Täysi-ikäisyyden vimmaa vai muuta uhoa?

["epäonnistunut"]

Poika on 18,omistaa ajokortin-muttei autoa.Tämä nyt kai on täysin turha tieto..
Mistä alkaisin..

Mulla ja pojalla on ollut jo kauan välillä jotain hiekkaa,kitkaa..Olen antanut joustoa,löysännyt otetta-ja kun asiat on hänellä karannut käsistä,olen kiristänyt liinoja takaisin.On tehnyt pöllön töitä,niistä on puhuttu,itketty,huudettu..kiristetty taas liinoja.
Nyt kun poika sai ajokortin,on ollut kuskina jonkun kerran toisille.Valheen kautta on saanut muutama viikko sitten auton lainaan (oli sanonut,että on kuskinhommia,vaikka niin ei ollutkaan)ja täysin päättömästi kaahannut ja kruissaillut pitkin poikin.Auto tuollaisen ajamisen seurauksena koki vaurioita:takaiskarti rikki,takarengas puhki,eturenkaista nastat revittelyn seurauksena irti ja pinnat palaneet.Auton lainaajalle oli selvitetty sitten silmät ja suu täyteen valhetta:rengas mennyt hajalle siksi kun ajettu lasiin tai naulaan.
Poika ei ota minkäälaista vastuuta tekosistaan,intti jopa että poliisit olisi turhasta ottaneet kiinni (ajelivat pillurallia revitellen,luisussa asfaltin päällä olleen hiekan avulla)ja antaneet varoituksen.
Ei suostu ymmärtämään sitä,että teoilla on seuraukset!
Loppuviikolla hyppi minun silmilleni,kun koitin saada sille ajatusta itämään siitä,että se mitä tekee,sanoo tai jättää tekemättä,sanomatta-tulee vastaan joskus.Kehotiu ottamaan vastuuta elämästään,tekosistaan..ei..huusi vaan viskeli ja paisko tavaroita.Kohtelee minua ja pikkuveljeään koirana,meillä ei ole mitään väliä-hän on vain se,joka on se kingi!Kunkku!
Isälleen olen koittanut puhua selkokielellä asioita,mitä meillä tapahtuu..(ollaan siis erottu)mutta isänsä vähättelee "älkää nyt turhasta nahistelko"..Nahistella?!Minä koitan saada tolle penskalle (anteeksi sanavalinta) järkeä päähän,ettei sössi koko elämäänsä.
Eilen aamulla lähti ovet paiskoen,sanomatta sanaakaan-siitä asti ei ole kuulunut mitään..ei vastaa viesteihin,soittoihin.Kukaan kavereista ei tiedä(osa tietää,vaan ei kerro -sen tiedän)mitään.

Ahdistaa,vituttaa..

Miten uppinaiskaiselle saa jotain ajatusta itämään?Potkimalla kylmästi pihalle?Mulla on oikeesti niin tyhjä olo...

 

["Nuuh"]

Ilmoitat viileästi päivämäärän jolloin on oltava kämppä hommattuna ja sitten nostelet sen tavarat ulos.

Onko menossa armeijaan, siellä sais vielä "luvan kanssa" leikkiä toisten poikien kanssa puolivuotta.

 

["epäonnistunut"]

[QUOTE="Nuuh";29857091]Ilmoitat viileästi päivämäärän jolloin on oltava kämppä hommattuna ja sitten nostelet sen tavarat ulos.

Onko menossa armeijaan, siellä sais vielä "luvan kanssa" leikkiä toisten poikien kanssa puolivuotta.[/QUOTE]

Armeijan riviin astuu opintojen päätyttyä,2016.

 

[Onnittelen]

Kuulostaa kyllä ihan luuserijätkältä.

 

[ht]

Kuulostaapa tosi tukalalta tilanteelta. Tuli kyllä jo mieleen et pitäiskö saada ammattiapua..

 

["vieras."]

Vaikka on täysikäinen niin jos vanhempien nurkissa asustaa niin tehdään niin kuin vanhemmat sanoo. Auton vauriot korvattava. Tiukka neuvottelu, kun poika kotiutuu ja kerrot, että seuraava askel on asuntotoimistoon meno ja vastuun ottaminen oikeasti.

 

["vieras."]

