Te joilla on kolme lasta, joista vähintään jälkimmäiset pienellä ikäerolla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "haaveilija"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"haaveilija"

Vieras
Miten on mennyt? Haaveilen kolmannesta, vaikka nuorimmainen on vasta 7kk. Esikoinen on nyt 3v. Onko ollut vaikeuksia kolmen lapsen kanssa, jos on ollut pieni ikäero? Mikä on vaikeinta, ja minkä koet pienen ikäeron eduksi :)

Kiitos jo etukäteen vastauksista!
 
Mulla oli vanhin kolme ja keskimmäinen (kaksi kuukautta etuajassa syntynyt) juuri täyttänyt vuoden kun tulin raskaaksi taas.

Hyvin meni. Pari ekaa vuotta melkoista haipakkaa vaikka pelastus oli se että kaikki lapset rauhallisia, hyvinnukkuvia ja reippaasti syöviä. Katatrofi olisi saattanut olla jos jotain normaalia isompia ongelmia olisi ollut.

Meille vaan tärkeää että kerrasta rysäytetään se pikkulapsivaihe läpi että päästään sitten muutakin tekemään. Ja tosiaan, riskin otto kannatti meidän tapauksesssa.

Missään nimessä en suosittele sitten jos nyt jo on jotain, edes pientä häikkää (sairauksia normaalia enemmän tai valvomisia tms.), jo olemassa olevien lasten kanssa. Koska sitten jos käy niin että vauvakin on haastava niin sitten kyllä kaatuu seinät päälle. Arjen pitää olla sujuvaa ja lapset hyvin hanskassa että voi suositella useampaa lasta peräjälkeen pienillä eroilla. Omakin jaksaminen on tärkeää.
 
Mulla oli vanhin kolme ja keskimmäinen (kaksi kuukautta etuajassa syntynyt) juuri täyttänyt vuoden kun tulin raskaaksi taas.

Hyvin meni. Pari ekaa vuotta melkoista haipakkaa vaikka pelastus oli se että kaikki lapset rauhallisia, hyvinnukkuvia ja reippaasti syöviä. Katatrofi olisi saattanut olla jos jotain normaalia isompia ongelmia olisi ollut.

Meille vaan tärkeää että kerrasta rysäytetään se pikkulapsivaihe läpi että päästään sitten muutakin tekemään. Ja tosiaan, riskin otto kannatti meidän tapauksesssa.

Missään nimessä en suosittele sitten jos nyt jo on jotain, edes pientä häikkää (sairauksia normaalia enemmän tai valvomisia tms.), jo olemassa olevien lasten kanssa. Koska sitten jos käy niin että vauvakin on haastava niin sitten kyllä kaatuu seinät päälle. Arjen pitää olla sujuvaa ja lapset hyvin hanskassa että voi suositella useampaa lasta peräjälkeen pienillä eroilla. Omakin jaksaminen on tärkeää.

Ja lasten kannalta meidän tapauksessa lottovoitto. Yhteisiä touhuja on koko kolmikolla ja ovat todella tärkeitä toisilleen.
 
No meillä tämä juniori pitää kyllä hereillä öisin aina aika ajoin, mutta jotenkaan en missään vaiheessa ole kokenut tätä kahden lapsen kanssa olemista kovin rankaksi. Etenkin nyt, kun pienemmällä selvisi maitoallergia, on arki sujunut kovinkin mutkattomasti. :) Vauvakuume on kamala tauti. Jotenkaan en pääse ajatuksesta eroon, että tähän perheeseen kuuluisi vielä se pieni kolmas. :D
 
Meillä kolmannen laskettu aika on vasta huhti-toukokuun vaihteessa mutta vanhimpien lasten ikäero on vaan 13 kuukautta. Ennen nykyraskautta ehti olla yksi keskenmeno välissä ja jos se raskaus olisi päättynyt onnellisesti, niin kieltämättä täytyy todeta että kuopuksen vaativuuden takia oltaisiin jo hourulassa. Niin paljon työtä ja vaivaa on koitunut ja siinä kaaoksessa ei todellakaan olisi ollut mahdollisuutta keskittyä vauvaan ollenkaan muutoin kun laittamalla kuopus muualle päivisin hoitoon.

Nyt tilanne on huomattavasti parempi kun lapset ovat osa-päiväisiä tarhassa ja jos jotakin ongelmaa tulee, niin kyllä todellakin pidän lapset tarhassa muutaman tunnin päivässä että saan vaikka nukkua vauvan kanssa päikkärit mikäli osoittautuu huonosti nukkuvaksi ja yhtä vaativaksi muutenkin kuin sisarensa.
 

Yhteistyössä