kodissa ja yhtä täsmälleen tiiän,ettei miun lapset,eikä lapspuoletkaa tule sellaasta kokemaan,nii kauan kun miussa henki pihissee.
Olis tietysti ollu helppo toistaa omien vanahempiesa virheet,ja syyttää kaikesta omaa lapsuuttaa.Mutta aikuusen ihmisen pitää tässäki valita,mite se elämäsä elää.
Ai nii,täytyy vielä todeta,että täsä jokuaika sitte sanoin,että ero hanke on jäissä,asijoista keskusteltiin perheen sisällä,ja lasten toive oli että jatkettas yhessä.Helepommalla tietennii pääsisin kun eroisin,mutta ku elämä ei o lastenleikkiä loppuunasti,aikuusilla on vastuunsa.(oliha se tietysti houkutteleva ajatus se ero,jo siksiki että ei olis tarvinnu enää etän takia stressata.)
Ja muute miksi ne vanahempainvartit EI sais äitipuolelle ollenkaa,jos kerran hän siitä koulunkäynnistä eniten huolehtii-joku arvovalta kysymys vissii..Ja jos noin ajatellaa,niin ei kait sijaisvanahemmatkaa sitte sais
niihi mennä,ku eivät ole biologisia vanahempia.
Ja sitte vielä,ei äitipuoleksi synnytä,vaan sellaiseksi tullaan kun tapaa miehen jolla on ed.liitosta lapsia,äitipuoletki o ihmisiä ihan kun muutki,en ikkää usko,että kukkaan ryhtyis äitipuoleksi vaan siksi,että
haluais kiusata lasten äitiä.

 

[erin]

Sijaisvanhemmuushan on ihan eri asia - silloinhan lapsi saa "uudet vanhemmat" ja biologiset vanhemmat luopuvat vastuusta. Eron myötä on taas ihan toivottavaakin että lapsi saa elää kummankin vanhemman kanssa ja saa hoivaa ja huolehtimista sekä äidiltä että isältä. Äidn/isän puolisot eivät ole vastuussa lapsista (paitsi jos toisin sovitaan) mutta ovat toki tärkeitä turvallisia aikuisia siinä lapsen ympärillä.

Se että lapset ovat kirjoilla toisen luona ei vapauta etävanhempaa vastuusta ja hän voi toimia kuten muutkin vanhemmat. Siis huolehtia lapsen koulu-, tervedyenhoito ym jutuista. Ja näin on ihan lakiinkin kirjoitettu

Kuvitteleeko nämä isän puolisot sitten että he ovat nyt sitten vastuussa näistä miehen lapsista ja äidin roolissa ....

 

[äiskis]

Mitäpä miä tohon muuta kuin että siähä tiedät sitte enemmä asijoista ku lastenvalvoja...mitä tulee lasten arkipäivän asijoiden huoltoon.Siähä voisit iha ottaa yhteyttä sosiaaliviraston perheoikeudelliseen yksikköön ja kertoa heille,että antaavat sieltä väärä informaatiota...

 

[erin]

\

Mitäpä miä tohon muuta kuin että siähä tiedät sitte enemmä asijoista ku lastenvalvoja...mitä tulee lasten arkipäivän asijoiden huoltoon.Siähä voisit iha ottaa yhteyttä sosiaaliviraston perheoikeudelliseen yksikköön ja kertoa heille,että antaavat sieltä väärä informaatiota...

On tehtykin B)

 

[äiskis]

No sittehä homma o hoidossa,mitäs tiälä ennää kiukuttelet? Siähän saat väittää iha mitä haluat,vuan miä puhun kokoajan totta,miun ku ei tarvihe pittää mittää kuvvaa yllä itestäin...

 

[taustalla]

Vaikeutena on ollut myös miehen epäreilu suhtautuminen minun lapsiini,hän ei sitä kiistäkään,sanoo vain ettei oli koskaan luvannutkaan olla reilu,ovathan pojat sentään HÄNEN OMIA lapsiaan,joiden tulee saada parempaa kuin minun lasteni.Mies on hyvin närkästynyt ettei hän saa viettää laatuaikaa OMIEN lastensa kanssa,hän haluaisi käydä Lintsillä jne.,mutta vain omien lastensa kanssa ja sanoo pojilleen,emme pääse mihinkään yhdessä,kun kakarat pitää ottaa mukaan. Meillä on lisäksi eri rahat koska miehellä on isommat tulot,minulla ei olisi varaa viedä omiani mihinkään koska minä ja isommat lapseni sairastamme paljon,lääkekulut ovat pilvissä.Mies ei tietenkkään ota niihin osaa ja toimeetulotukea en saa,koska miehen tulot lasketaan koko perheen tuloiksi,mitä ne eivät ole.Suoraan sanoe ,minusta tuntuu että minua on huijattu ja käytetty törkeästi hyväksi,mies halusi vain hoitajan lapsilleen.

Kaikella kunnioituksella. On vaikeaa uskoa kaikkea kirjoitettua, koska välillä asiat on naudan pihvejä ja välillä taas kanankoipia.. Kirjoitat todella asiaa välillä, mutta miksi asiat muuttuu aivan päälleen seuraavassa hetkessä.. Miksi kestät että muita lapsiasi kohdellaan nuon ku miehesi kohtelee..kersoina.Tietääkö sinun exäsi minkälainen isäpuoli lapsillasi on.. Ovatko toisen lapset tärkeämpiä sinulle, kuin omasi? Tiedänhän minä, että välillä on todella hankalaa saada asioita kirjoitettua niinkuin ne ovat.. Mutta varmaan myös ymmärrät miksi voisko sanoa uskottavuutesi ja motiivisi kirjoittaa ovat ainakin minulle epäselviä... Voimia kuitenkin :hug:

 

[äiskis]

No tuas on kaivettu essii yks kohta minkä olen kirjoottanut,olisko muute kohta kuukaus sitte...ja missähän kohtaa tuosa sitte sanotaa,ettei etän kansa olis ollu vaikeuksia,sillä siitähä olen tässäkii ketjussa puhunu. Oon varmaan useammi kun kerra sanonu,että omiakkii ongelmia on ollu,mutta iliman etän tuomia vaikeuksia olis ollu enemmä voimavaroja niitäki selvittää ja ratkaasta.
Ja ex,siis miun ,tietää kyllä näistä ongelmista joita meillä on täsä perhee sisällä ollu(ja tietää myös etän aiheuttamista ongelmista) ja tietennii miun kansa keskustellu asijoista,mutta kumminki luottanu arvostelukykkyyni,että teen kumminkii ratkaisuja kaikkia ajatelle. Ja onha lapset tietenniin puhuneet isällee asijoista itekki. Ja isällee lapset,siis miun,on sanoneet,etteivät he kummiskaa halua että perhe hajjoo,lähinnä siks että heille tulis poikia ikävä.Koska 4 vuotta on aeka pitkä aeka lapsen elämässä,onha se iha ymmärrettävää.
Se mikä minnuu aena ihmetyttää,että täällä kyllä helposti löyetää vanahat kirjootukset,muttei niitä misä myöhemmi kerron muuttuneesta tilanteesta ja siitä,miten on alettu asijoita työstämmää.
Kyllähä tuossa välillä tuntu justiinsa tuolta,mitä tuosa lainatussa osiossa olen kirjoottanu.Mutta se jälkee on tapahtunu aikas paljo.Laitoi miehen tosi tiukille,ja sannoin,että jos hää suostu siihe,että mennää perheneuvolaa ja/tai parisuhdeneuvontaa,niin ei miulle vaihtoehtoja jää,ettei näen voi jatkua. Mies tul siihe tuloksee,ettei hää halua erota.Ja onki yrittäny selevästi ottaa miun lapset huomioo samoin ku omansaki...
Eihä sitä voe tietää,miten sitte käy,että palaako mies vanahoihin tapoihisa,ku ajattelloo,ettei ehkä ero-uhkaa ennää oliskaa,mutta miä murehin sitä vasta sitte,jos niin käyp.
Olisha tää maailma aikas ankea paekka,jos kukkaan ei koskaa antaas kellekkää toista mahollisuutta.niin miä ieki toivosin saavani toisen mahollisuuen,jos/kun töpeksin.

 

[yks äitipuoli]

\

Sijaisvanhemmuushan on ihan eri asia - silloinhan lapsi saa "uudet vanhemmat" ja biologiset vanhemmat luopuvat vastuusta. Eron myötä on taas ihan toivottavaakin että lapsi saa elää kummankin vanhemman kanssa ja saa hoivaa ja huolehtimista sekä äidiltä että isältä. Äidn/isän puolisot eivät ole vastuussa lapsista (paitsi jos toisin sovitaan) mutta ovat toki tärkeitä turvallisia aikuisia siinä lapsen ympärillä.

Se että lapset ovat kirjoilla toisen luona ei vapauta etävanhempaa vastuusta ja hän voi toimia kuten muutkin vanhemmat. Siis huolehtia lapsen koulu-, tervedyenhoito ym jutuista. Ja näin on ihan lakiinkin kirjoitettu

Kuvitteleeko nämä isän puolisot sitten että he ovat nyt sitten vastuussa näistä miehen lapsista ja äidin roolissa ....

Minä ainakin kuvittelen olevani vastuussa myös mieheni pojasta, koskaa asuukin meillä ja välitän hänestä!
Jos oma äiti HEITTÄÄ lapsen ulos, ottaa avaimen pois ja sanoo ettei takasin tarvi tulla, niin millä oikeudella hän tulee meidän kotiin ja perheseen sanelemaan säännöt?????
Kai jumaliste meilläkin perheenä on jotain oikeuksia vaikka olisin joku naikkonen sinun mielestä!!!!
Tule sinä selittämään minun lapsille ja meidän yhteisille lapsille, etteivät he ole yhtä arvokkaita kun vastuuntuntoisen etän lapset!
Ja lapsi on jo 16v, EIKÄ ITSE HALUA TAVATA ÄITIÄÄN TAI ETTÄ ÄITI PUUTTUISI HÄNEN ASIOHIN MITENKÄÄN!
Kyllä on älytöntä puhua pas.ihmisistä tässä tilanteessa.
Itse makasi muiden kanssa ja ovat eronneet yli 10v sitten. Enpä tullut minään naikkosena väliin, ellei moniavioisuus ole nykyään sallittua, etä kun on tahollaan ollut kohta kymmen vuotta naimisissa.
Jos lapsi itse haluaa tuon ikäisenä, että minä huolehdin hänen perustarpeistaan ja kuuluun muutenkin elämään, ei etällä ole siihen sananvaltaa.

Ja tiedän että mielenterveys on asia erikseen, minulla kun on koulutus kyseiseltä alalta.
Pointi olikin ettei AINA tietyistä olosuhteista tai teoistaan voi syyttää esim. huonoa lapsuuttaan!
Kyllä aikuisella ihmisellä' pitäisi olla järkeä päässä. Meidänkin etä kuitenkin kohtuu korkeassa virassa päättämässä muiden asioista, ja kaikki mikä menee pieleen on joko huonon lapsuuden syytä tai muiden. Eli peiliin katsomisen paikka olisi tosiaan.

Meille voi tulla ihan vapaasti selittämään pojalle että äiti on hyvä, ihan vaan sillä että on OIKEA ÄITI. Poika kun ei tosiaan halua olla yhteydessä äidin temppujen jälkeen äitiinsä, eikä ymmärrä äidin sanoja tai tekoja. Kaveriden äidit eivät käyttäydy näin, enkä minkään tunne muita vastaavanlaisia ihmisiä kuin etä.
Hyvä äiti tosiaan kun heittää OMAN LAPSEN ULOS KODISTA.
Ehkä tosiaan murrosikä on sitten sairaus eikä kehitysvaihe!

 

[äiskis]

Ja muute,mikähä älämölö siitäki nousis jos täsä äitipuolena ilmoottaasin,ettei minnuu yhtää kiinnosta muut ku omat lapset,jo sitä tuas oltaasiin paha-äitipuoli...Eli teit nii tai näi,aina väärinpäin.
Onneks se ilo mitä näistä kaekista lapsista saan ja koen,auttaa kestämmää kaik idioottimaiset aikuuset... \|O

 

[yks äitipuoli]

Pitää kyllä vielä kertoa sen verran, että viimeksi kun mies ja poika kävivät juttelemassa lastenvalvojalla sekä sosiaalitoimistossa etän kanssa, kummassakin paikassa viranomaiset kehottivat äitiä varaamaan ajan esim. terapiaan jossa voi purkaa näitä epäonnistumisen ja turhautumisen tunteita.
Minä en puutuu asiohin muuten kuin tekemällä sen mitä teen normaalisti, pyöritän normaalia arkea ja olen läsnä. Kovasti nuo lapsipuoletkin haketuvat seuraani, uskoutuvat sekä kertovat niitä näitä. Minä en hae äidin virkaa lapsipuolieni elämässä, mutta kuuluun siihen väistämättä olemalla naimisissa mieheni kanssa. Ja on suuri kunnia saada tuntea näin mielettömän ihania lapsia kuin lapsipuoleni ovat.
Minä en ala valehtelemaan että etä olisi hyvä äiti jos lapset ovat sitä mieltä etteivät halua olla väleissä äitisä kanssa äidin hankalan käytöksen takia, esim. haukkuu lapsia päin näköä taukoamatta, sekä mustamalaa perhettämme.

Ja minullakin on todellinen "nössykkämies"
Me kumpikin kun olemme niitä HUONOJA ihmisiä jotka eivät juo tai polta, todettu meillä turhaksi rahanmenoksi josta ei ole mitään iloa tai hyötyä.
Mutta on se hyvä että EDES ETÄ ON KUNNON KANSALAINEN JOKA EI LASIIN SYLJE JA HAMEEN ALLA ON TILAA KAIKILLE!

Taitaa eriniä turhauttaa väärässä oleminen, ehkä sinunkin olisi syytä hankkia peili ja aika terapiaan......

Kyllä me "huonot äitipuolet" täällä pärjätään. :hug:

 

[äiskis]

Ja pakko täsä on vielä sanoa,että ei se että on vehkeet joilla lissääntyä,tee naista automaattisesti hyväksi äidiksi(ohan niitä pilivin pimmein niitäi naisia,jotka ei omija lapsia kykene saammaa,mutta silti olisivat hyviä äitejä,jos olisi mahollista olla äiti,ei se siis tosijaankaan ole vehkeistä kiini se äitiys)vaan pittää olla myös äidin vaistot...ja miusta tuntuu ettei ainaka mein etä ollu paikalla kun äidinvaistoa jaettii,nii paljo tärkeempiä on kaekissa kissaristiäisissä sekä miesten peräsä juoksu,ku omat lapset.

 

[minä ilmottaudun]

\

Ja muute,mikähä älämölö siitäki nousis jos täsä äitipuolena ilmoottaasin,ettei minnuu yhtää kiinnosta muut ku omat lapset,jo sitä tuas oltaasiin paha-äitipuoli...Eli teit nii tai näi,aina väärinpäin.
Onneks se ilo mitä näistä kaekista lapsista saan ja koen,auttaa kestämmää kaik idioottimaiset aikuuset... \|O

Minä kyllä ilmottaudun ihan julkisesti nimettömänä ilkeäksi äitipuoleksi.