Sillä on vaan murrosikä vähän myöhässä. Ekana nyt autokielto. Autoa ei vaan lainata esim. puoleen vuoteen. Pystyisitkö saamaan sen verran keskustelua aikaiseksi, että kysyisit haluaako asua kotona vai muuttaa omilleen, kun tuntuu kodin seinät ahdistavan? Teet selväksi mitkä on ne kodin edut, että ilmsestikin asuu ja syö ilmaiseksi, mutta niin kauan kuin kotona asuu, toimitaan kodin ehdoilla. Jos ei onnistu, saa muuttaa omilleen, tai jos kovin huvittaa niin muuttaisiko jo nyt omilleen? Siinä tapauksessa saa tulla toimeen omillaan. Katotte paperilla mitä kaikkia maksuja kuukaudessa tulee.

Entä oisko isän luo muuttaminen vaihtoehto? Olisi varmaan turvallisempaa kuin omillaan olo. Samalla sekä isä että poika huomaisivat ettet sinä ole ihan turhan nipottaja.

Tossa omilleen muutossa on se etu, että saisitte molemmat rauhan, sekä poika että sinä ja nuorempi poika. Hyvässä lykyssä poika oppii ottamaan vastuuta omista asioistaan. Jos taas huonosti käy, voi luisua vielä heikommille teille ja kierteeseen, josta on vaikea päästä pois.

 

["mie"]

[QUOTE="vieras.";29857510]Sillä on vaan murrosikä vähän myöhässä. Ekana nyt autokielto. Autoa ei vaan lainata esim. puoleen vuoteen. Pystyisitkö saamaan sen verran keskustelua aikaiseksi, että kysyisit haluaako asua kotona vai muuttaa omilleen, kun tuntuu kodin seinät ahdistavan? Teet selväksi mitkä on ne kodin edut, että ilmsestikin asuu ja syö ilmaiseksi, mutta niin kauan kuin kotona asuu, toimitaan kodin ehdoilla. Jos ei onnistu, saa muuttaa omilleen, tai jos kovin huvittaa niin muuttaisiko jo nyt omilleen? Siinä tapauksessa saa tulla toimeen omillaan. Katotte paperilla mitä kaikkia maksuja kuukaudessa tulee.

Entä oisko isän luo muuttaminen vaihtoehto? Olisi varmaan turvallisempaa kuin omillaan olo. Samalla sekä isä että poika huomaisivat ettet sinä ole ihan turhan nipottaja.

Tossa omilleen muutossa on se etu, että saisitte molemmat rauhan, sekä poika että sinä ja nuorempi poika. Hyvässä lykyssä poika oppii ottamaan vastuuta omista asioistaan. Jos taas huonosti käy, voi luisua vielä heikommille teille ja kierteeseen, josta on vaikea päästä pois.[/QUOTE]

täysin samaa mieltä..jaksamista tilanteeseen!

 

["epäonnistunut"]

Nyt asukoon kaks viikkoa isällään.Tänäkin aamuna lähti ovet ryskyen.Huoks...en tiedä mitä hittoa pitäs tehdä tolle..
Itsessään ei ole mitään vikaa,minä olen se tyhmä akka,joka puuttuu ja tarttuu joka asiaan..

Olen sanonut,että niin kauan kun asuu mun maksaman katon alla-meillä ollaan mun säännöillä,kunnioitetaan sitä,mitä saadaan (eli vaatetus,hygienia,ruoka,asuminen)sen ei nyt luulis olevan kauheen paljoa vaadittu.Ja se kun ei ole joutunut maksamaan asumisestaan mitään,eikä ruuasta,vaikka opintotuen saakin tililleen..

Kaikkeni oon antnut ja yrittänyt - nyt ei jaksa enää...

 

["vieras."]

Siis miten voi olla taas tämä "vapaakasvatus" voimissaan. Lapsi pihalle omaan asuntoon ja lasku autokorjaamosta suoraan lapselle. Siinä voi sit kesätöissä miettiä kannattaako käyttäytyä kuin mikäkin pikkukingi.

 

["korona"]

No ihan ensinnäkin se auto jolla on revitelty pitkin katuja ei liene sinun? Voithan olla yhteydessä auton omistajaan ja kertoa miksi auto on kärsinyt vahinkoja. Voisi kuvitella, että sen jälkeen hän ei enää lainaa autoaan pojallesi. Mutta se tässä minua ihmetyttää, että mistä sinä voit tietää miten autolla on ajettu kaupungilla? Et ole ollut kyydissä ilmeisesti? Jos poliisi on puuttunut poikasi ajotapaan, niin anna poliisien hoitaa työnsä. Kyllä he ajokortin osaavat ottaa talteen jos aihetta on.

