Keskisarja on samalla osin oikeassa, mutta isossa kuvassa väärässä. Sillä kehitys kehittyy ne sanoo. En tiedä mitä hienoa on vastustaa teknologista kehitystä (siis kokonaisuudessaan) sillä perusteella, että joku järjestelähanke on kaatunut ja Wilmassa on liikaa tiedotteita. Totta kai uusissa asioissa on keskeneräisyyksiä, epätoiminnallisuuksia ja kaikki ei aina mene kuten strömsössä. Reissuvihko toimi omassa ajassaan, jos opettaja jaksoi aktiivisesti sinne kirjoitella. Useimmiten lapset laitettiin itse kirjoittamaan opettajan sanelun mukaan ja viesti oli lähinnä kaksi lausetta: "Koulun disko keskiviikkona. Saa tuoda rahaa mukana, jos haluaa ostaa namia". Nyt kun eletään keskellä monikulttuurista ihmemaata, missä Jannicalla on ADHD, Nicolla salaa vape mukana, Ahmedilla fyysisen koskemisen rajat hakusessa, sekä Juliuksella lipsahti tunnilla sopimaton mielipide sukupuolien lukumäärästä, niin vanha perinteinen reissari tuntuu aika dinosaurukselta. Vai olisiko Keskisarjan mielestä parempi, että esimerkiksi koulun ja kodin välistä tiedonkulkua vähennettäisiin? Tekisikö se koulusta paremman? Vai olisiko Keskisarjasta parempi, että kun häntä hoitava lääkäri tarvitsee konsultaatiota buergerin taudin diagnoosiin Yhdysvalloista, niin sinne läheteltäisiin jonkin sortin kirjeitä, toivoen ettei ne huku matkalla Atlantiin?
Keskisarja viittaa kirjoituksessaan työn tuottavuuteen, mikä on vain osittain kelvollinen mittari. Vaikkei kehitys kasvattaisikaan yksilöiden työn tuottavuutta (mitä se toki tekee), niin yhteiskunnallisesta kehityksestä yksilöt silti hyötyvät. Vaikkei bemarin työntekijät ehkä pystykään uuden teknologian takia tuottamaan yhtä montaa sähköautoa linjastolta ulos, mitä olisivat pystyneet polttomoottoriautojen suhteen, niin taustalla on isompi tarkoitus. Ei ihmiskunta ikuisesti fossiilisilla liiku. Kun ensimmäiset insinöörit alkoivat suunnitella tuotteita autocadilla, niin moni varmasti kirosi sen alimpaan helvettiin. Perinteinen malli oli varmasti siinä hetkessä ehkä helpoin ja nopein.
Kun Keskisarja peräänkuuluttaa sitä, että oppilailta pitää viedä teknologia pois käsistä, kuulostaa se samalta kuin afrikkalainen opettaja kiroaisi liitutaulua. Sillä ainahan maahankin voi piirtää.