R
Riekaleina
Vieras
Olen aivan riekaleina ikävästä, vaikka luultavasti räjähdätte epäuskoiseen nauruun jo ennenkuin pääsette lukemisessa edes loppuun.
Tapasin netissä pari kuukautta sitten miehen, joka kaikilta osin vastasi unelmiani, meillä on jopa sama harrastus (hevoset). Ja siitä rakastuiko mies minuun korvia ja sieluaan myöten, ei tarvitse edes keskustella, tiedän 110% asian olevan niin.
Mies on eronnut vajaa 3v sitten ja on ollut siitä lähtien lapsensa yksinhuoltaja.
Tiesin alusta saakka, että miehellä on "värikäs menneisyys" ja että jonkinlainen rikosrekisterikin on tullut hankittua, mies kuitenkin kiisti olleensa vankilassa.
Yhtäkkiä mies katosi, ei vastannut enää puheluihin eikä viesteihin ja pyysin exääni selvittämään, onko hänelle tapahtunut jotain. Selvisi, että hänellä on rikosrekisteri, muttei mitään merkintöjä ainakaan 5 vuoteen, joten rekisteri oli vanhentunut.
Sanoin exälleni, että tiedän rekisteristä, mutta exä käski visusti pysyä erossa koko tyypistä tai jos haluan väen väkisin pilata elämäni, niin lapsemme eivät ainakaan saa tavata häntä. Ei suostunut kertomaan tarkemmin.
No sitten tämä mies palasi kuvioihin lähettämällä viestin, että meni jotenkin paniikkiin/ alkoi hannaamaan, mutta on täysin varma meidän suhteen kuitenkin. Pyysin miestä kertomaan menneisyytensä rehellisesti ja kävi ilmi, että hän oli ollut 25v aikaisemmin nuorisovankilassa tapon yrityksestä. Miehen kertoman mukaan tekoa ei katsottu hätävarjeluksi, koska teko oli pitkittynyt. Sanoi, että sieltä ne kaikki selviää pöytäkirjoista.
Tiesin jo aiemmin hänen liikkuneen epämääräisissä piireissä 12v lähtien, jolloin joutui huostaanotetuksi. Itse kertonut. Mies sanoi myös, että kaikenlaista nujakointia sitä tuli nuorempana harrastettua, mutta naista hän ei ole ikinä lyönyt. Vaikea sitä minunkaan oli uskoa; ihanampaa, kiltimpää ja hellempää miestä saa hakea. Miehen kertoman mukaan hän rauhoittui lopullisesti aloilleen, kun tytär syntyi 10v sitten.
Mikään ei viitannut ongelmiin, suunnittelimme tapaamista ja tulevaisuutta, mies oli edellleenkin rakastunut ja puhui avoimesti tunteistaan. Yhtäkkiä sain häneltä kuitenkin sähköpostia, jossa hän kertoi tavanneensa uudelleen naisen, johon ihastunut aiemmin ja haluaakin olla nyt tämän kanssa. Pahoitteli kovasti asiaa ja viestistä paistoi muutenkin läpi, että toinen nainen oli täysi tekosyy. Pyysi mm. että emme pitäisi enää mitään yhteyttä, sillä se lisäisi vain molempien meidän tuskaa entisestään.
Sitten sain kuulla luotettavalta taholta, että miehen rikosrekisteri ei suinkaan ollut tässä. Siellä oli myös törkeitä pahoinpitelyitä ja törkeä ryöstö. Viimeisimmän tuomion hän oli saanut 14v sitten, sen jälkeen ei ollut merkintöjä. Naisiin kohdistuneita väkivaltaisuuksia ei ollut. ja pyydän vielä muistamaan, että yli 10v hän on ollut moitteeton ja vastuullinen perheenisä. Ja on itsekin sanonut olevansa äärimmäisen kiitollinen kun pääsi rikollisesta elämäntavastaan.
On siis sanomattakin selvää, että mies häippäsi koska ei uskaltanut kertoa menneisyyttään kokonaan/ vähätteli ja itse asiassa valehteli kaksi kertaa asiaan liittyen. Ja koska exäni sattuu olemaan virkavallan edustaja, jonka mieskin tiesi.
Tiedän, että olen hullu tai jotain, mutta aivan mieletön ikävä raastaa koko ajan. Kukaan mies ei koskaan ole kohdellut minua niin hyvin, en ole koskaan tuntenut itseäni niin rakastetuksi. Hän oli avoin rakastaja ja muutenkin hellä, teki kotitöitä (jopa leipoi), viihtyi lasten kanssa ja otti niistä vastuuta, eläinrakas, mukava ja ihana muutenkin.
Ai niin exänsä kanssa hän oli yli 10v, kunnes exä lähti toisen miehen matkaan, mutta jo 6kk päästä halusi takaisin (mutta mies ei enää halunnut). Joten tämäkin kai "todistaa" tietyllä tavalla kohtelevan naisia hyvin??
Tapasin netissä pari kuukautta sitten miehen, joka kaikilta osin vastasi unelmiani, meillä on jopa sama harrastus (hevoset). Ja siitä rakastuiko mies minuun korvia ja sieluaan myöten, ei tarvitse edes keskustella, tiedän 110% asian olevan niin.
Mies on eronnut vajaa 3v sitten ja on ollut siitä lähtien lapsensa yksinhuoltaja.
Tiesin alusta saakka, että miehellä on "värikäs menneisyys" ja että jonkinlainen rikosrekisterikin on tullut hankittua, mies kuitenkin kiisti olleensa vankilassa.
Yhtäkkiä mies katosi, ei vastannut enää puheluihin eikä viesteihin ja pyysin exääni selvittämään, onko hänelle tapahtunut jotain. Selvisi, että hänellä on rikosrekisteri, muttei mitään merkintöjä ainakaan 5 vuoteen, joten rekisteri oli vanhentunut.
Sanoin exälleni, että tiedän rekisteristä, mutta exä käski visusti pysyä erossa koko tyypistä tai jos haluan väen väkisin pilata elämäni, niin lapsemme eivät ainakaan saa tavata häntä. Ei suostunut kertomaan tarkemmin.
No sitten tämä mies palasi kuvioihin lähettämällä viestin, että meni jotenkin paniikkiin/ alkoi hannaamaan, mutta on täysin varma meidän suhteen kuitenkin. Pyysin miestä kertomaan menneisyytensä rehellisesti ja kävi ilmi, että hän oli ollut 25v aikaisemmin nuorisovankilassa tapon yrityksestä. Miehen kertoman mukaan tekoa ei katsottu hätävarjeluksi, koska teko oli pitkittynyt. Sanoi, että sieltä ne kaikki selviää pöytäkirjoista.
Tiesin jo aiemmin hänen liikkuneen epämääräisissä piireissä 12v lähtien, jolloin joutui huostaanotetuksi. Itse kertonut. Mies sanoi myös, että kaikenlaista nujakointia sitä tuli nuorempana harrastettua, mutta naista hän ei ole ikinä lyönyt. Vaikea sitä minunkaan oli uskoa; ihanampaa, kiltimpää ja hellempää miestä saa hakea. Miehen kertoman mukaan hän rauhoittui lopullisesti aloilleen, kun tytär syntyi 10v sitten.
Mikään ei viitannut ongelmiin, suunnittelimme tapaamista ja tulevaisuutta, mies oli edellleenkin rakastunut ja puhui avoimesti tunteistaan. Yhtäkkiä sain häneltä kuitenkin sähköpostia, jossa hän kertoi tavanneensa uudelleen naisen, johon ihastunut aiemmin ja haluaakin olla nyt tämän kanssa. Pahoitteli kovasti asiaa ja viestistä paistoi muutenkin läpi, että toinen nainen oli täysi tekosyy. Pyysi mm. että emme pitäisi enää mitään yhteyttä, sillä se lisäisi vain molempien meidän tuskaa entisestään.
Sitten sain kuulla luotettavalta taholta, että miehen rikosrekisteri ei suinkaan ollut tässä. Siellä oli myös törkeitä pahoinpitelyitä ja törkeä ryöstö. Viimeisimmän tuomion hän oli saanut 14v sitten, sen jälkeen ei ollut merkintöjä. Naisiin kohdistuneita väkivaltaisuuksia ei ollut. ja pyydän vielä muistamaan, että yli 10v hän on ollut moitteeton ja vastuullinen perheenisä. Ja on itsekin sanonut olevansa äärimmäisen kiitollinen kun pääsi rikollisesta elämäntavastaan.
On siis sanomattakin selvää, että mies häippäsi koska ei uskaltanut kertoa menneisyyttään kokonaan/ vähätteli ja itse asiassa valehteli kaksi kertaa asiaan liittyen. Ja koska exäni sattuu olemaan virkavallan edustaja, jonka mieskin tiesi.
Tiedän, että olen hullu tai jotain, mutta aivan mieletön ikävä raastaa koko ajan. Kukaan mies ei koskaan ole kohdellut minua niin hyvin, en ole koskaan tuntenut itseäni niin rakastetuksi. Hän oli avoin rakastaja ja muutenkin hellä, teki kotitöitä (jopa leipoi), viihtyi lasten kanssa ja otti niistä vastuuta, eläinrakas, mukava ja ihana muutenkin.
Ai niin exänsä kanssa hän oli yli 10v, kunnes exä lähti toisen miehen matkaan, mutta jo 6kk päästä halusi takaisin (mutta mies ei enää halunnut). Joten tämäkin kai "todistaa" tietyllä tavalla kohtelevan naisia hyvin??