Todennäköisesti teidän ongelmana ei ole tuo auto ja sillä ajaminen. Teillä on "normaali" murrosiän tuoma kitka nyt äiti-poika-suhteenne välissä. Sinua ehkä ärsyttää pojan huoleton elämänasenne, kun hän tulee ja menee miten tykkää, on kiinnostunut ehkä työistä enemmän kun koulunkäynnistä ja hän ei enää kuuntele neuvojasi jumalallisina totuuksina, vaan haastaa sinua.

Onhan 18-vuotias lain silmissä aikuinen, mutta kyllä se vielä aika poikanen on. Rakkautta ja rajoja - sitä tässä tarvitaan. Moni asia on vain opittava kantapään kautta, mutta älä silti luovuta. Puhukaa keskenänne ilman huutamista. 18-vuotias on yleensä vielä taloudellisesti riippuvainen vanhemmistaan ja tuota voi tarvittaessa käyttää pienenä kiristyskeinona pakon edessä. Eli jos vaikka ajotyylistä on tullut poliisilta huomautus, niin bensarahahanat menevät tiukemmaksi. Tärkeää on myös sinun puoleltasi aito kiinnostus hänen elämäänsä.

Kyllä se siitä sutviutuu

 

[vieras..]

Omilleen muutto ei ole niin yksinkertaista edes yli 18 vuotiaana. Jos opiskelet vanhempien tulot vaikuttavat kaikkeen kunnes täyttää 21v. Ja meillä ainakin se tilanne ettei vaan ole varaa vuokrata nuorelle omaa kämppää vaikka kuin olis kaikkien kannalta parempi niin. Tulot kuitenkin sen verran isot että lapsi ei saa mitään tukia. Mutta missään ei oteta huomioon esim elätettävien määrää. Mies yrittäjä ja esim autoetu nostaa tuloja (tarvii päivittäin työssään) monta sataa euroa kuussa.

 

["epäonnistunut"]

Nimim.korona:Auto ei ollut minun,minulla ei autoa ole.Auton omistajaan on oltu yhteydessä-poika joutuu itse korvaamaan aiheuttamansa vahingot.Minä en niitä maksa.Paikkakunta on pieni jossa asutaan,siksi tiedän suht tarkkaan miten on ajeltu..Poliisien kanssa tekemisen poika itse "möläytti".Rajoja ja rakkautta...on ollut,välillä löyhätty rajoja-ja taas kiristetty kun hommat ei ole sujuneet.Ei se rakkaus mihinkään ole kuollut nytkään..

Tuolla aikasemmin joku vihjaisi jotain "vapaasta kasvatuksesta",niin sitä meillä ei ole ollut.Kuri on ollut,arestia saatu-mutta piesty ei ole kertakaan yhtäkään lasta.

Mitä oman asunnon vuokraamiseen tulee-en aio maksaa pojalle asuntoa.Sen saa ihan itse tulevaisuudessaan hoitaa.En ole toisillekkaan asuntoja hankkinut.

 

[onko tuo nyt niin vakavaa]

Ok, auto meni, entä sitten? Moni tuon ikäinen poika tekee noin. Se johtuu siitä, että he rakastavat autoja ja vauhtia, mutta eivät vielä ihan aivojen kehityksen hitauden vuoksi ja kokemuksenpuutteesta osaa arvioida seurauksia. Poikasi on varmasti pelästynyt poliiseja ja omaa mokaansa, vaikka jälkikäteen uhoaa kovasti. Sinun huutamisesi ei mitään kuitenkaan muuta. Jossain kohtaa on annettava lapsen tehdä omat virheensä ja vain autettava häntä jaksamaan henkisesti, kun seuraukset tulevat. Huolehtiminen, saarnaaminen arvoista ja jälkiviisaus ovat kontrollointia ja kiinni pitämistä, josta nuoren ihmisen luonnostaan kuuluu rimpuilla irti. Olet selvästi pojallesi läheinen ja hän luottaa sinuun. Hänen voi olla siksi hyvin vaikea kasvaa aikuiseksi ja sinun vaikea lakata murehtimasta hänen puolestaan (ääneen).
Anna pojan mennä ja olla ja mokata, ja keskity sinä ongelmien fiksaamisen sijaan läsnä olemiseen ja kuuntelemiseen. Yllättävästi rimpuilu lakkaa, kun hihna on aidosti irti eikä vain sillä tavalla "päästän sut nyt, mutta jos teet tyhmii, niin laitan tän uudestaan".