tässä taas mun patoumat, pakko johonkin purkautua...

[Tallu -]

Voisko sellainen olla mahdollista, että tekisit tässä nyt kompromissin itsesi kanssa, kun kuitenkin myönnät, että heistä on apuakin. Elikkäs niin, että ottaisit vain sen komennon itsellesi. Alatkin määrätä, että päiväuniaika on silloin ja ruokalistalla on tänään tätä. Ja itse laitat lapsen nukkumaan ja teet ruoan. Jos vain lammasmaisesti suostut kaikkeen mitä anoppi ja appiukko sanoo ja ehdottaa ja annat heidän vielä tehdä ne itse, niin kyllä mullakin tulisi sellainen vaikutelma, että nuori perhe ei itse millään pärjää ilman apuani.

Ota siis se paikkasi talon hierarkiassa :hug:

 

[Äippä x3]

Ihan kun mun vanhemmat. Nytkin he ILMOITTIVAT tulevansa viikoksi juhannuksen jälkeen meille, ei siis kysynyt käykö. Tai miksipä kysyisivät, kun eivät ole ennenkään. Sitten kun ne täällä on, niin tuntuu että ollaan vaan tiellä ja ihan kuin vieraita omassa kodissa. Asiasta on monesti sanottu, mutta ei mene kaaliin :headwall: Toinen on appiukko ja anoppi..he ovat ihania kyllä, mutta lampsivat meille jopa monta kertaa päivässä sisälle. Heillä on VARA-AVAIN hätätapauksia varten..mutta meillä on eri käsitys mihin vara-avainta käytetään. Eikä siinä nyt sinänsä mitään, ovat kovin avuliaita ym. Mutta täällä on pakko koko ajan pitää huoli ettei hypi esim. puolialasti, koskaan ei tiedä kuka meillä on. Ovikello tässä talossa on täysi turha

 

[...]

Voisko sellainen olla mahdollista, että tekisit tässä nyt kompromissin itsesi kanssa, kun kuitenkin myönnät, että heistä on apuakin. Elikkäs niin, että ottaisit vain sen komennon itsellesi. Alatkin määrätä, että päiväuniaika on silloin ja ruokalistalla on tänään tätä. Ja itse laitat lapsen nukkumaan ja teet ruoan. Jos vain lammasmaisesti suostut kaikkeen mitä anoppi ja appiukko sanoo ja ehdottaa ja annat heidän vielä tehdä ne itse, niin kyllä mullakin tulisi sellainen vaikutelma, että nuori perhe ei itse millään pärjää ilman apuani.

Ota siis se paikkasi talon hierarkiassa :hug:

ap:n ei pitäisi pitää kaikkia asioita sisällään. Olisi hyvä jos hän voisi sanoa miltä hänestä tuntuu. Tilanne voi olla muutaman vuoden kuluttua aika katastrofaalinen, jos vain kiltisti nöyrtyy kaikkeen.
En tosiaankaan tarkoita, että pitäisi sanoa ilkeästi tai haastaa riitaa. Mutta mua rupes jo ahdistamaan kun luin tota ap:n purkausta. Kyllä arkea pitää saada pyörittää itse ja asioista pitää selvitä itse. Apua pyydetään jos sitä tarvitaan. Mulle anoppi aikanaan kun olin synnyttänyt esikoisen, että nyt saat hyviä neuvoja. Mä lausahdin siihen että ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Asiasta ei enään puhuttu sen jälkeen mitään.