Minua kiinnostaa ensisijaisesti vain omat lapseni! OLEN ÄITI VAIN OMILLE LAPSILLENI en mieheni etälapsille, heille en ole edes äitipuoli enkä mitään äiti-alkuista !
Minulla ei ole oikeuksia eikä velvotteita eikä vastuuta toisten lapsista. He eivät tule tapaamaan minua vaan isäänsä! joten isänsä huolehtikoot heistä ja kantakoot vastuun.

Minun osuus näitten lasten kanssa on just semmonen, mitä haluan, ja minä olen heidän kanssaan just niin paljon kun itse haluan.

Esim: jos isällä on joku pakottava meno tapaamisviikonloppuna, jota ei voi perua, minä en katso hänen lapsiaan. Lapset menee mummolaan tai mitä tahansa. - fiksuinta olisi, jos tapaamisviikonlopun voisi vaihtaa jos tämmönen pakko-meno (esim. pakollinen koulutus, ne ovat aina olleet lauantaisin ja ne ovat pakollisia) tulee, mutta lasten lähiäiti ei suostu vaihtoihin.

Tähän asti on onnistunut niin, että menevät mummolaan.

Tiedän yhden uusperheen: on isä, lapsi ja isän nykyinen kumppani, olkoot vaikka Minna nimeltään. Lapsi käy äitinsä luona tapaamisella.

Minna sanoo, ettei hän ole lapsen äiti eikä huolehdi lapsesta. Isä käy koulun jutuissa, vie harrastuksiin, huolehtii sairastumiset (on iso koululainen jo se lapsi) ja lääkärit ja lääkkeet ja istuu illat kotona tai jos on meno, huolehtii lapsenlikan.

Minna saattaa jäädä töiden jälkeen kaupungille tai mennä kavereilleen jos siltä tuntuu, hän ei ole äiti tälle lapselle eikä kellekään muullekaan lapselle. Hän kohtelee lasta hyvin, mutta ei leiki äitiä tai huoltajaa koska ei sellainen ole.

 

[yks äitipuoli]

\

\

Ja muute,mikähä älämölö siitäki nousis jos täsä äitipuolena ilmoottaasin,ettei minnuu yhtää kiinnosta muut ku omat lapset,jo sitä tuas oltaasiin paha-äitipuoli...Eli teit nii tai näi,aina väärinpäin.
Onneks se ilo mitä näistä kaekista lapsista saan ja koen,auttaa kestämmää kaik idioottimaiset aikuuset... \|O

Minä kyllä ilmottaudun ihan julkisesti nimettömänä ilkeäksi äitipuoleksi.

Minua kiinnostaa ensisijaisesti vain omat lapseni! OLEN ÄITI VAIN OMILLE LAPSILLENI en mieheni etälapsille, heille en ole edes äitipuoli enkä mitään äiti-alkuista !
Minulla ei ole oikeuksia eikä velvotteita eikä vastuuta toisten lapsista. He eivät tule tapaamaan minua vaan isäänsä! joten isänsä huolehtikoot heistä ja kantakoot vastuun.

Minun osuus näitten lasten kanssa on just semmonen, mitä haluan, ja minä olen heidän kanssaan just niin paljon kun itse haluan.

Esim: jos isällä on joku pakottava meno tapaamisviikonloppuna, jota ei voi perua, minä en katso hänen lapsiaan. Lapset menee mummolaan tai mitä tahansa. - fiksuinta olisi, jos tapaamisviikonlopun voisi vaihtaa jos tämmönen pakko-meno (esim. pakollinen koulutus, ne ovat aina olleet lauantaisin ja ne ovat pakollisia) tulee, mutta lasten lähiäiti ei suostu vaihtoihin.

Tähän asti on onnistunut niin, että menevät mummolaan.

Tiedän yhden uusperheen: on isä, lapsi ja isän nykyinen kumppani, olkoot vaikka Minna nimeltään. Lapsi käy äitinsä luona tapaamisella.

Minna sanoo, ettei hän ole lapsen äiti eikä huolehdi lapsesta. Isä käy koulun jutuissa, vie harrastuksiin, huolehtii sairastumiset (on iso koululainen jo se lapsi) ja lääkärit ja lääkkeet ja istuu illat kotona tai jos on meno, huolehtii lapsenlikan.

