Anteeksi, jos mie nyt taas sepostan, mutta mie en tiiä oikeen että pitäskö tästä ottaa itseensä vai nauraa räkättää koko jutulle vai miten tähän pitäisi suhtautua...
Tilanne on siis se, että meillä on täällä yhdet naapurit, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä puolin ja toisin. Siis käydään paljon siellä ja he täällä, mie käyn yksin, mieheni käy siellä, lapset käy, tai käydään koko porukalla ja heiltä käydään samoin meillä.
Käydään yhdessä jollain kokoonpanoilla kaupoillakin yhdessä jne, kun kirkollekin on matkaa, niin soitellaan sit aina, että onko tarvista jommalla kummalla, että mennäänkin sit yhdellä autolla tai että mie meen nyt kirkolle, tarviiko teillekin tuoda jotain jne.
No sit väkeen aina välillä käy niin, että kun tulee vieraita (sukulaisia) tai suku soittaa tai jotenkin ollaan yhteyksissä, niin meillä voi olla joku naapurista tai mie voin olla siellä naapurissa tai jotain... ja tästä tää kaikki sit onkin saanut alkunsa.
Mie meinaan kuulin, että nyt koko mun miehen suku onkin jo pidemmän aikaa puhunut keskenään, että miulla onkin suhde tuon naapurin miehen kanssa
, kun mie käyn paljon naapurissa.
Silti nuo miehen sukulaiset tietää, että se kenen kanssa mie siellä kaupoilla käyn tai muuten, on kylläkin se naapurin rouva... Mutta siis nyt ovat sit viikkotolkulla puhuneet kaikki keskenään, että miten 2-naamainen mie voinkaan olla. Siis kaveeraan rouvan itsensä kanssa, ja samalla mie jossain välissä aina (!) käyn vähän jotain sen miehen kanssa :headwall:
Voi elämä! Ja nyt niinkun kermaksi kakun päälle... multa ihan suoraan yks miehen sukulainen asiaa kysyi... kun se kuulostaa kuulemma ihan uskottavalta!
Ja ihmetteli vielä, että on mulla pokkaa tuollaista tehdä ihan oman miehen silmien alla :/
Tää kaikkihan huipentui siihen, että meillä oli viikonloppuna nyt noita miehen sukulaisia, ja mie olin ensin pe-iltana ennen noiden sukulaisten tuloa kaupassa tämän naapurin rouvan (vaikka Leena, nimi muutettu) kanssa, ja tietty mie siitä sit sukulaisille mainitsin, kun asiasta kysyivät.
Lauantaina miun mies sit kävi ostaas uuden grillin meille, ja la iltana mie heitin mein vanhan grillin sinne naapuriin... ja kun nää sukulaiset kysyivät miun mieheltä, että minne mie menin kun lähdin pikaisesti vanhaa grilliä viemään sinne naapurille, kun mies kasasi uutta, naapurit oli siis jo aiemmin puhuneet, että ottavat tuon mein entisen jos ostetaan uusi jos se vanha sit joutaa kun mies on tuota uutta grilliä pidempään jo suunnitellut niin tuo oma mieheni oli sit todennut, että käyn äkkiseltään Matilla (naapurin Leenan mies, nimi muutettu).
Ja kun mie sit palasin, niin tuo mieheni toteamus siitä, että käyn nimenomaan Matilla, oli niinkun kerma kakulle tai piste iin päälle, että koko miehen suku on ollut koko-ajan oikeassa, mie törkeästi petän omaa miestäni naapurin miehen kanssa, ja mie oon 2-naamainen, suunnilleen jokaiselle vastaantulevalle 2-lahkeiselle tavaraani tarjoava huitsukka. :snotty:
Noin ensireaktiona mie tietty repesin nauramaan ihan hervottomasti, ja totesin, että hyvä vitsi... mutta nyt asiaa jonkinaikaa sulateltuani mie oon alkanut miettimään, että ihan oikeesti... Siis mitä kaikkea noi minusta oikeen luulee ja uskoo. Kuitenkin ollaan yli 10v oltu jo naimisissa ja meillä kuitenkin menee ihan hyvin. Ei siis miehen kanssa riidellä eikä mitään...
Ja ihan tosissaan vielä uudemman kerran kysyi su aamulla tää ko miehen sukulainen, että jos mie kuitenkin valehtelen hällekin... Että mulla kuitenkin on se suhde, kun koko miehen suku anoppia myöden on asiasta tietoinen ja kokolailla varma asiasta :/
Tilanne on siis se, että meillä on täällä yhdet naapurit, joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä puolin ja toisin. Siis käydään paljon siellä ja he täällä, mie käyn yksin, mieheni käy siellä, lapset käy, tai käydään koko porukalla ja heiltä käydään samoin meillä.
Käydään yhdessä jollain kokoonpanoilla kaupoillakin yhdessä jne, kun kirkollekin on matkaa, niin soitellaan sit aina, että onko tarvista jommalla kummalla, että mennäänkin sit yhdellä autolla tai että mie meen nyt kirkolle, tarviiko teillekin tuoda jotain jne.
No sit väkeen aina välillä käy niin, että kun tulee vieraita (sukulaisia) tai suku soittaa tai jotenkin ollaan yhteyksissä, niin meillä voi olla joku naapurista tai mie voin olla siellä naapurissa tai jotain... ja tästä tää kaikki sit onkin saanut alkunsa.
Mie meinaan kuulin, että nyt koko mun miehen suku onkin jo pidemmän aikaa puhunut keskenään, että miulla onkin suhde tuon naapurin miehen kanssa
, kun mie käyn paljon naapurissa. Silti nuo miehen sukulaiset tietää, että se kenen kanssa mie siellä kaupoilla käyn tai muuten, on kylläkin se naapurin rouva... Mutta siis nyt ovat sit viikkotolkulla puhuneet kaikki keskenään, että miten 2-naamainen mie voinkaan olla. Siis kaveeraan rouvan itsensä kanssa, ja samalla mie jossain välissä aina (!) käyn vähän jotain sen miehen kanssa :headwall:
Voi elämä! Ja nyt niinkun kermaksi kakun päälle... multa ihan suoraan yks miehen sukulainen asiaa kysyi... kun se kuulostaa kuulemma ihan uskottavalta!
Ja ihmetteli vielä, että on mulla pokkaa tuollaista tehdä ihan oman miehen silmien alla :/
Tää kaikkihan huipentui siihen, että meillä oli viikonloppuna nyt noita miehen sukulaisia, ja mie olin ensin pe-iltana ennen noiden sukulaisten tuloa kaupassa tämän naapurin rouvan (vaikka Leena, nimi muutettu) kanssa, ja tietty mie siitä sit sukulaisille mainitsin, kun asiasta kysyivät.
Lauantaina miun mies sit kävi ostaas uuden grillin meille, ja la iltana mie heitin mein vanhan grillin sinne naapuriin... ja kun nää sukulaiset kysyivät miun mieheltä, että minne mie menin kun lähdin pikaisesti vanhaa grilliä viemään sinne naapurille, kun mies kasasi uutta, naapurit oli siis jo aiemmin puhuneet, että ottavat tuon mein entisen jos ostetaan uusi jos se vanha sit joutaa kun mies on tuota uutta grilliä pidempään jo suunnitellut niin tuo oma mieheni oli sit todennut, että käyn äkkiseltään Matilla (naapurin Leenan mies, nimi muutettu).
Ja kun mie sit palasin, niin tuo mieheni toteamus siitä, että käyn nimenomaan Matilla, oli niinkun kerma kakulle tai piste iin päälle, että koko miehen suku on ollut koko-ajan oikeassa, mie törkeästi petän omaa miestäni naapurin miehen kanssa, ja mie oon 2-naamainen, suunnilleen jokaiselle vastaantulevalle 2-lahkeiselle tavaraani tarjoava huitsukka. :snotty:
Noin ensireaktiona mie tietty repesin nauramaan ihan hervottomasti, ja totesin, että hyvä vitsi... mutta nyt asiaa jonkinaikaa sulateltuani mie oon alkanut miettimään, että ihan oikeesti... Siis mitä kaikkea noi minusta oikeen luulee ja uskoo. Kuitenkin ollaan yli 10v oltu jo naimisissa ja meillä kuitenkin menee ihan hyvin. Ei siis miehen kanssa riidellä eikä mitään...
Ja ihan tosissaan vielä uudemman kerran kysyi su aamulla tää ko miehen sukulainen, että jos mie kuitenkin valehtelen hällekin... Että mulla kuitenkin on se suhde, kun koko miehen suku anoppia myöden on asiasta tietoinen ja kokolailla varma asiasta :/