 

[miikuli]

pakko tähän kommentoida että meitä ei oo juuri koskaan kukaan auttanu, joten en varmaan tajua ees sitä vitutuksen määrää mikä tollasesta voi koitua..ajattelen vaan että oisvat ilosia että on apua..3lasta meilläkin on,eikä juuri mitään apua oo koskaan mistään tullu.

kröhöm...voisvathan nuo tulla vaikka meillekkin avuksi.meilläkään ei ketään koskaan milloinkaan ikinä käy/tule.ottaisin yövieraita ilolla vastaan...haloo onko ketään yösijaa vailla :wave:

 

[Tallu -]

Voisko sellainen olla mahdollista, että tekisit tässä nyt kompromissin itsesi kanssa, kun kuitenkin myönnät, että heistä on apuakin. Elikkäs niin, että ottaisit vain sen komennon itsellesi. Alatkin määrätä, että päiväuniaika on silloin ja ruokalistalla on tänään tätä. Ja itse laitat lapsen nukkumaan ja teet ruoan. Jos vain lammasmaisesti suostut kaikkeen mitä anoppi ja appiukko sanoo ja ehdottaa ja annat heidän vielä tehdä ne itse, niin kyllä mullakin tulisi sellainen vaikutelma, että nuori perhe ei itse millään pärjää ilman apuani.

Ota siis se paikkasi talon hierarkiassa :hug:

ap:n ei pitäisi pitää kaikkia asioita sisällään. Olisi hyvä jos hän voisi sanoa miltä hänestä tuntuu. Tilanne voi olla muutaman vuoden kuluttua aika katastrofaalinen, jos vain kiltisti nöyrtyy kaikkeen.
En tosiaankaan tarkoita, että pitäisi sanoa ilkeästi tai haastaa riitaa. Mutta mua rupes jo ahdistamaan kun luin tota ap:n purkausta. Kyllä arkea pitää saada pyörittää itse ja asioista pitää selvitä itse. Apua pyydetään jos sitä tarvitaan. Mulle anoppi aikanaan kun olin synnyttänyt esikoisen, että nyt saat hyviä neuvoja. Mä lausahdin siihen että ne menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Asiasta ei enään puhuttu sen jälkeen mitään.

Juu, ei pidäkään nöyrtyä. Siksipä kehittelin tuon oman ehdotukseni, ehkä sen myötä tilanne ei olisi muutaman vuoden kuluttua olisikaan paha. Ainakin sitä kannattaisi kokeilla ensin, ellei halua pahoittaa muidenkaan mieltä. Tuossa tapauksessa on sekin hyvä puoli, että isovanhemmat huomaisivat olevansa tarpeettomia, kun perhe pyörittäisikin arkea omin voimin ja vähentäisivät vierailujaan. Toki siihen voi kulua aikaa.

Tarkemminhan tilannetta emme kukaan voi tietää, joten itsekin kommentoin ihan intuitioni perusteella, eli niin, minkälaisen kuvan sain ap:n teksteistä.

Ja mä olen sitä mieltä, ettei se ole helppoa mennä sanomaan kenellekään oikeasti, ettette ole meille tervetulleita. Ja kun miehen vanhemmista ap:n tapauksessa on paljon apuakin. Itse ainakin viimeiseen asti yrittäisin välttää kenenkään mielen pahoittamista, tosin en oman hyvän oloni kustannuksella, mutta kokeilisin muita keinoja ennen täydellisen mielipiteeni kertomista.

 

[mää ymmärrän sua niiiin hyvin]

Mä peesaan Tallun ehdotusta. Siinä on viisautta. Jos se ei toimi niin kovat keinot käyttöön.

 

[...]

sitten aika "ilkeä" henkilö. Mutta en vain pysty olemaan nätisti jos ahdistaa. Esimerkiksi jos tuntui, että appivanhemmat alkoi olla liikaa nurkissa, niin ihan omatoimisesti otin heihin etäisyyttä. Hyvin meni viesti perille. Välit heihin on todella hyvät. Pitää olla sitä omaa rauhaa. Mä en ottaisi omia enkä appivanhempia meille viikoksi. Onneksi heillä on paljon puuhaa eivätkä he olisi tulossakaan

 

