"Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä joilla on paksusuoli oireillu jotenkin. Saatiinko selville kivun syy ja miten se hoidettiin."
Minulla alkoi vatsaoireilut yläasteen alussa. Silloin todettiin erittäin paha laktoosi-intoleranssi laktoosirasituksella. Lakkasin käyttämästä maitotuotteita, mutta silti vatsaa vaivasi ja vaivat vaan vuosien kuluessa pahenivat pahenemistaan. Lukiossa laihduin lyhyessä ajassa 10 kg vatsavaivojen vuoksi, vaikka söin normaalisti. Olin hirveästi poissa koulusta, koska en yksinkertaisesti voinut istua tunneilla. Vatsaa särki niin, että välillä oli vaikea hengittää, kun ylämaha turposi ja vatsa oli pinkeänä kuin olisi viidennellä kuulla raskaana. Välillä vatsa oli täysin ripulilla, sitten taas oli monta päivää ummetusta. Saattoi olla niinkin, että aamulla oli pahaa ummetusta, mutta kun vatsan sai kerran toimimaan, se olikin loppupäivän ripulilla.. Ilmavaivat alkoivat hallita elämää niin, ettei mihinkään voinut mennä stressaamatta, alkaako paukuttaa.. Koulussa piti istua mahdollisimman lähellä luokan ovensuuta, että pääsi äkkiä vessaan. Bussissa kulkeminen oli tuskaa, kun auton tärinä sai paukuttelemaan.. Ja tietysti piti bussilla kulkea joka päivä.
Tästä alkoi tulemaan todellinen kärsimys. Elämä kulki vain vatsan ympärillä. Äidilläni oli todettu niinikään laktoosi-intoleranssi, ärtynyt paksusuoli ja mahakatarri, myöhemmin myös leikki-ikäisellä pikkuveljellä todettiin mahakatarri (ei helikobakteerin aiheuttama). Kaikilla meillä oli samanlaiset vatsavaivat. Ilmavaivoja, ripulia/ummetusta, ylävatsan turvotusta, johon liittyy se hengittämistä vaikeuttava vatsakipu (vatsa yksinkertaisesti on niin kipeä, että sisäähengittäminen on tuskaa, mutta selällään makaaminen helpottaa kipua, kun suolisto saa tilaa). Lopulta lukioikäisenä pääsin vatsatutkimuksiin, kun alettiin epäillä Chronin tautia painonlaskun vuoksi. Tehtiin tähystykset yläkautta ja alakautta, tehtiin röntgenkuvaukset varjoaineella, otettiin keliakiakokeet jne., mutta lopputulos oli sama kuin äidillä, ärtynyt paksusuoli. Hoitona säännöllinen vatsantoiminta, kuitupitoinen ruokavalio ja vältettävä stressiä.
Vuosia tämä vaivasi ja hallitsi minun elämääni. Opinnot lukion jälkeenkin olivat vaikeita, koska aina ensin ajattelin vatsaani. Vessan pitää aina olla lähellä ja jos ei ole, vatsa kipeytyy. Kyläänkään ei aina ole ollut kiva mennä, kun siellä ei kehtaa istua vessassa moneen otteeseen ja siitä on taas kierre valmis.. Raskausaikoina ja lasten kanssa kotona ollessa vatsani on aina voinut paremmin kuin opiskellessa, joten stressi vaikuttaa tosi paljon. Vasta parina viime vuotena olen alkanut elämään vatsani kanssa sovussa.
Alla on joitakin minun elämänohjeitani, jolla vatsa pysyy nykyään sen verran kunnossa, ettei se hallitse enää elämääni, vaikka olenkin päivät liikenteessä ja stressiä pukkaa:
-herään aamulla riittävän aikaisin, jotta ehdin istua vessassa vaikka puoli tuntia, jos on tarvis tai käymään siellä vaikka kuusi kertaa, jos on sellainen päivä. Aamun on oltava kiireetön ja rauhallinen, aamupalaa ei syödä hotkimalla ja wc:ssä on saatava asioida täysin rauhassa. Tämän vuoksi herään aamuisin n. 1½ tuntia muuta perhettä aiemmin. Aamu on minun aikaani. Tämä pätee myös muihin lähtötilanteisiin. On saatava valmistautua rauhassa.
-syön pääasiassa ruisleipää, jotta saan paljon kuituja. Näin en tarvitse mitään Vi-Siblin -pusseja, joita niitäkin joskus käytin. Vaaleassakin leivässä suosin esim. grahampaahtoleipää tai grahamsämpylöitä.
-syön paljon vihanneksia, salaatteja, keitettyjä juureksia ja tuoreita hedelmiä. Niistäkin saa kuituja ja vatsa pysyy pehmeänä. Syön paljon myös valkosipulia, joka auttaa niinikään varmaan mihin tahansa vatsavaivaan. On huomattava, että osa vihanneksista aiheuttaa vatsavaivoja, kuten kaalit ja sipuli, mutta kun ruokavalio on muuten kunnossa ja vatsa toimii, tstä ei mulla ainakaan aiheudu enää sen suurempia ongelmia. Aiemmin, kun tuli syötyä paljon valkoista leipää jne., ei voinut kuvitellakaan syövänsä kaaleja tai herneitä, koska niistä aiheutui päivien vatsanväänteet.
-juon runsaasti nestettä eri muodoissaan.
-menen vessaan heti kun tuntuu, että on hätä. Pidätellä ei saa. Hätä voikin muuttua hetkessä ummetukseksi ja siitä seuraa hillittömät vatsakivut iltaa kohden.
-kun ylävatsakipu yllättää kaikesta huolimatta ja vatsa turpoaa, menen makuulle ja hieron vatsaani kevyesti (vauvahierontaa

) suolen kulkusuuntaan päin. Mekoilen niin kauan, että enin vatsakipu hellittää.