Täytyy sanoa, että raivostuin. Tuttu työntämässä seitsenkuisen hoitoon...(pitkä vuodatus)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Liljana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sano vaan, mikäi se sinun oloasi helpottaa. Minä TIEDÄN tekeväni oikein =).
Tiedän myös sen, etten kadu myöhemmin vauvan kanssa kotona vietettyä aikaa, opiskelun tai töiden aloittamista lapsen vauva-aikana voisin katuakin ;).

Oikein tekeminen on niin kovin subjektiivista. Mä olen myös tehnyt omassa elämässäni oikeita valintoja. Tai olemme tehneet miehen kanssa ;) Olin kotona 12 vuotta. Töissä kävin välillä ihan huvin ja harrastuksen vuoksi. Osa-aikaisesti. Kerhoissa käytiin ja harrastuksissa. Sitten meninkin töihin ja koen senkin olleen OIKEA ratkaisu meidän perheelle. Silloin kuopus oli 2 vuotias. Hyvin olisin voinut olla kotona vaikka seuraavatkin 12 vuotta. Töihin menollani ei ole mitään taloudellisia syitä.

Olet(te) perheenä päättäneet, että sinä olet kotona ja hoidat lapset ja se on teidän perheelle oikea ratkaisu. Tuttavasi perheineen on päättänyt että lapsi menee hoitoon ja äiti aloittaa opiskelut ja isä jatkaa töissä, ei käytä vanhempainvapaataan tai kotihoidon oikeuttaan. Ja se on varmasti heidän perheelleen oikea ratkaisu.

Tiedän myös perheitä joissa äiti olisi halunnut olla pidempään lasten kanssa kotona, mutta mies ei ole suostunut tähän. Silloin äidin on aloitettava taas työssäkäynti. Ja tunnen perheitä joissa äiti on aloittanut töissä vanhempainvapaan jälkeen ja isä on jäänyt kotiin lapsia hoitamaan. Ja tunenn kaltaisiani perheitä joiss aäiti on ollut vuosia kotona. Ja kaikki nämä erilaiset tavat ovat varmasti olleet oikeita ratkaisuja.

Se joka tekee elämässään aina vain oikeita ratkaisuja ja ratkaisuja jotka miellyttävät kaikkia muita, heittäköön ensimmäisen kiven ;)
 
Ap, opiskeluaika vapaine aikatauluineen JA pieni lapsi on helpompi yhdistää kuin työssäkäynti JA pieni lapsi.
Todennäköisesti tuttavasi pystyy viettämään paljon aikaa lapsensa kanssa ensimmäisten ikävuosien aikana.
Sua harmittaa, ettei sulla ole enää 'alempiarvoista' vanhapiikatuttua mollattavana.
 
Lapsen eteen sitä on valmis tekemään kaikkia asioita joista voi olla hyötyä, kuten vaikka opiskella ammatin.
Onko sillä väliä meneekö lapsi hoitoon 7 kuukautisena vai 7 vuotiaana, ei varmaan. Joskus se on mentävä kuitenkin ja hoitohan tarkottaa että sitä lasta hoidetaan eikä jätetä yksin.
 
Mun mielestä ap on ihan oikeassa (ja siis mä nyt pidän tätä ap.n tarinaa totena enkä jaksa miettiä miten asiat mahd. oikeasti ovat..).

Onhan tollanen ihan perseestä.
Siinä kuitenkin on eroa että josko ois vienyt lapsen hoitoon vaikka vasta vuoden päästä kun lapsi ois vajaa 2v.
Ärsyttää että pitää väkisin tehdä lapsia ja sitten tyrkätä heti hoitoon.Enkä tarkoita sitä että jos haluaa kovasti lasta niin sitten pitäs nysvätä loppuelämä kotiäitinä mutta voishan sen kanssa edes vähän aikaa kotona olla.
 
Mun mielestä ap on ihan oikeassa (ja siis mä nyt pidän tätä ap.n tarinaa totena enkä jaksa miettiä miten asiat mahd. oikeasti ovat..).

Onhan tollanen ihan perseestä.
Siinä kuitenkin on eroa että josko ois vienyt lapsen hoitoon vaikka vasta vuoden päästä kun lapsi ois vajaa 2v.
Ärsyttää että pitää väkisin tehdä lapsia ja sitten tyrkätä heti hoitoon.Enkä tarkoita sitä että jos haluaa kovasti lasta niin sitten pitäs nysvätä loppuelämä kotiäitinä mutta voishan sen kanssa edes vähän aikaa kotona olla.

No, voisihan se isäkin jäädä kotiin?
 
[QUOTE="vieras";23336998]ÖÖÖ Kaikki maksaa veroja![/QUOTE]

Ei maksa. En mäkään maksanut vuosiin. Jos ei ole tuloja ei maksa myöskään veroja.