[jadal]

periaatteessa Tallu-lla oli ihan hyviä ideoita. Mut esim. ruoan laitto. anopilla saattaa ollla ruoka valmiina jo aamulla kymmeneltä, kun me syödään aamupala vasta yhdeksän maissa. Jos itse teen jotain muuta, keksii hän kyllä muuta tekemistä toisesta päästä. Samoin appi. he ovat todellisia työmyyriä, ja itse taas olen sellainen laiskan puoleinen, ja tyyli on hitaasti mutta varmasti
Mua he eivät sentään komentele, mutta mies saa kuulla koko ajan, tee sitä, tee tätä, tuolla on tuo homma tekemättä jne.. miestäkin ärsyttää välillä, mutta hän sentään voi sanoa aivan erilailla, koska kyseessä on hänen kotiväkensä.

jos mä erehdyn sanomaan, että oon tässä suunnitellut keittiönkaappien siivousta, niin seuraavana aamuna anoppi on tehnyt sen. Ja esim. kaappien järjestys on mulle sellainen, että mun pitää se itse päättää.

Nytkin saan aina reissujen jälkeen raivata kaapeista tavarat oikeille paikoilleen.

 

[ooo]

periaatteessa Tallu-lla oli ihan hyviä ideoita. Mut esim. ruoan laitto. anopilla saattaa ollla ruoka valmiina jo aamulla kymmeneltä, kun me syödään aamupala vasta yhdeksän maissa. Jos itse teen jotain muuta, keksii hän kyllä muuta tekemistä toisesta päästä. Samoin appi. he ovat todellisia työmyyriä, ja itse taas olen sellainen laiskan puoleinen, ja tyyli on hitaasti mutta varmasti
Mua he eivät sentään komentele, mutta mies saa kuulla koko ajan, tee sitä, tee tätä, tuolla on tuo homma tekemättä jne.. miestäkin ärsyttää välillä, mutta hän sentään voi sanoa aivan erilailla, koska kyseessä on hänen kotiväkensä.

jos mä erehdyn sanomaan, että oon tässä suunnitellut keittiönkaappien siivousta, niin seuraavana aamuna anoppi on tehnyt sen. Ja esim. kaappien järjestys on mulle sellainen, että mun pitää se itse päättää.

Nytkin saan aina reissujen jälkeen raivata kaapeista tavarat oikeille paikoilleen.

oma koti on kullan kallis. Eikä sun tarvitse hyppiä appivanhempien pillin mukaan. Ajattele itseäsi ja perhettäsi. Asia voi alkaa vaivaamaan vuosien saatossa.

 

[Huuhkajatar]

periaatteessa Tallu-lla oli ihan hyviä ideoita. Mut esim. ruoan laitto. anopilla saattaa ollla ruoka valmiina jo aamulla kymmeneltä, kun me syödään aamupala vasta yhdeksän maissa. Jos itse teen jotain muuta, keksii hän kyllä muuta tekemistä toisesta päästä. Samoin appi. he ovat todellisia työmyyriä, ja itse taas olen sellainen laiskan puoleinen, ja tyyli on hitaasti mutta varmasti
Mua he eivät sentään komentele, mutta mies saa kuulla koko ajan, tee sitä, tee tätä, tuolla on tuo homma tekemättä jne.. miestäkin ärsyttää välillä, mutta hän sentään voi sanoa aivan erilailla, koska kyseessä on hänen kotiväkensä.

jos mä erehdyn sanomaan, että oon tässä suunnitellut keittiönkaappien siivousta, niin seuraavana aamuna anoppi on tehnyt sen. Ja esim. kaappien järjestys on mulle sellainen, että mun pitää se itse päättää.

Nytkin saan aina reissujen jälkeen raivata kaapeista tavarat oikeille paikoilleen.

Nyt otat ohjat käsiisi ja sanot anopille "tuo kippo kuuluu tuonne, lautaset kuuluvat tuonne, en halua laseja tuohon kaappiin". Ei tuollainen käy.
Toinen keino on antaa takaisin samalla mitalla: lähdette anoppilaan määräilemään; miehesi pistää isänsä tekemään asioita oman mielensä mukaan, sinä järjestät anopin kaapit uuteen uskoon ja sanot että ruokaa ei laiteta ennen kuin teille sopii, eli 10 ei tule ruokaa vaan aamiainen.

