Te joilla on erittäin uhmakkaat lapset

["äitiliini"]

Miten oikeasti pitäisi toimina kun lapsi saa KUNNON uhmakohtauksen?? En tarkoita mitään pientä kiukuttelua.
Meidän 3v neiti sai tänäänkin´niin raivokkaan uhmakohtauksen, että oksat pois. Oli siis ottanut hanskat pois autosta. Meillä on parkkipaikalta jonkin verran matkaa, joten tottakai hanskat laitetaan käteen kun lähdetään autosta. Tästäpähän alkoi kunnon huuto-potkuraivari. Hanskoja heiteltiin maahan, mentiin maahan poraamaan ja hirveä huuto. Kaikenlisäksi itsellä oli kädessä kaksi painavaa kauppakassia ja oltiin siis kaksistaa liikeenteessä tytön kanssa. Lopulta kun sain kassit sekä tytön raahattua käytävään. Alkoi taas järkyttävä huuto. Tyttö jäi käytävään makaamaan, kunnes sain kassit vietyä sisälle. Sitten kannoin tytön sisälle. Riisuttiin ja omaan huoneeseen miettimään käytöstään. Siis olien niin väsynyt ja raivoissani tytölle. Niin olisi tehnyt mieli ottaa jo pörröstä kiinni. (en ottanut). Siis miten te muut saatte pysymään itsenne rauhallisena?? Oli niin lähellä etten menettänyt hermoja. Makkariin menin lopulta itkemään. Kaiken lisäksi meillä oli ollut hauska päivä tytön kanssa, oltiin oltu viettämässä kahdestaan laatuaikaa, kun iskä oli pikkusiskon kanssa kotona. Ja tässä oli kiitos

 

[kuri olla pitää]

Ei siellä nyt niin kylmä ole että ei kestäisi olla ilman hanskoja sata metriä ulkona, tuota se teettää tuo vapaakasvatus kun ei lapsi enään pidä vanhempiaan missään arvossa eikä arvosta, tilanne pahenee vielä huimasti kun lapses tulee murkkuikään.

 

["aloittaja"]

Ei siellä nyt niin kylmä ole että ei kestäisi olla ilman hanskoja sata metriä ulkona, tuota se teettää tuo vapaakasvatus kun ei lapsi enään pidä vanhempiaan missään arvossa eikä arvosta, tilanne pahenee vielä huimasti kun lapses tulee murkkuikään.

Siis siittä ei ole kyse tarkeneeko ulkona. Vaan kun sanotaan että hanskat laitetaan käteen, ne laitetaan!! Eikä ruveta heittelemään niitä...

 

[...]

No ei tuo nyt mitenkään aivan järkyttävältä kuulosta, lähes kaikki lapset saavat joskus tuollaisia kohtauksia. Suhtaudut siihen vain itse liian tunneperäisesti.

 

["vieras"]

Kun huomaan, että se neuvottelukynnys on jo ylitetty, kannan lapsen päättäväisesti sinne, minne olemme menossa. Päätän, että jos nyt hermostun, lapsi voittaa muta 100 - 0. Sitte annan ipanan rauhottua ja keskustelemme asiasta tilanteen rauhoituttua. Meillä lapset saattaa karjua ulkoilun jälkeen kurkku suorana ulkovaatteissa ja luistimet jalassa eteisen lattialla vaikka kaksi tuntia.

Meillä on todella voimakasluonteiset tenavat.

 

[kokokokoko]

eka virhe on jos alkaa vaatimaan lapselta kiitollisuutta mistään superkivasta ajasta. ei hyvä asenne.

älä jätä yksin omaan huoneeseen tuon ikäistä. ottaa hylkäämiskokemuksena ja raivoaa entistä herkemmin kun testaa rakastetaanko huutamisesta huolimatta.

pysy tyynenä ja napakkana. selitä, selitä selitä ja toimi joka kerta samalla tavalla. eli aina seuraa yhdestä asiasta (esim lyöminen, kiusanteko tms) samat asiat.

anna huutaa. kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

ja kun laantuu ota syliin, sopikaa, sano että rakastat vaikka on riitaa. ja kerro vielä kerran miksi jotain asiaa ei voi tehdä.

kyllä toi musta ihan normaalilta uhmalta kuulostaa. en olisi huolissani. tsemppiä jatkoon- loppuu se aikanaan! tuosta omasta rauhallisuudesta: se kasvaa kyllä kun rutinoituu uhmisten raivareihin.

 

[soooo]

Sanoisinpa jotta on häiriintyneitä, nyt onkin syytä miettiä mikä on mennyt kasvatuksessa pieleen, onko se se asia kun ei ole osattu kieltää mitään ja lapsi ei ole koskaan saanut mitään rangaistusta.

 

["vieras"]

Itse ainakin punnitten tilanteet, milloin kannattaa alkaa taistelemaan - hanskat ei mun mielestä ole niin iso asia, että kannattais alkaa taisteluun...

 

[MiiskuMuikkunen]

[QUOTE="aloittaja";22972422]Siis siittä ei ole kyse tarkeneeko ulkona. Vaan kun sanotaan että hanskat laitetaan käteen, ne laitetaan!! Eikä ruveta heittelemään niitä...[/QUOTE]

Mä ymmärrän tunteen. Meillä noita uhmakkaita on vain kaksin kappalein. Mun tilannetta on vielä hankaloittanut mieheni, joka ei todella ole asioissa kanssani samala linjalla, vaan kun minä koitan pitää sanomastani asiasta kiinni, jolloin lapsi raivostuu ja aloittaa riehumisen, tällöin mies antaa peräksi.

En ole edelleenkään keksinyt mitään lapselle sopivaa rankaisukeinoa. Koitan välttää itse tilanteita, jossa lasta tulisi rankaista. Esim mainitsemassasi tilanteessa, lapsen alkaessa pullitella vastaan, heti alkuun tekisin jotain muuta hakisin kauppakassit takaluukusta ja sivuttaisin hänen käytöksensä, sitten muistuttaisin lasta jostain mukavasta asiasta kotona:"Laitetaas äkkiä hanskat käteen, niin päästään sisälle rakentamaan sitä Barbi palapeliä" yms. Yleensä joku tällainen toimii, joskus kuitenkaan ei Tällöin ollaankin sitten bodailtu kantaen rimpuilevaa lasta (jolla on hanskat kädessä) ja kauppakasseja kotin