Ja jos oikein pilkkua viilataan niin en edes laske että ne jotka saavat vain sosiaalietuuksia tai kelan rahoja edes tuottavat mitään -ainakaan verorahoja. Koska heidän tulonsahan maksetaan verorahoista, jolloin niistä tuista siis vain palautuu pieni osa takaisin kassaan. Se ei oikeasti ole mitään tuloa.
 
Olen AP:n kansaa samaa mieltä! MIKSI viedo 7kuinen hoitoon? Miksi tämä äiti ei voisi aloittaa opiskeluja myöhemmin ja antaa nyt pienen vauvan kasvaa äitinsä kanssa. Tämä yhteiskunta on vaan niin ihmeellinen.
 
Ei se ole mun ystävä. Tuttava. En tiedäkään, MUTTA mieleen tulee, että sen takia kun muillakin on. Muulla en täyteen saa tuota, että ensin sitä hingutaan ja vingutaan sitä lasta vuositolkulla ja sitten kun se vihdoin viimein saadaan, se ollaan valmis heti seitsemänkuisena valmiita laittamaan vieraalle hoitoon.

Tuilla pärjää vallan mainiosti jos itsellä on hiukankaan viitseliäisyyttä ja tahtoa luopua kaikesta "turhasta" lapsen vuoksi muutamaksi vuodeksi. Minulla on asiasta kahden lapsen kokemus :). Riittää, kun toinen vanhempi käy töissä. Esikoisen kanssa olin kotona 3 v 4 kk, kuopuksen kanssa näillä näkymin ainakin siihen asti, kun hän täyttää sen 3 vuotta ja alkaa kaipailemaan jo omanikäsitäänkin seuraa. Toki näkee muita lapsia jo nyt säännöllisesti =).

Olen osittain samaa mieltä. Tää on tosin ikuisuuskysymys kuten tälläkin palstalla saadaan usein huomata. Sanoit aiemmin että 7 kk ikäinen on täysin eri asia kuin neljävuotias mitä hoidon aloittamiseen tulee. Se on tieysti tptta, mutta mun mielestä ei tarvita kuin vaikka reilu puoli vuotta - vuosi ikää lisää niin on jo huomattavasti paremmat lähtökohdat hoidon aloitukselle. Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotona useampaa vuotta.

Jos miehen tulot ovat todella pienet, asian toisaalta ymmärtää. Tosin meidänkin perheessä oli esikoisen aikaan hoitotuella ollessa todellakin kukkaron nyörit tiukilla mutta niin vaan selvittiin, ilman ylimääräisiä tukia vaikka mies oli vähän aikaa työttömänäkin. Ymmärrän toisaalta ettei ole helppoa kituuttaa joka asiassa ja helposti pinna kiristyy ihan pienestäkin. Ap:n tuttavan tilannetta ja motiiveja ei tietysti voi tietää, mutta jos kyseessä ei ole taloudellinen pakko, niin miksi hitossa niitä opintoja ei voisi lykätä vähän? Aikuiselle muutama kuukausi on lyhyt aika, mutta lapselle ne ekat elinvuodet ja turvallinen kiintymyssuhde on elintärkeitä itsetunnon ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Itsekästä on mun mielestä laittaa oma napa tuon tosiseikan edelle.

Toisaalta niinkuin moni sanoi aiemmin, voihan olla että opiskelupaikka jossa tuttusi aloittaa, on hyvin joustava eikä vauvan tarvitse olla pitkiä aikoja hoidossa. Parempi sekin kuin täyspäiväinen työnteko. MUTTA eikö nyt tosiaan voisi odottaa muutamaa hetkeä ettei nyt vauvaa tarvitsisi hoitoon raahata...?
 
[QUOTE="vieras";23337037]Jos raivostuu jonkun toisen henkilön valinnosta, kannattaa miettiä onko omat valinnat kovin vakaalla pohjalla ja mikä niissä oikein itseään vaivaa...[/QUOTE]

Ja jos mikään oman perheen ulkopuolella tapahtuva ei liikuta tai herätä tunteita, kannattaa miettiä, mistä moinen hällä väliä -asenne ja flegmaattisuus kumpuaa.
 
Itsekään en 7kk ikästä lasta laittaisi hoitoon, mut ei mulla riitä energia, aika tai kiinnostus alkaa ruotimaan ja pohtimaan syitä miksi joku tuttu tekee omat valintansa. Enkä myöskään pilaisi päivääni raivostumalla asiasta, joka ei mulle kuulu tuon taivaallista. Ja sitte vielä se, ettei asianomaiselta itseltään ole asiasta kyselty, vaan puheiden perusteella taas tiedetään kaikki. Voi naiset :D Kylläpä tästä saatiin pitkä ketju...
Voisin myös veikata, ettei ap tästä asiasta sanoisi tutulleen päin naamaa. Seläntakana on niin helppo ruotia. Eihän sitä tiedä miten kuvitelmat osoittautuisivat vääriksi ja siitähän juoruakat pettyisi. :)
 

Yhteistyössä