Täysin lasten ehdoilla eläminen...

["Hep"]

Kyläilimme tässä taannoin perheessä toisella puolella Suomea ja hieman hämmästelin perheen elämää. Tosin he varmasti yhtä paljon hämmästyivät meidän elämäämme ja äänekästä ja eloisaa joukkoamme :/. Heillä oltiin siis ihan hiljaa, lapsille puhuttiin kuiskaamalla, ei radiota tai tv:tä päällä ja lasten suhteen oltiin ihan ylivaroivaisia, ei saanut yhtään juosta tai hyppiä vaan perheen äiti oli heti ihan kauhusta kankeana ja huolissaan, että jotain sattuu. Lapset kun meinasivat jostain innostua niin vanhemmat pyysivät heidät heti syliinsä lukemaan kirjaa tms. että tilanne vaan pysyy rauhallisena.

Lasten kanssa myös oltiin ihan koko ajan siis annettiin heille täydellinen huomio, kun lapsi pyysi että leikitään piilosta niin vanhemmat aloittivat piiloleikin vaikka me olimme juuri kahvipöydässä eli jäimme siihen sitten keskenämme kun vanhemmat olivat piilossa. Ja kun lapset puhuivat niin heitä kuunneltiin tauotta eli me vanhemmat emme voineet jutella juuri mitään, kun lapsi tuli ja keskeytti niin sitten lasten kanssa keskusteltiin seuraavat puoli tuntia.

No joo, perheitä on erilaisia ja mä olen aina kuvitellut että me elämme lasten ehdoilla hyvin pitkälti mutta kyllä mä silti jos kahvivieraan saan niin keskityn häneen, enkä jätä yksin pöytään kun lapsi haluaa vaikka muistipeliä pelaamaan. sanon sitten lapselle, että äidillä on nyt vieras eli nyt äiti ei pelaa.

Äh en nyt jaksa enempää kuvailla tilannetta siellä heillä, avartava kokemus vaan itselle nähdä

 

["daaa"]

Älä huoli, nämä vanhemmat tulevat satonsa korjaamaan viidentoista vuoden sisään, eikä se sato ole makeita mansikoita.

 

["minä"]

[QUOTE="daaa";25350252]Älä huoli, nämä vanhemmat tulevat satonsa korjaamaan viidentoista vuoden sisään, eikä se sato ole makeita mansikoita.[/QUOTE]

Ikävä kyllä sitä satoa "pääsee" korjaamaan jo sitä ennen koulun opettajat...

 

["jukka"]

ei hyvä seuraa. varmaan aika ristiriitaisissa tunnelmissa hyppelee lasten tahdissa ja sit kilahtelee, takuulla! lapset elää siis todellisuudessa epävakaassa ympäristössä vaikka vaikuttaa toisenlaiselta. t.tutulta kuulostaa

 

["mamaa"]

[QUOTE="daaa";25350252]Älä huoli, nämä vanhemmat tulevat satonsa korjaamaan viidentoista vuoden sisään, eikä se sato ole makeita mansikoita.[/QUOTE]

Tai ehkäpä jo aiemmin. Olen päiväkodissa töissä ja muutamaan tällaiseen perheeseen törmännyt. Ongelmat lapsen kanssa alkavat yleensä jo ennen kouluikää, kun lapsi vetää vanhempia 6-0. Ja iän myötä pahenevat. Toki lapsia on erilaisia, ja jotkut lapsista reagoivat pahemmin kuin toiset.

Kaikessa voi mennä liian pitkälle, myös lasten ehdoilla elämisessä. Sinänsähän siinä ei ole mitään pahaa, kunhan vanhemmat eivät hukkaa itseään, kunhan lapsesta ei tule perheen pomoa ja kunhan kaikki voivat silti hyvin.

 

["a p"]

[QUOTE="minä";25350272]Ikävä kyllä sitä satoa "pääsee" korjaamaan jo sitä ennen koulun opettajat...[/QUOTE]

Vanhempi lapsista oli jo koulussa. Mutta ei lapset mitenkään "kauhukakaroilta" vaikuttaneet eli puhuivat itsekin kuiskaamalla ja olivat sellaisia hyvin arkoja... kumpikin ihan hätkähti kun meidän kova ääninen sakki tuli paikalle. Tosin mielestäni mekään emme kovin kovaäänisiä ole, mutta tavalliseen ääneen puhumme ja tuo kuipus 3 vee välillä kiljahtelee vielä kun innostuu tms. Huomasin vaan että koko perhe näitä ääniä pelästyi.

 

[mitenhän]

Mielenkiintoinen keskustelu...

Kertokaa siis millaisia lapsia noista tulee sitten...kuvailkaa siis käytöstä jne??

 

[Wandii]

Mielenkiintoinen keskustelu...

Kertokaa siis millaisia lapsia noista tulee sitten...kuvailkaa siis käytöstä jne??

No, jos olet aina ns. ykkönen ja vanhemmat tottelee sinua ja noudattaa koko ajan pyyntöjäsi, niin voi tulla yhteentörmäyksiä ns. IRL, kun kaikki ei menekään siten, miten itse haluaisit asioiden menevän. Pettymysten sietäminen on kuulemma harvinaistuva taito, kertovat opettajat ja ovat oikeassa. Koulussa ne realiteetit sitten tulevat vastaan.