Minna saattaa jäädä töiden jälkeen kaupungille tai mennä kavereilleen jos siltä tuntuu, hän ei ole äiti tälle lapselle eikä kellekään muullekaan lapselle. Hän kohtelee lasta hyvin, mutta ei leiki äitiä tai huoltajaa koska ei sellainen ole.

Vaikka sinä olisit huono äitipuoli ja ylpeä siitä, ei se tarkoita että muidenkin täytyy olla :snotty:

Miehellän on kaksi lasta edellisestä liitosta, minulla kaksi lasta edellisestä liitosta ja meillä on myös kaksi yhteistä lasta.
Millaiset arvot opetamme lapsillemme jos alamme heitä kohtelemaan eriarvoisina?
Lisäksi mieheni poika asuu koko ajan meillä! Minulla ei ole aikaa eikä halua alkaa eroittelemaan mitä voin tehdä lasten kanssa ja kenen kanssa en voi tehdä mitään. Pitäisikö minun tehdä esim. ainostaan omille lapsille ruoka ja jättää miehen lapset ruokkimatta? Kaikki lapset ovat perheemme jäseniä, ja se oikeuttaa heidät hyvään ja oikeudenmukaiseen kohteluun.
En minä tunge riemusta kiljuen poikapuoleni äidin paikalle. Asiat jotka kuuluvat biologisille vanhemmille, ellei joku asianoasainen toisin halua, hoitavat he. Jos jommalla kummalla vanhemmista on menoa nin etteivät kerkeä hoitamaan lastenasioita, niin voin ne hoitaa.
Mutta koti on yhteinen, jopa minulla neljän lapsen äitinä on oikeus sanoa, miten toivon että kodeissamme käyttäydytään. Vai voiko teillä kaikki tehdä mitä haluaa, miehen lapsista vieraisiin?
Lisäksi lapsipuoleni ovat jo niin isoja että osaavat sanoa mielipiteen asioistaan ja jopa vaikuttaa omaan elämään ja siihen kuinka heitä kohdellaan.
Jos poika ei halua tavat äitiään, ei asia ole minun syytä.

Olen aikaseminkin täällä kirjoittanut että on suuri kunnia tuntea mieheni lapset ja olla heidän elämässä mukana.

Ei se aina mene niin että uudet puolisot ovat kodinrikkojia ja kehdon ryöstäjiä.
Minulla ei ole mitään hinkua tunkea miehen exän reviirille, itse asiassa olisin onnellinen kun ei tarvitsisi kuulla koko rouvasta mitään.
Mutta koska meillä on perhe ja me perheenjäsenet arvostamme toisillemm puhumista ja kotiamme, kuuluu kotona asuvien asiat meille kaikille.
Teillä taitaa sitten olla asuntola meiningi enemmän kuin perhe.
Kun opit katsomaan nenääsi pidemmälle ja arvostamaan lähimmäisiä + muita ihmisiä, voi aikaa olla kulunut jo liiaksi.

Ainut mikä tässä uus perhe-elämässä kaihertaa, on se että tuntuu, ettei meillä perheenä ole mitään oikeuksia.
Missä laissa sanotaan että etän elämä menee muiden edelle?

Niin ja me myös olemme hyväksyneet että elämämme on nyt lapsikeskeistä aikaa, tätä olemmekin halunneet. Me haluamme olla oikeuden mukaisia ja esimerkkejä lapsillemme. Menot suunnitellaan lapsien ehdoilla, ei etän!!!!
Kyllä minulla on oikeus sanoa, etten halua kodissamme vallitsevan etän sanelemat säännöt. Käsi sydämellä, toimiiko perhe todella niin että jokaiselle kodissa asuvalle tai käviälle on omat säännöt?Eipä paljoon voi perheeks sanoa....
Sinunlaisten ihmisten tulisi elää yksin, kun muiden huomioon ottaminen on ylivoimainen asia.

Painotan edelleen, että etä tungee meidän elämään, emme me hänen. Päällimmäisenä on meillä ajatuksena lapset, eikä etän elämän hankaloittaminen. Olisikin niin ihanan jos hän olisi onnellinen omassa elämässään ja pysyisi meidän elämästä pois.
Poika itse sanoi äidilleen. että voi tavata äitiään heti, kun äiti alkaa käyttäytymään asallisesti. Lasten hakkuminen lapsille päin naamaa tai lasten KAIKISTA kavereista lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei ole asiallista käytöstä. Sattu muuten yhden pojan kaverin äiti, josta etä teki ilmoituksen, olemaan töissä lastensuojelussa. Näin asiallinen etä.

Mutta hyvää loppuelämää myös sinulle, toivottavasti voit nukkua omatunto puhtaana ja hyvillä mielin, kyllä sinullekin tulee vielä aika kun mietit miksi ihmiset kohtelevat sinua huonosti! :hug:

 

[minä vaan täältä]

heip,äikis
ihan lyhyesti vain sanon et mie tunnen sinut ja tiedän mitä olet joutunu kestämään uusperheesi arkea pyörittäessäsi.Olenhan paikan päälle sitä touhua nähnyt.Nostan hattua sinulle(jos mulla sellainen oisi :flower: )
Ihmettelen miten oikeikein kaiken jaksat,itse en välttämättä oisi jaksanut,vaan oisin luovuttanu varmaan jo aiemmin.tsemppiä sinulle ja halauksia sylin täydeltä.
Itse elin tovin uusperheen arkea,jossa en kelvannut edes lasten vaatteita pesemään(väärä pesuaine)saati pakkaamaan lasten vaatteit ns.vaihtopäivinä(etä tuli asuntoon sisään ja pakkasi ne itse)alussa jopa tuli ja neuvoi millaista ruokaa lapset ovat tottuneet syömään(aivan kuin ei lapset ite osaisi kertoa niitä) ja antoi neuvoja miten vaippa vaihdetaan(itsellänikin lapsia ja 20v työ lastenhoidost takana)jos ostin jtn vaatet lapsile niin etä heitti ne roskikseen(lastensa itse valitsemat vaattee),selitä siinä sitten lapsille miksi?Onnexi(kenen niin on eri asia) exäni lähti toisen matkaan ennen kuin oma yhteinen lapsemme syntyi..nyt exäni etä edelleen tekee samaa kuin minun kanssa ja exäni nykyinen vaimo sen sallii...
Älä sinä huoli kaikenmaailman kommenteista,vaan jätä ne omaan arvoonsa,sie tiedät mitä elämäsi on ja sitä on toisten turha arvostella jos eivät osaa asettua toisen asemaan ja kuvitella mitä elämäsi on.
joten,elä elämääsi hymyillen ja hymyile läpi kyynelten.
elämä on täynnä pieniä valintoja,joist jokainen on vastuus ennenkaikkea itselleen ,jotkut isoja ja jotkut pieniä yhtäkaikki kuitenkin vastuu niistä on vain itsensä
tsemppiä sulle ja halauksia niin sulle kuin lapsille,he mukavia ja hyviä ja ei äidin tarvitse olla täydellinen ,riittää kun on kyllin hyvä niin omille kuin lähilapsilleen :flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:

 

[minä vaan täältä]

lisätäkseni äskeiseen niin,oisi vaikia kuvitella että kun tyttäreni on isällään liki 200km pääs niin minut hälyttettäisiin viemään lapsi lääkäriin jos tarvetta,kyllä mie annan lapsen isän ja hänen uuden avovaimon tehdä sen ,ja kyse ei ole siitä ettenkö haluais viedä mutta se oisi kohtuutonta lasta kohtaan esim korkeas kuumees tai astmakohtauksen yllättäessä hänen odottaa että äiti ehtii paikalle bussilla ja junalla matkustaen..johan se voisi koitua jo terveyden kannalta vaaralliseksi,sama tilannehan on lyhyemmälläkin matkalla,kyllä lääkäriin vie se kuka on paikalla eikä anneta lapsen kärsiä odotuksesta.ei esim astmalapsen kanssa odotella vaan mennään tai kuumekouristelevan lapsen kans tai jos tullut syvä verta vuotava haava joka tarvii tikkausta ym..joten jos äiskis on kotona ja lapsi tarvii äkillisesti lääkäriä niin ei sitä etää tarvitse odotella jotta hän veisi lapsen,tosin voi ilmottaa että ny vien sinne ja sinne lekuriin jotta etälle tieto asiasta menee...ja kun äiskikselläkin useampi lapsi niin jos etä sitten saapuu paikalle voip siirtää sen vastuun äidille siitä eteenpäin ettei tarvise koko katraan kanssa odotella lääkäriin pääsyä,mutta pääasias lapsi on kuitenkin viety heti kun tarvetta on eikä jääty odottelemaan ja lisäämään lapsen kurjaa oloa...eikö se ole lapsen etu kun viedään hoitoon heti tarvittaessa ei siin heti tule mieleen et teenpä ny etälle häijyyksiä ja yritän viedä lapset jne....mie en enempää tätä aihetta aio jauhaa.Äiskis on hyvä äiti ja hyvä ihminen!

 

[Harmaa]

Eikö ole muuta aihetta kuin äiskis???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????

 

[kuulostaa tutulta]

Aika tutun oloinen tämä etä,josta nimim. äiskis kirjoittaa.Jos kyse todella on samasta perheestä ja samasta äidistä,niin uskokaa pois,hänet on kuvattu juuri sellaisena kuin hän on,ei haukuttu,sen verran läheltä olen vuosia seurannut perheen elämää. Ja aika vaikea uskoa,että joku toinen olisi kyseessä...
Olen lukenut myös vastaukset joita äiskis on saanut, ja enpä ihmettelisi jos useat äiskiksen haukkujat paljastuisivatkin yhdeksi ja samaksi ihmiseksi,ainakaan nimim. erin joka kertoo olevansa itsekin uusperheellinen,ei koskaan kommentoi mitään toisten uusperhellisten kirjotuksiin,häntä kiinnostaa vain tietyn nimimerkin haukkuminen...mahtaako olla puhtaat jauhot itselläkään pussissa?

 

[äitipuoli 4 vuotta]

Nimimerkki minä vaan täältä kirjoitti lasten lääkäriin viemisestä.
Johan se sanotaan laissakin, että jos saavut kolari/onnettomuus paikalle pitää tehdä kaikki minkä osaa/kykenee pelastaakseen ihmis henkiä ja ennaltaehkäistä lisä onnettomuudet. Niin että jos tulee joku äkillinen lääkäri hoita vaativa tapaus tottakai ensimmäinen siihen kykenevä toimittaa kolhun saaneen hoitoon.
Se vaan tuntuu olevan etä-äideille hankalaa hyväksyä äitipuolien toiminta. Meilläkin kerran äiti vei lapsen hoitoon ja kertoi tädeuille, että oli edellisenä iltana ollut kuumetta. Ei muistaakseni edes kysynyt lapsen isältä, että tuodaanko kotiin vai viedäänkö hoitoon. Hoidosta soitettiin, ettei lapsi voi olla siellä kun on niin kipeä. Ilalla lapselle ilmeistyi vesirokko näppylöitä. Koska isä on yksityisyrittäjä ja hänen töitään ei kukaan muu tee, niin minä otin töistä palkatontavapaata voidakseni hoitaa sairasta lasta. Tuostakos äiti kimpaantui ja ilmoitti, että hän kyllä hoitaa lapsensa. Itse oli edellisenä päivä vienyt sairaan lapsen hoitoon...

 

[äiskis]

Ja sitte tietysti äiti syytti sinnuu siulle kuulumattomiin asjoihi puuttumisesta,lapsen omimisesta jne...