Heräisköhän ne? Samalla voisitte myös sanoa kun ovat tulossa teille että te tulettekin heille. Ja järjestät taas anopin kaapit mielesi mukaan.... =)

 

[Tallu -]

Ehkä sun kannattaa kuitenkin puhua miehesi kanssa, ja yhdessä keksitte toimintatavan. Älä sano ääneen ajatuksiasi, joten anoppi ei voi niitä toteuttaa, vaan tuumaatpa vaan, että nyt siivoan keittiön kaapit! Ja alat samantien hommiin.

Kyllä tuohon tilanteeseen pitää jokin muutos tulla. Se on selvää. Minusta vain tuntuu siltä (voi olla ihan väärä tunne kylläkin), että kun itse otatte enemmän vastuuta taloutenne pyörittämisestä, niin se jo ratkaisee monta ongelmaa.

 

[Tallu -]

Huuhkajattarella on myös hyvä idea

 

[???]

jos puhuisit miehellesi samat asiat, mitä olet tänne kirjoittanut?

 

[jadal]

jos puhuisit miehellesi samat asiat, mitä olet tänne kirjoittanut?

Mutta kun mä pelkään loukkaavani, ei varmasti kenestäkään ole kiva uulla, että omat vanhemmat käyvät jonkun hermoille :/

 

[vieras]

jos puhuisit miehellesi samat asiat, mitä olet tänne kirjoittanut?

Mutta kun mä pelkään loukkaavani, ei varmasti kenestäkään ole kiva uulla, että omat vanhemmat käyvät jonkun hermoille :/

Ei kai tuo kenellekään aikuiselle mitenkään voi olla yllättävä uutinen, että puoliso ei halua asua viikkotolkulla yhdessä appivanhempien kanssa ja että tilanne käy hermoille?

 

[adora]

Jadal - Mä ymmärrän sua niin hyvin ettet arvaakaan

Lähe siitä liikkeelle että kerrot miehelle, näytät vaikka tän viesti ketjun. Sano etten halua loukata ketään, ei miestä, eikä hänen vanhempiaan. Ensinnäkin teidän pitäis olla samaa mieltä noista asioita miehen kanssa, kaikkein paras jos mies pystyis kertomaan tästä vanhemilleen. Niin kuin sanoit, hän pystyy sanomaan asiat ihan eritavalla kun he ovat hänen kotiväkeään. Todennäköisesti loukkaantuvat jos sinä sanot, sanot sen asian millä tavalla tahansa (testattu on )

Nään kuitenkin asian niin että te ootte tekemisissä miehen vanhempien kanssa koko heidän loppu elämänsä - et voi viimeiseen asti aina vaan nöyrtyä. Hajotat lopulta itses ja sitä kautta koko perheen, ehkä menee välitkin persiilleen jossain vaiheessa koko konkkaronkalla..

Me kun käytiin anopin kanssa tollasta pientä valtataistelua esim. kuka päättää lasten kasvatuksesta, jopa siitä SAANKO minä imettää.. No enivei. Lopulta en kestänyt ja ärähdin niin että välit meni pitemmäks aikaa poikki anopin kanssa. Ja kyllähän se hierti mun ja miehenkin välejä - ottaahan se sitäkin nuppiin, kun hänen vanhemmilleen ärähdin.. Saatiin asiat kuntoon ja anoppi on sen jälkeen aina sanonut että pitää nostaa käsi heti pystyyn kun menee liian pitkälle. Oon sitä opetellut ja aika hyvin pelaakin nyt Vaatii työtä edelleen, mutta sanon sellaisista asioista jotka vaikuttaa esim. lapsiin.

Näytä pliis miehelles tää ketju, ehkä ymmärtää kuin paljon tämä suhun vaikuttaa!

 

[jadal]

jos puhuisit miehellesi samat asiat, mitä olet tänne kirjoittanut?

