Toggle sidebar

Täysi-ikäinen nuori (18-19v) sairaalassa leikkauksessa, kokemuksia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Onko kokemuksia tilanteesta jossa nuori juuri täysi-ikäistyneenä eli n.18-19v, mutta kuitenkin vielä kotona asuvana, on joutunut sairaalaan isohkoon leikkaukseen, ei siis mikään ihan rutiini umpilisäkkeen poisti ja isompi ja riskialttiimpi juttu. Onko nuori halunnut mennä ja olla sairaalassa yksin vai onko halunnut että vanhemmat käyvät katsomassa? Miten esim. leikkauspäivä, onko halunnut että vanhemmat odottavat tietoa leikkauksen onnistumisesta kotona vai onko jompi kumpi vanhemmista ollut sairaalassa? Miten jos nuori on halunnut että vanhemmat eivät sairaalaan tule olette saaneet tietoa leikkauksen jälkeen ja nuoren sairaalassa ollessa tilanteesta ja toipumisen edistymisestä? Onko kuinka tavallista että tuon ikäinen nuori ei halua vanhempia sairaalaan käymään vaikka muuten vanhempien kanssa olisi ihan hyvät välit? Asiallisia vastauksia kiitos!
 
"Miten jos nuori on halunnut että vanhemmat eivät sairaalaan tule olette saaneet tietoa leikkauksen jälkeen ja nuoren sairaalassa ollessa tilanteesta ja toipumisen edistymisestä? "

...vain järjestelmään lähiomaiseksi määritellyt voivat saada tietoa.
Mutta lähtökohtaisesti fiksujen omatoimisten nuorien tai vanhojen asioista EI KERROTA MITÄÄN puhelimessa, koska sinunkin nuoresi pystyy ihan itse omalla kännykällään kertomaan tilanteestaan(eikä henkilökunnalla ole aikaa keskustella omatoimisten potilaiden omaisten kanssa pitkin päivää...) Jos haluat jutella lääkärin kanssa toimenpiteestä tai ohjeista, pyydät kaikilta osapuolilta luvan olla mukana seuraavana aamuna lääkärin kierrolla.

Se haluaako ihminen sairaalaan seuraa on ihmisestä ihan itsestään kiinni..iällä ei ole väliä.
Mutta.
Nuoresi ei ole millään Lastenosastolla (16v on aikuisten osastolla), ha aikuisten osastoilla on vierailuajat. Joten, vaikka haluaisitte mennä mukaan, ette saa mennä. Vierailuajoilla taataan rauha muillekin potilaille. Joillain osastoilla saa olla yleisissä tiloissa muulloinkin kuin vain vierailuaikana.
 
Nuoria on erilaisia. Toiset haluavat ottaa aikuisen ja itsenäisen roolin täytettyään maagiset 18 vuotta. Eivät halua jakaa henkilökohtaisia asioita enää tai huolestuttaa vanhempiaan. Toimivat itsepäisesti ja kohtaavat yksin haasteet.
Toiset tukeutuvat vanhempiin ja osaavat pyytää apua myös toipumisaikana.

Tietoa leikkauksen ja hoitojen sujumisesta kerrotaan vain lähiomaiseksi merkitylle henkilölle. Potilas itse kertoo sen mitä haluaa. Potilas voi myös kieltää kaiken tiedonannon, jolloin vain hyvin vakavissa tilanteissa lähiomainen saa tiedon.

Vierailuajat ovat erilaisia eri sairaaloissa ja osastokohtaisia. Saattajaa ei katsota vierailijaksi, jonka tulisi lähteä vierailuajan puitteissa pois.

Lähipiirissäni lähes kaikki nuoret aikuiset aikoinaan ja tänäpäivänäkin ottavat sairaalaan saattajan leikkauksiin ja tutkimuksiin ym. Usein saatajana kyseessä äiti, isä, sisarus, avopuoliso tai todella hyvä ystävä.

Itse jouduin 19- 21 vuotiaana useisiin leikkauksiin ja erilaisiin ikäviin hoitotilanteisiin esim. tikkien, rautojen poistot jne. Äitini (joskus avopuolisoni) oli aina mukana ja tukena. Vei sairaalaan, saatteli ja piti seuraa ennen leikkausta ja odotti pääsyäni leikkauksesta tai hoitotoimenpiteistä. En olisi pysynyt rauhallisena ilman saattajaa.