Mutta kun mä pelkään loukkaavani, ei varmasti kenestäkään ole kiva uulla, että omat vanhemmat käyvät jonkun hermoille :/

Ei kai tuo kenellekään aikuiselle mitenkään voi olla yllättävä uutinen, että puoliso ei halua asua viikkotolkulla yhdessä appivanhempien kanssa ja että tilanne käy hermoille?

niin no noinkun sen esittää

 

[Huuhkajatar]

jos puhuisit miehellesi samat asiat, mitä olet tänne kirjoittanut?

Mutta kun mä pelkään loukkaavani, ei varmasti kenestäkään ole kiva uulla, että omat vanhemmat käyvät jonkun hermoille :/

Rakentavasta keskustelusta ei pitäisi loukkaantua, nythän on kyse sinun ja miehesi elämästä, teidän kodista ja tavoista.

Onko parempi että jossain vaiheessa sulla kuppi kaatuu nurin ja annat tulla kaikki kerralla, ja haluat eron koska et jaksa elää appivanhempien elämää?

Ei pidä antaa toisten määrätä omasta elämästä, silloin se elämä on loppu.

 

[Huuhkajatar]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

 

[vieras]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

 

[Huuhkajatar]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

Mikäs siinä naurattaa? Miehet eivät tunnetusti ole ajatustenlukijoita, heille on kerrottava selvästi kaikki asiat.

 

[Hankey]

Nukkumisjärjestelyistä kysyisin. Oletteko iltaisinkin ihan sumpussa vai onko jokaisella oma yörauha? Olen muutama vuosi sitten viimeinkin oppinut, että jos majoitustilaa ei ole riittävästi, on vaan mentävä hotelliin tai kaverille yöksi. Kesäaikaan sukulaisillamme on onneksi enemmän tilaa: pihamökki, aitta, asuntovaunu. Ihan mikä tahansa, mihin vetäytyä "lapsia nukuttamaan" klo 20 ja vaikka ottaa iltadrinkki kaikessa rauhassa.

 

[vieras]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

Mikäs siinä naurattaa? Miehet eivät tunnetusti ole ajatustenlukijoita, heille on kerrottava selvästi kaikki asiat.

Siis se naurattaa, että jos tosiaan kumpikin kärvistelee ja koittaa kestää toisen takia -ja sitten kun asiasta jutellaan niin kumpikaan ei oikeasti niitä halua kotonaan majoittaa

 

[Huuhkajatar]

Onko sulle tullut mieleen että tilanne on sietämätön myös miehesi mielestä, mutta hän antaa sen jatkua koska sinä saat "apua" ja et ole maininnut että kärsit vierailuista?

Mikäs siinä naurattaa? Miehet eivät tunnetusti ole ajatustenlukijoita, heille on kerrottava selvästi kaikki asiat.

Siis se naurattaa, että jos tosiaan kumpikin kärvistelee ja koittaa kestää toisen takia -ja sitten kun asiasta jutellaan niin kumpikaan ei oikeasti niitä halua kotonaan majoittaa

Niin joo =) , mutta on se aika ikävä asia jos ei keskinäinen viestintä pelaa :/

 

[Myötäeläjä]

Onneks mun mies on aina nähnyt kanssani 'samoilla silmillä' vanhempiensa huonot puolet (kuten minäkin olen aina nähnyt omien vanhempieni virheet) ja tämä meidän oma perhe on vahva tiimi. Mun pitää sanoa, että ap:n teksti ahdistaa meikäläistä. Mutta jos tuohon junaan lähtee, niin päätepysäkkiä ei koskaan tule. Sen vuoksi peli on vihellettävä poikki heti kun alkaa tuntumaan pahalta. Ihmettelen kyllä ap:n miestä jos on edelleen äitinsä essun nauhoissa niin kiinni, että taipuu kaikkeen pompotukseen. Miehestä se pitäis lähteä se omien vanhempiensa järjestykseen laittaminen. Voi kuinka pahalta tuo tilanne tuntuu!