Leikkausten jälkeen äitini tai avopuolisoni viipyi hetken ja lähti sitten kotia. Vointia kyselivät puhelimitse joko suoraa minulta tai joskus kipulääkityksen vuoksi olin sekaisin ja hoitajat kertoivat voinnista.
Avopuoliso saattoi piipahtaa iltasella seuraksi.

Olen ollut iloinen ja helpottunut, kun en ole joutunut kohtaamaan yksin nuorena näitä asioita. Nyt "aikuisena" selviän akuuteistakin tilanteista hyvin ja pärjään yksin, vaikka olen kiireellisenä viety jatkotutkimuksiin toiselle puolelle suomea.
 
Mitäpä tuota ihmettelemään. Ihmiset levittävät itse näitä tauteja, bakteereja yms. epämukavia tuliaisia.
Tällä artikkelilla ei ollut siis mitään tekemistä aloituksen kanssa.

6.7.2018 11.23

Tätä on pelätty: Superbakteeri tarttui koiran ja ihmisen välillä Suomessa – voi aiheuttaa vakavia tulehduksia

Johanna Erjonsalo
Kahdesta koirasta löydettiin antibiooteille erittäin vastustuskykyistä NDM-bakteeria vuonna 2015. Antibiooteille resistansseista bakteereista käytetään muun muassa nimitystä superbakteeri.

Helsingin yliopiston perjantaina julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että bakteerin tartunta on tapahtunut ihmisen ja eläimen välillä.

Suomalaisperheen molemmilta koirilta ja yhdeltä perheenjäseneltä löydettiin bakteerin leviämistä ja tartunnan lähdettä selvittävässä tutkimuksessa identtinen bakteerikanta.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kyseistä bakteeria todettiin eläimillä Suomessa.

Koirilta ja kahdelta perheenjäseneltä löydettiin lisäksi monille antibiooteille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria, joka on eläimillä melko yleinen.

Ihmiset ja eläimet voivat kantaa bakteeria oireettomasti, mutta ne voivat myös aiheuttaa muun muassa vakavia suolistotulehduksia, joihin tepsivän antibiootin löytäminen voi osoittautua hankalaksi.

Tutkimusta johtanut dosentti Merja Rantala kertoo, että etenkin NDM-bakteeri on todennäköisesti levinnyt ihmisestä eläimeen.

– Tutkimuksessa ei voitu varmuudella osoittaa, kumpaan suuntaan tartunta oli tapahtunut. Etenkin NDM-bakteeri on todennäköisesti siirtynyt ihmisestä koiraan, koska näitä bakteereja ei ole aiemmin eläimillä Suomessa todettu.

NDM-5-bakteeri on eläimillä erittäin harvinainen muuallakin maailmassa: Sitä on löydetty koirista ainoastaan Algeriasta.

Muita karbapeneemi-, eli bakteerin soluseinän synteesin estoon vaikuttaville antibiooteille, vastustuskykyisiä bakteereja todetaan harvakseltaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa.

– Suomessa karbapeneemien käyttö on eläimillä kielletty, mutta tutkitut koirat olivat saaneet runsaasti muita antibiootteja. Niiden avulla NDM-bakteeri oli saanut kilpailuedun ja pystynyt asettumaan taloksi koiriin, Rantala toteaa.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Eviran tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa osoitetaan NDM-bakteerin siirtyminen koirien ja ihmisten välillä.
 
Jep, mitä tuohon nyt sitten sanoisi (n)

Kokemusta on nuorena tehdyistä leikkauksista ja vanhempien tuesta sairaalassa sekä toipumisessa. Tuki oli erittäin tärkeää, vaikka olinkin jo nuori aikuinen.

Ihmisen tartuttamasta bakteerista koiraan ei ole mitään kokemusta, eikä myöskään sairaalabakteerista.
 

"Saattajaa ei katsota vierailijaksi, jonka tulisi lähteä vierailuajan puitteissa pois."

Meillä katsotaan. Eli meidän osastolla saattaja ei saa mennä potilashuoneeseen jos siellä on muita (aina on, ovat 4h huoneita).
Saattaja on ulkopuolinen henkilö jolla ei ole oikeutta toisten potilaiden yksityisyydensuojaan.
 

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa